Designin uusi aalto?

Reaktor_850px_kuva_Reaktor

Kuva: Reaktor


Ville Tikka

Strateginen johtaja, Wevolve

 

Designin lyhyt historia

Design on liukas määriteltävä. Se saa hyvin erilaisia merkityksiä riippuen ajasta ja paikasta, joihin se liitetään. Eri aikojen yhteiskunnalliset tilanteet ovat tuottaneet erilaisia maailmankuvia, eli tapoja ymmärtää ja kuvata maailmaa, sen toimintaa ja asioiden olemusta. Esimerkiksi teolliseen, jälkiteolliseen ja nykyiseen aikaan liittyy jokaiseen omanlainen maailmankuvansa. Nämä kaikki elävät lujasti kanssamme nykyhetkessä osana yhteiskunnan ja talouden eri kerroksia – siksi myös design saa joka hetki useita päällekkäisiä määritelmiä. Jotta ymmärrämme, mistä design tulee, missä se on ja mihin se on menossa, on syytä käydä läpi designin lyhyt historia.

Teollisen ajan maailmassa design viittasi ensisijaisesti taideteollisesti muotoiltuihin asioihin ja tuotteisiin. Viime vuosisadan puolivälissä vallinneen modernin maailmankuvan mukaan luonnon, yritysten, organisaatioiden ja yhteiskunnan ajateltiin toimivan koneiden lailla. Muotoilijoilla ajateltiin olevan ainutlaatuinen kyky ymmärtää näiden ”koneiden” toimintaa, löytää täydellisiä ratkaisuja ongelmiin ja muovata maailmasta haluamansa. Perinteisen tuotantolähtöisen yritystoiminnan parissa designin roolina oli silti lähinnä toimivan muodon antaminen myytäville lopputuotteille, kuten vaikkapa puhelimille, maljakoille, trukeille tai suklaalevyille.

 

Kuva: Jussi Hellsten

Slush 2016, kuva: Jussi Hellsten

 

Jälkiteollisella ajalla, viime vuosisadan lopussa designin kenttä alkoi laajeta tuotteista erilaisiin aineettomiin hyödykkeisiin ja kokemuksiin. Postmodernia ajattelua seuraillen design erikoistui sosiaalisesti rakentuvan maailman moninaisten merkitysten muotoiluun. Kuluvan vuosisadan alussa tämä tarkoitti ihmisen kokemusmaailman tuomista osallistaen kaiken yritystoiminnan keskiöön, sekä kaikkien asiakaskosketuspisteiden muotoilua ihmisnäkökulmasta. Lopputuloksena syntyi globaaleille markkinoille räätälöityjä, mahdollisimman merkityksellisiä ja maailmaa muuttavia palveluita, brändejä ja alustoja.

Nykyiselle ajalle on ominaista maailman näkeminen monimuotoisina ja jatkuvasti muuttuvina systeemeinä. Maailmaa ja asioita ei enää selitetä mekaanisella vastaavuudella, vaan analogiat haetaan esimerkiksi elävien organismien jatkuvasti kehittyvästä ja emergentistä toiminnasta. Uuden aallon design suuntaa yhä enemmän kohti systeemisiä asioita, jotka eivät ole aikaisemmin saaneet helposti muotoa. Tavoitteena on kehittää kokeillen ja yhdessä oppien erilaisia toimintatapoja ja käytäntöjä, muotoillen esimerkiksi itseohjautuvien organisaatioiden toimintaa ja työtä, oppivia keinoälysysteemejä ja -palveluita, tai kestäviä liiketoimintamalleja ja -strategioita.

Beddit_Sleep_Tracker_850px_kuva_Beddit

Beddit Sleep Tracker, kuva: Beddit

 

 

Designin uudet päämäärät

Design ei tapahdu koskaan tyhjiössä. Designilla, kuten kaikella inhimillisellä toiminnalla, on aina suorat tai epäsuorat ideologiset lähtökohtansa sekä ympäröivään maailmaan heijastuvat todelliset seuraukset. Hyvä design on hyvin tietoinen näistä taustoistaan ja omasta vaikuttavuudestaan.

