Ajankohtaista
Open navigation Close navigation

Newsletter

Helmikuu 2019


Muotoiluvienti ja maakuva

Pohjoismaista yksinkertaisuutta, selkeitä muotoja, luonnollisuutta. Paljon puuta, usein yhdistettynä huipputeknologiaan. Toimivia ja käytännön tarpeesta lähteviä ratkaisuja. Tällaisessa esinemaailmassa elää maailman tutkitusti onnellisin kansa!

Ajatus maakuvasta ja muotoilusta sen osana tuli ajankohtaiseksi, kun meitä Design Forum Finlandista pyydettiin kertomaan ulkoministeriön väelle suomalaisen muotoilun tilasta ja hankkeista. Kerrottavaa olisi voinut olla enemmänkin! Maakuvatyöryhmissä mukana ollut brittiläinen Simon Anholt käväisi myös äskettäin Suomessa esittelemässä kehittämäänsä Good Country Indexiä – vertailua, jossa Suomi tällä kertaa oli huipulla. Muotoilussakin Suomi kuuluu olevan huipulla. Mutta mikä tekee Suomesta muotoilumaan 2020-luvulla?

Muotoilu tuli oikeastaan osaksi Suomen maakuvaa jo vuonna 1900 Pariisin maailmannäyttelyn yhteydessä. Silloin suuriruhtinaskunta profiloitui paviljongilla, jonka aiheet tulivat luonnosta ja mytologiasta – suomalaisesta omalaatuisuudesta. Onnistunutta konseptia ei sittemmin ole koskaan hylätty. 1950-luvun triennaalivoitot Milanossa saavutettiin nekin luontoteemoilla, poikkeavalla muotokielellä ja pelkistetyllä esillepanolla (joka toisinaan syntyi varojen puutteessa pakon sanelemana). 2010-luvulla Aalto-yliopiston muotisuunnittelun opiskelijat ovat saaneet suurta kansainvälistä huomiota samaa omaperäisyyttä ja jopa outoutta hyödyntäen.

Persoonallisuus, omaperäisyys ja luovat ideat tuovat tietysti erottuvuutta, ja erottuahan pitää, myydäänpä sitten huonekaluja, vaatteita tai Suomi-kuvaa. Mutta vientitilastoja omalaatuisuus ei välttämättä kasvata. Mistä löytyisi kyky markkinoida suomalaista outoutta – salmiakkia ja metallimusiikkia? Vai kannattaisiko sittenkin keskittyä johonkin... hyödyllisempään?

Suomalaisen muotoilun vientihankkeet ovat harvassa. Yksittäiset muotoilijat rakentavat osastonsa Tukholmaan ja Milanoon, oppilaitokset esittäytyvät näkyvästi mutta varsin konseptuaalisesti ja suomalainen muoti saattaa saada muutaman onnenpotkun. Vientihankkeiden vähyys johtuu osittain siitä, että tällaista toimintaa ei mikään taho oikein tue. On toki vienninedistämismatkoja, on sparrausohjelmia ja kehitysprojekteja, mutta yksittäinen muotoiluyritys tai muotoilija tuntee olevansa vähän hukassa ja kovin yksin.

Finnish Promotion Board listaa maakuvatyön strategiassaan (2017) Suomen arvoiksi ja identiteeteiksi viisi ominaisuutta. Olemme luotettavia, osallistavia, tasa-arvoisia, ongelmien ratkaisijoita ja omalaatuisia heittäytyjiä. Sanat sopivat oikein hyvin tämän hetken muotoiluun! Toki sen imago vaatii päivittämistä ainakin kansainvälisen median silmissä. Esineiden sijaan puhuisimme mieluummin onnistuneista ratkaisuista ja niiden tuottamasta paremmasta arjesta. Tähänkin meillä on vähintään yhtä pitkä kokemus kuin omalaatuisuuteen.

Meillä olisi siis kerrottavaa ja vietävää. Mutta muotoiluosaaminen voisi olla johdetummin mukana – nyt se on enemmän matkailullinen houkutin maakuvassa kuin vientikärki. Kenelle kelpaisi muotoiluun perustuva vienninedistäminen ja/tai maakuvatyö?

Kuva: Rolf Ekrothin mallistoa, styling: Tuomas Laitinen,
kuva: Chris Vidal Tenomaa

 


 

 

Vuoden graafikko: Lotta Nieminen

Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafia valitsi äskettäin Lotta Niemisen Vuoden graafikoksi. Paremmin maailmalla kuin Suomessa tunnettu ja työskentelevä Nieminen on kuvittaja, AD ja graafinen suunnittelija, jonka asiakkaina on maailman huippubrändejä. Graafisena suunnittelijana Niemisen käden jälki on vähäeleistä ja eleganttia, kuvittajana hän tekee taas värikkäitä, yksityiskohdilla ilakoivia töitä. Lotta Niemisen näyttely nähdään maaliskuussa Designmuseossa.

Kuva: Grafia

LUE LISÄÄ

 

 

 

 

Vuoden sana: merkitys

Halujen ja toiveiden hierarkiassa olemme päässeet fyysisistä tuotteista ja palveluista niiden tuottamaan arvoon ja merkitykseen. Haastattelimme loppuvuodesta Design Forum Talk -tilaisuutemme puhujia teemasta merkitys. Haastatteluja on nyt nähtävänä YouTube-kanavallamme ja ensimmäisenä näkemyksensä esittää Wevolven strateginen johtaja Ville Tikka. Käy katsomassa!

Kuva: Kalle Kataila

KATSO VIDEO



 

 

Mitä kuuluu ekodesignille?

Kiertotalouden EcoDesign Circle -hankkeemme päättyy maaliskuussa. Itämeren valtioiden yhteisen hankkeen päätösseminaari pidettiin tammikuussa Vilnassa. Seminaarin avauspuheenvuoron piti Euroopan komission Liettuan edustuston varapäällikkö Marius Vaščega ja hankkeessa mukana olleet seitsemän muotoiluorganisaatiota kertoivat kukin omasta osuudestaan hankkeessa. Projektipäällikkö Aino Vepsäläinen Design Forum Finlandista esitteli kehittämämme EcoDesign Sprint -työkalun ja kertoi pilotointiin osallistuneiden yritysten kokemuksista.

EcoDesign Sprintin esittely jatkui Vilnassa helmikuussa, jolloin Design Forum Liettua (Lietuvos dizaino forumas) kutsui paikallisia yrityksiä ja muotoilualan ammattilaisia tutustumaan muotoilua ja kiertotaloutta yhdistävään minityöpajaan. Päivän aikana osallistujilla oli mahdollisuus testata Sprintin keskeisimpiä harjoituksia, keskustella ja heijastaa kiertotalouden ja muotoilun menetelmiä oman yrityksen operaatioihin. Aino Vepsäläinen Design Forum Finlandista kertoi työkalun kehittämisprosessista ja tilaisuutta fasilitoi kiertotalouden asiantuntija Anne Raudaskoski Ethica Oy:stä.

Kuva: EcoDesign Circle partneritapaaminen Vilnassa, kuva: Jorigė Kuzmaitė

LUE LISÄÄ