Arttu Brummer-Korvenkontio (1891-1951)
sisustusarkkitehti
Arttu Brummer-Korvenkontio oli suomalaisen taideteollisuuden keskeisiä vaikuttajia 1910-luvulta 1950-luvun alkuun. (Sukunimen loppuosa näyttää jääneen pois käytöstä vuoden 1927 tienoilla.) Hän valmistui huonekalupiirtäjäksi eli sisustusarkkitehdiksi Taideteollisuuskeskuskoulusta vuonna 1913 ja perusti pian oman suunnittelutoimiston. Hän suunnitteli huonekaluja paitsi yksityisille myös moniin merkittäviin julkisiin kohteisiin. Näitä olivat mm. Eduskuntatalo (1930), Metsätalo (1939), Helsingin yliopiston päärakennus (1936-1937, 1939), Helsingin Postitalo (1938), Atlas Pankki (1929) ja Teuvan kirkko (1929). Brummerin tyyli oli traditionaalinen, ehkä hieman aristokraattinen, hienostunut, käsityötä arvostava ja sen merkitystä korostava.
Brummerin ura lasisuunnittelijana alkoi 1932 Karhula-Iittalan lasitehtaan kilpailusta, jossa hän voitti ensimmäisen palkinnon kuplalasimaljakolla taidelasisarjassa .Pian hänestä tuli Riihimäen lasitehtaan suunnittelija ja tämä yhteistyö jatkui hänen kuolemaansa asti. Riihimäellekin hän suunnitteli taidelasiesineitä, joista monet olivat tilaustöitä ja arvokkaita lahjoja. Esimerkiksi vuonna 1945 hän suunnitteli Jean Sibeliukselle 80-vuotislahjaksi Finlandia-maljakon.
Yksi Brummerin erikoisala oli heraldiikka ja hän suunnittelikin lukuisten Suomen kuntien vaakunat. Sodan jälkeen hän paneutui sankarihautojen muistomerkkien ja muiden sodan muistoesineiden suunnitteluun.
Arttu Brummerin panos nuorten muotoilijoiden kasvattajana ja opettajana oli vertaansa vailla. Hän toimi Taideteollisuuskeskuskoulussa yleisen sommittelun, muoto-opin, huonekalusuunnittelun ja heraldiikan opettajana 1920-luvulta kuolemaansa saakka. Hän oli myös koulun taiteellinen johtaja 1944-1951. Brummer oli legendaarinen, innostava opettaja. Hänellä oli kyky tunnistaa opiskelijoiden joukosta lahjakkuudet ja hän auttoi nuoria pääsemään alkuun urallaan. On sanottu, että hänelle kuuluu tästä syystä suuri ansio suomalaisen muotoilun menestyksestä 1950-luvulla.
Arttu Brummerin pitkä työsarka oli Taideteollisuusmuseo, jonka intendentti hän oli 1927-1951. Hän oli myös lukuisten taideteollisuusnäyttelyiden komissaari. Hän toimi useaan otteeseen Koristetaiteilijoiden Liitto Ornamon puheenjohtajana ja oli mukana Suomen Taideteollisuusyhdistyksen hallintoelimissä. Suomen Käsityön Ystävien toimintaan ja taiteelliseen linjaan hän vaikutti yhdistyksen johtokunnan jäsenenä ja puheenjohtajana 1920-luvulta alkaen.
Brummer oli aktiivinen kirjoittaja ja kriitikko, jolla oli sanottavaa niin taiteesta, taideteollisuudesta kuin sukututkimuksestakin. Aikakauslehti Domuksen päätoimittajana hän oli vuosina 1930-1933.
Auli Suortti-Vuorio
Lähteet:
Aav, Marianne (toim.), Arttu Brummer – taideteollisuuden tulisielu. Taideteollisen korkeakoulun julkaisuja B 20. Helsinki 1991.
Kalha, Harri, Arttu Brummer. Taiteellinen johtaja 1944-51. Teoksessa Ateneum Maskerad. Taideteollisuuden muotoja ja murroksia. Helsinki 1999.
Hagelstam, Wenzel et al., Uusi antiikkikirja 1900-1980. Hämeenlinna 2003.
Helkama, Iris, Arttu Brummer. Pro arte decorativa. Form Function Finland vol. 4/1991.
Pajastie, Eila, Arttu Brummerin huonekaluja ja niiden ajallista taustaa / Arttu Brummers möbler och tidsbakgrund. Suomen Taideteollisuusyhdistyksen vuosikirja / Konstflitföreningen i Finlands årsbok 1969, s. 23-38. Helsinki / Helsingfors 1969
Kuvat:
Hyökyaalto-malja (Riihimäen Lasi 1935)
Arttu Brummer alkoi suunnitella Riihimäen lasitehtaalle vuonna 1933. Hyökyaalto lienee tunnetuin hänen 1930-luvulla suunnittelemistaan lasimaljoista. Se on muodoltaan perinteinen ja klassisistinen ja valmistettu savunharmaasta kristallista. Vedenalainen maailma oli yksi Brummerin suosimista kuva-aiheista. Hyökyaalto-malja oli esillä sekä Brysselin maailmannäyttelyssä 1935 että Pariisin maailmannäyttelyssä 1937, jolloin se annettiin lahjaksi Ranskan presidentille. Kuva Designmuseo / Pietinen
Finlandia-malja (Riihimäen Lasi 1945)
Kuuluisin Arttu Brummerin suunnittelemista taideteollisuusesineistä on Finlandia-malja. Se oli tarkoitettu Jean Sibeliuksen 80-vuotislahjaksi. Finlandia-malja kuuluu muotokieleltään murrosvaiheeseen, jossa kansallinen aihe ja moderni muoto sulautuvat toisiinsa. Se on veistoksellinen ja abstrakti ja enteilee tyyliltään jo 50-luvun uutta suomalaista lasia. Kuva Erkki Vaalle / Designmuseo
Karhu-malja (Riihimäen Lasi 1935)
1930-luvulla suomalaiskansalliset aiheet olivat tyypillisiä maamme lasitaiteessa. Karhu-malja kuuluu Brummerin tuotannossa tähän kauteen. Malja on kristallia, kaiverrettu ja väri on ametisti. Kuva Designmuseo
Aulan penkki, Helsingin yliopisto (1936-1937)
Arttu Brummer oli koulutukseltaan huonekalupiirtäjä eli sisustusarkkitehti. Hänen varhaisimmissa huonekalusuunnitelmissaan näkyy hänen romanttisuutensa ja keskiajan ihailunsa. 1930-luvun huonekalut ovat lähinnä klassisia. Helsingin yliopiston uuteen hallintorakennukseen Brummer suunnitteli mm. aulan ja molempien konsistorien tilojen huonekalut. Hänen käsialaansa ovat myös vuonna 1939 valmistuneen Helsingin yliopiston Metsätieteen laitoksen huonekalut. Kuva PF-Studio / Designmuseo