Vielä 1990-luvulla ajateltiin yleisesti, etenkin talouden uusklassisen ajatustavan piirissä, että talous, yhteiskunta ja ympäristö olisivat toisistaan erillisiä kokonaisuuksia. Yritysten pääasialliseksi velvollisuudeksi miellettiin taloudellisen arvon tuottaminen osakkeenomistajille, ja kaikki yhteiskunnallinen tai ympäristöön liittyvä toiminta koettiin yritystoiminnasta irrallisiksi ulkoisvaikutuksiksi. Designin keskeisenä tehtävänä oli kärjistäen saada ihmiset ostamaan yritysten tuotteita ja palveluita mahdollisimman paljon, mahdollisimman usein ja mahdollisimman kalliiseen hintaan – ei huolehtia tuotteisiin tai yritystoimintaan liittyvistä yhteiskunnan tai ympäristön ongelmista.

2000-luvun toisella kymmenellä on selvää, että jokainen yritys on osa yhteiskuntaa ja toimintaympäristöään monimutkaisten ja usein globaalien vaikutusketjujen kautta. Viime vuosisadan talousmalleilla ja niistä johdetuilla eilisen designin periaatteilla ei sellaisenaan tule olemaan tulevaisuutta tällä vuosisadalla. Tämä aika kaipaa uudenlaisia ajatuksia, jotka auttavat yrityksiä, ihmisiä, yhteiskuntaa ja ympäristöä selviämään sekä nykyisistä että tulevista tilanteista ja haasteista.

Tulevaisuuteen katsovan uuden aallon designin tulee siis perustua vahvoihin ja vastuullisiin arvoihin, jotka laittavat yhteisen jatkuvan hyvinvoinnin – oli kyse sitten ihmisistä, elävistä olioista tai ei-elävistä asioista – kaiken toiminnan päämääräksi. Oma hyvinvointimme syntyy kokonaisvaltaisesta kokemuksesta, johon liittyvät niin jaettu tarkoitus, merkitys, terveys, onnellisuus, yhteenkuuluvuus kuin kyky kestävään yhteiseen elämään.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Designin uusi aalto -kirjan esipuheena. Lue lisää kirjasta täältä.

 

 

 

 

 

 

Virtual Reality (VR) tulee vauhdilla osaksi yritysten ydintoimintoja

Business, people and future technology concept – a smiling businessman with a virtual headset over a black background with a hologram

Business, people and future technology concept – a smiling businessman with a virtual headset over a black background with a hologram


Reijo Markku, toimitusjohtaja

Design Reform Oy

Virtual Reality on valtaamassa alaa yhtenä voimakkaana 3d-visualisointityökaluna. Se ei ole pelkästään alusta uusille seikkailupeleille vaan varteenotettava vaihtoehto yrityksen tarinan elämykselliselle kertomiselle ja älykkäille sisällöille.

Design Forum Finlandin teema vuodelle 2018 on ”uusi muotoilu”. Se  sopii hyvin myös muotoilutoimisto Design Reformille. Olemme olleet 30 vuoden ajan mukana kehittämässä suomalaista muotoilua ja laajentamassa sen sisältöjä. Koko toimintamme ajan olemme käsitelleet muotoilua kokonaisuutena, jonka keskiössä ei ole vain yrityksen tuotteet vaan koko identiteetti ja brändi. Viimeisin loikka on tehty virtuaaliseen suuntaan. Moni kysyy meiltä: miksi virtuaalinen ilmaisu? Vastaamme: siksi, että yksi muotoilun tehtävä on tehdä yrityksiä ja ympäristöämme ymmärrettävämmäksi. Kun ymmärrys asiakasyritystemme teknologioista ja osaamisesta kasvaa 3d-visualisointien avulla, kasvaa myös luottamus yritystä ja sen edustamaa brändiä kohtaan.

