Friedl Holzer-Kjellberg (1905-1993)
keraamikko
Friedl (Elfriede) Holzer-Kjellberg syntyi Itävallassa 24.10.1905. Hän opiskeli Grazissa taideteollisuuskoulussa, erikoistui keramiikkataiteeseen ja valmistui 1924. Suomessa matkailleen sisarensa innostamana hän päätti hakeutua tänne työhön ja aloitti uransa Arabian tehtaan palveluksessa heinäkuussa 1924.
Ennen Friedl Holzer-Kjellbergiä Arabian tehtaalla oli vain kaksi taiteilijaa, Thure Öberg ja Greta Lisa Jäderholm-Snellman sekä vierailevana taiteilijana ruotsalainen Tyra Lundgren. Kjellberg suunnitteli ensi vuosinaan Arabiassa pieniä veistoksia, jotka olivat ihmis- tai eläinhahmoja. Barcelonan maailmannäyttelyssä 1929 hänen työnsä olivat jo mukana Arabian osastolla ja saivat hopeamitalin. 1930-luvulla Kjellbergistä tuli yksi Kurt Ekholmin johtaman taideosaston taiteilijoista. Hänen tuonaikaiset työnsä olivat maljoja, maljakoita, vateja tai veistoksia. Niiden muodot olivat yksinkertaisia ja selkeitä ja värit usein harmaita, ruskeita tai vaaleita, hyvin maanläheisiä. Yksi ajan erikoisuus olivat maalatuista keramiikkalaatoista koostetut teepöydät. Kjellberg saattoi maalata esineisiinsä myös art deco -henkisiä koristeaiheita.
Friedl Holzer-Kjellberg tunnetaan parhaiten riisiposliiniesineistään. Hän oli Wienin taideteollisuusmuseossa 1930-luvun alussa ihastunut pieniin kiinalaisiin riisiposliiniesineisiin ja alkoi Arabian tehtaalla tehdä kokeiluja valmistustekniikan kehittämiseksi esikuvanaan kiinalaiset 1700-luvun valmistusmenetelmät. Ensimmäiset riisiposliiniastiat saatiin tuotantoon vuonna 1942. Riisiposliinista tuli yksi tehtaan menestyksekkäimmistä artikkeleista ja sitä varten perustettiin oma osasto, jota Kjellberg johti. Riisiposliini oli Arabian tehtaan erikoisuus, sillä Euroopassa sitä oli valmistanut vain ranskalainen Sèvres vuosisadan vaihteessa. Riisiposliiniesineet edustivat Suomea 1950-luvulla Milanon triennaaleissa ja olivat mukana luomassa suomalaisen muotoilun hyvää mainetta näyttelyissä ympäri maailmaa. Vilkkaimmillaan riisiposliinin tuotanto oli 1950- ja 1960-luvuilla, mutta tuotanto lopetettiin vuonna 1974 Arabian ja Rörstrandin tehtaiden fuusioituessa ja tuotannon ympäristöhaittojen takia. Uuden polttouunin ansiosta riisiposliinin valmistus voitiin käynnistää uudelleen ja uusilla malleilla vuonna 1984.
1940- ja 1950-luvuilla Friedl Kjellberg teki myös paljon uniikkikeramiikkaa. Isot posliinivadit, maljat ja pullot olivat häränveri-, kupari- tai titaanilasitteisia ja hehkuivat punertavanruskeina ja koboltinsinisinä. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Kjellberg piti vasta 1953 ja näyttelyesineiden joukossa herättivät huomiota ns. ryhmä- tai kimppumaljakot, joihin taiteilija oli saanut idean poltossa kaatuneista ja toisiinsa takertuneista kapeista maljakoista.
Friedl Holzer-Kjellberg toimi taiteilijan työnsä ohessa muutamia vuosia myös Arabian taideosaston johtajana Kurt Ekholmin jälkeen. Hän oli myös vuonna 1948 perustetun Arabian museon ensimmäinen museonhoitaja.
Vähän ennen eläkkeelle siirtymistään Friedl Kjellberg esitteli tuotantoaan Wärtsilä-Arabian näyttelyhuoneistossa Helsingissä vuonna 1970. Kotikaupungissa Porvoossa pidettiin taiteilijan muistonäyttely Keraamikon tie kesällä 1989 ja Arabian museo järjesti hänen muistonäyttelynsä 1994.
Auli Suortti-Vuorio
Lähteet:
Friedl Kjellberg. Keraamikon tie 1924-1970. En keramikers väg 1924-1970. Luettelo / Katalog. Teksti / Text Mirja-Kaisa Hipeli. Porvoo/Borgå 1989.
Kumela, Marjut, Paatero, Kristiina & Rissanen, Kaarina, Arabia. Helsinki 1987.
Nyman, Hannele, Arabia-Rörstrand 1975-1977. Yhteistyösopimuksen tausta, synty ja vaikutukset Arabian tuotantoon. / Arabia-Rörstrand 1975-1977. Samarbetsavtalets bakgrund, uppkomst och inverkan på Arabias produktion. Teoksessa Keramos. Kirjoituksia keramiikasta / Artiklar om keramik. Helsinki /Helsingfors 1996.
Siltavuori, Eeva, Metaphors of sacred beauty. Chinese influences in Finnish Ceramics. Form Function Finland. Vol. 4/1986
Kuvat:
Keramiikkavaaseja
Riisiposliinia