 

VirualReality_Reform_04_Outotec_kokija_850px

 

Teollisesta muotoilusta juurensa saanut 3d-mallintaminen on muotoilijan ydinosaamista. Nyt pelimoottoreiden avulla malleja voidaan tarkastella aivan uudella tavalla. Kun tämä yhteys hallitaan, voidaan esimerkiksi teollisuuden eri toimialojen tulevaisuutta tarkastella aivan uudessa ulottuvuudessa. VR muuttaa tapaa kehittää tuotteita, ympäristöjä ja palveluita. Ideoita voidaan testata jo alkuvaiheissa oikeissa ympäristöissä ja välttää pahimmat sudenkuopat. Käyttäjiä voidaan osallistaa aivan uudella tavalla kohtaamaan tuotteet ja palvelut, jolloin käyttäjä- ja asiakasymmärrys paranevat ja kehittyvät. VR-ratkaisut mahdollistavat vuorovaikutuksen, testauksen ja kehittämisen ennen kuin kalliita todellisia ympäristöjä rakennetaan. Toisaalta VR tuo myös uuden ulottuvuuden yritysten johtoon ja kehitystiimeille. Ne edelläkävijäyritykset, jotka ymmärtävät tämän mahdollisuuden, saavat myös merkittävän lisäpotkun brändiuskottavuuteen ja sitä kautta liiketoimintaan.

 

VirualReality_Reform_01_850px

 

Virtuaalisissa sovelluksissa ollaan vasta raapaistu pintaa. Olen tässä kirjoituksessani keskittynyt lähinnä teollisuusyrityksille B2B-suunnattuihin VR-ratkaisuihin. Se on myös Reformin suunta. Arvelen, että lähitulevaisuudessa teollisuudessa aletaan käyttää älykkäitä virtuaalisia tuotantoja, joilla voidaan hallita ja säätää reaaliaikaisia toimintoja vaikkapa tehtaissa ja laitoksissa. Tämä vapauttaa paikkasidonnaisuuden. Älykkäät VR-, AR-tuotannot tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia myös IoT-sektorille.

Muotoilijana haluaisin kuitenkin lopuksi nostaa esille sen, että virtuaaliset tuotannot kannattaa kohdistaa koko yrityksen ja sen kulttuurin kehittämiseen. Markkinoinnissa ja myynnissä tavoiteltavan wow-efektin lisäksi VR toimii monessa eri roolissa rakennettaessa markkinoilla erottuvaa ja menestyvää yritysimagoa.

 

 

 

Autonomia, äly ja uudet palvelut – palvelumuotoilu monimutkaisuuden hallinnassa

complexity_mapping_850_

Satu Miettinen, palvelumuotoilun professori
Dekaani, Taiteiden tiedekunta, Lapin yliopisto

Palveluiden tuottamiseen liittyvät arvoverkostot ovat uusia ja dynaamisia. Palvelut ovat digitalisoituneet vauhdilla. Tämän myötä liiketoimintamallit ja toimialat ovat muuttuneet. Palvelumuotoilun tehtävänä on kehittää uusia työkaluja, malleja ja toimintatapoja liiketoiminnan kehittämiseen asiakaskokemus keskiössä. Palveluliiketoiminnan kehittäminen on muuttunut haastavaksi sisäisen ja ulkoisen muutoksen keskellä. Yritykset muuttavat prosessijohtamista uusien työkalujen avulla ketteräksi, madaltavat hierarkiaa ja lisäävät sisäistä yrittäjyyttä.

Palvelumuotoilun sydämessä on pitkään ollut asiakas, käyttäytymismallit, toiminnan ja toiveiden ymmärtäminen. Palvelumuotoilu on asiakkaan äänitorvi yrityksen siiloissa. Tämä ei kuitenkaan enää riitä. Palvelumuotoilu ei enää ole vain asiakaspolkujen ja palvelublueprintin hahmottamista. Näiden rinnalle ovat nousseet palveluiden ekosysteemien ymmärtäminen, niiden kautta uuden liiketoiminnan kehittäminen ja erilaisten liiketoimintamallien prototypointi. Palvelun visualisoinnin ja konkretisoinnin työkalujen hallinta on arkista.

 

complexity_mapping_2_850px 2

Autonomia ja äly mahdollistavat uusia palveluja ja palvelumalleja lähes päivittäin. Kymmenen vuoden päästä autonominen ajaminen on standardi. Tämä mahdollistaa radikaalin muutoksen moniin liiketoimintamalleihin. Siinä, missä ennen myytiin rautaa, myydäänkin nyt ajettuja kilometrejä. Nuoret eivät halua vaivoikseen omistusautoa parkkipaikkoineen. Demografinen muutos avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Autonominen ajaminen mahdollistaa liikkumisen vapauden vanhemmille sukupolville, jotka muuten olisivat tien päältä pois. AI ja apurobotit mahdollistavat uusia tapoja tuottaa palveluja. Palvelumallien suunnittelijan pitää ottaa huomioon palvelurobotit ja niiden mahdollistamat uudet toimintatavat.

Nämä muutokset muokkaavat palvelumuotoilun roolia. Palvelumuotoilu auttaa rakentamaan ymmärrystä ja selkeyttä monimutkaistuvassa maailmassa.  Palvelumuotoilun uudet työkalut complexity mapping and simulation, execution roadmaps ja future scenario simulation auttavat kehittämään tulevaisuuden palveluja ja konkretisoimaan niiden toteuttamista.

 

 

 

Material matters – designing for new biomateriality

DWoC - light-weight structures, 100 % nanocellulose. Maker Tiina Härkäsalmi, photo Eeva Suorlahti

DWoC – light-weight structures, 100 % nanocellulose. Maker Tiina Härkäsalmi, photo Eeva Suorlahti

 

Pirjo Kääriäinen
Professor, Design driven fibre innovation
Aalto University
School of Arts, Design and Architecture & School of Chemical Engineering

During the first seven months of the year 2017, we had used more from the nature than our planet can renew in the whole year. Almost every day we hear some bad news related to materials: oceans are filled with plastics, textile waste is buried in landfills, mining is polluting the nature. We might soon be facing resource scarcity and even more severe environmental problems than today. What to do?

Each of us can try to make more appropriate material choices for our everyday life. It requires quite a lot of information of materials, and consideration of the product lifecycle before buying them. Which materials is this product made of? How long can I use this? What will happen to this gadget or garment when we don’t use it anymore? Same questions should be asked already when products -and also materials- are designed. Designers have here an important role as innovators, facilitators and spokespersons with empathy. Now don’t get too stressed – this is not easy, change will take time, and it can be done only in collaboration over all boundaries; designers with scientists, engineers with politicians, humanists with business community and so on.

 

DWoC – various forms of cellulose, photo Eeva Suorlahti

DWoC – various forms of cellulose, photo Eeva Suorlahti

 

New bio-based materials offer one solution for a more sustainable material world and the research of biomaterials has become a hot topic around the globe. Since 2011, I have had an opportunity to develop the CHEMARTS collaboration between design and science at the Aalto University, focusing especially in wood-based biomaterials. 75% of Finland is covered by forest and the forest industry based on wood cellulose still has a remarkable role in the Finnish economy. However, the products are mainly high-volume and bulk: paper and paperboard, pulp and sawn timber. What about something totally new, high added-value products? How to respect our precious and delicate nature at the same time? CHEMARTS study courses are a good platform for design and technology students to explore together cellulose and other natural compounds. More advanced material research for new type materials is conducted in Finland in several biomaterial-related research projects like Design Driven Value Chains in the World of Cellulose (DWoC).

What could be an ideal(istic) vision for more sustainable material future? In my dreams the everyday materials become as popular phenomena as food is today: materials will be respected, commonly discussed and argued, and new healthy trends emerge every now and then like diets nowadays. The need for materials in general should decrease, and all materials would be reusable, recyclable or biodegradable. Most materials could be produced out of renewable raw materials like wood, plants or algae, many produced out of waste, and some grown by microbe or fungi. We will have totally new business concepts and a remarkable part of production will happen locally. That’s a dream to work for!

http://chemarts.aalto.fi
www.CelluloseFromFinland.fi

 

 

Design Forumin kolme vuosikymmentä

1_Lehden-kansi_567x850_

Auli Suortti-Vuorio
Tutkija, Design Forum Finland

 

Design Forumin perustaminen 1987

Näinä päivinä tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Design Forum perustettiin. Se oli Suomen Taideteollisuusyhdistyksen, Teollisuustaiteen Liitto Ornamon, valtion ja teollisuusyritysten yhteishanke. Design Forum perustettiin edistämään teollista muotoilua. 1980-luvulla useissa maissa toimi valtion tukemia muotoilukeskuksia, joiden tarkoituksena oli edistää teollista muotoilua tuomalla muotoilijoita, elinkeinoelämää ja tiedotusvälineitä lähemmäksi toisiaan. Vanhin näistä oli Lontoon Design Council, joka oli aloittanut toimintansa jo 1944. Sen toimitiloissa oli pysyvä tuotenäyttely, se harjoitti muotoilijoiden välitystä teollisuudelle, julkaisi lehteä ja jakoi muotoilupalkintoa. Design Council sekä mm. Tanskan, Ruotsin, Ranskan ja Japanin vastaavat keskukset olivat Design Forumin esikuvia.

Suomen Taideteollisuusyhdistys ja Ornamo olivat vuosina 1928–1961 järjestäneet taideteollisuuden vuosinäyttelyjä, joissa yritykset esittelivät tuotteitaan ja joiden kautta taideteollisuuden uudet virtaukset levisivät ympäri maata. Vuosinäyttelyt jouduttiin lopettamaan, kun yritykset suosivat messuja tuotteidensa esittelyfoorumeina ja alkoivat myös hankkia omia näyttelyhuoneistoja. 1970-luvun lopulla huomattiin, että isoja näyttelykatselmuksia tarvittiin sittenkin, ja vuodesta 1979 alkaen järjestettiin laajoja Suomi muotoilee -näyttelyjä. Niissä esitellyt tuotteet jurytti Taideteollisuusyhdistyksen ja Ornamon yhteinen Muotoiluraati.

Teollisuus vaati kuitenkin teollisuustuotteiden ja teollisen muotoilun tuomista voimakkaammin esille ja tuotteille pysyvää näyttelypaikkaa pääkaupunkiseudulle.  Tällaista teollisesta muotoilusta tiedottavaa keskusta olikin mm. Taideteollisuusyhdistyksen taholla suunniteltu jo vuosia, mutta vasta 1987 saatiin kauppa- ja teollisuusministeriöltä kolmen vuoden kokeiluluontoinen määräraha Design Forumin toiminnan käynnistämistä varten. Muotoilun Tiedotuskeskus Design Forum avattiin juhlallisesti 10.12.1987 Vientitalon valopihalla osoitteessa Etelä-Esplanadi 8. Avajaispuheen piti ministeri Pertti Salolainen, joka korosti muotoilun kasvanutta merkitystä. Hänen mukaansa teollisuus koki muotoilun olevan keskeinen ja erottamaton osa tuotekehitysprosessia ja sen lisäksi muotoilu on yksi kansainvälisen kilpailukyvyn perustekijöistä.

 

2_Lehden_kansi_850px_

Design Forum -tiedotuslehden ensimmäinen numero ilmestyi keväällä 1988.

 

Kauppa- ja teollisuusministeriö rahoitti Design Forumin toimintaa 50 %:lla ja teollisuusyritykset tukivat toisella 50 %:lla.  Nokian silloinen pääjohtaja Kari Kairamo kutsui Design Forumin tukemista ”teollisuuden asevelvollisuudeksi” ja myös Teollisuuden Keskusliiton toimitusjohtaja Timo Relander myötävaikutti Design Forumin syntymiseen. Vuonna 1988 Design Forumin toimintaa tukivat mm. Artek, Nokia, Enso-Gutzeit, Fiskars ja Valmet ja yhteensä tukijayrityksiä oli 21.

Design Forum oli hallinnollisesti Suomen Taideteollisuusyhdistyksen hallintoneuvoston alainen mutta taloudellisesti itsenäinen yksikkö, jonka toimintaa johti johtoryhmä. Johtoryhmässä oli kaksi edustajaa Suomen Taideteollisuusyhdistyksestä, kaksi Teollisuustaiteen Liitto Ornamosta ja kaksi teollisuusyritysten edustajaa. Design Forumin johtajaksi valittiin Juha Valtanen.

Design Forum halusi olla teollisuutta, elinkeinoelämää, muotoilijoita ja suurta yleisöä palveleva kohtaamispaikka ja tietopankki. Sen toimintamuotoja olivat mm. näyttelyt ja tuotteiden julkistustilaisuudet, tiedotus ja ns. muotoilurekisterin ylläpitäminen. Design Forumin avajaisnäyttely ”Muotoilu on viesti” pyrki kertomaan, miksi ja miten muotoilijoiden apua kannatti käyttää teollisuusyrityksissä. Näyttelyn suunnitteli sisustusarkkitehti Simo Heikkilä, joka oli suunnitellut myös Design Forumin toimitilat Vientitalossa. Näyttelyssä oli esillä uusimpia teollisuustuotteita kuten Hannu Kähösen Trice-tuoli ja Jussi Aholan saunakiuas. Keväällä 1988 Design Forumissa nähtiin jo kansainvälinenkin näyttely, Dansk Design Rådin kokoama katselmus tanskalaiseen teolliseen muotoiluun.

Toukokuussa 1988 ilmestyi Design Forum -tiedotuslehden ensimmäinen numero. Lehti kertoi suomalaisista teollisuustuotteista ja niiden muotoilusta. Lehti esitteli myös Design Forumin logon suunnittelukilpailun tulokset. Voittajaksi valittiin Jouko Ollikaisen kilpailuehdotus.

 

3_Esitteen_kansi_Muotoilun_tiedotuskeskus_850px_

Design Forumin, Muotoilun Tiedotuskeskuksen, ensimmäinen esite tehtiin keväällä 1988.

 

Vuonna 1990 Design Forum ja kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalveluyksikkö käynnistivät muotoiluasiamiestoiminnan. Hanketta rahoittivat KTM ja läänit kehitysrahastoistaan. Muotoiluasiamiehet toimivat mm. Uudenmaan, Kymen, Hämeen, Keski-Suomen ja Oulun lääneissä. Muotoiluasiamiehet tekivät pk-yrityksiin maksuttomia yrityskäyntejä ja laativat yrityskohtaisia muotoiluanalyyseja, jotka puolestaan johtivat tuotekehitysohjelmiin ja toimenpidesuosituksiin. Design Forum koordinoi muotoiluasiamiestoimintaa.

Design Forum ja Yrittäjäin Fennia perustivat yrityksille ja tuotteille myönnettävän Pro Finnish Design -kilpailun ja -palkinnon vuonna 1990. Nykyisin se tunnetaan nimellä Fennia Prize.

Suomen Taideteollisuusyhdistys sai vuonna 1991 uudet säännöt, joiden mukaan se ylläpitää Design Forum Finlandin toimintaa. Yhdistyksen toimiston ja entisen Design Forumin toiminnat ja toimitilat yhdistyivät. Taideteollisuusyhdistys sai ensi kertaa historiassaan oman näyttelytilan, ja uudet toimistotilat osoitteessa Fabianinkatu 10. Uusien tilojen ja toimintojen avajaisjuhlaa vietettiin 10.12.1991 eli tasan neljä vuotta Design Forumin avaamisen jälkeen.

 

Design Forum Finlandin toiminta on muuttunut vuosikymmenien aikana. Nykyisen strategian mukaan Design Forum Finlandin tavoitteena on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä mm.  johtamisen työkaluna ja strategisella tasolla, ja tätä kautta kasvattaa yritysten kansainvälistä kilpailukykyä.

 

 

 

 

Digital design driven by brand identity

Kieku_850_

Sampsa Fabritius
CEO, Kieku Labs Oy

The brands and companies maintaining a genuine contact with the customers are suggested to build stronger customer relationships. In fact, studies among traditional peoples show a very tight coupling between objects and the self. Similar findings have been repeated in modern cities, where people learn, define, and maintain expressed identity through possessions.

A modern relationship with objects extends to the brands behind the objects. Thus, the interaction between (commercial) brand behaviors and consumer behaviors creates a bond, based on a commonly created meaning and reinforcement. The quality of that relationship equals to the amounts of love, self-connection, commitment, intimacy, and brand partnership quality. All these build the strength for tolerance against the mistakes and errors, therefore contributing to the relationship stability. A bit like marriage or friendship, a close bond builds the trust for difficult situations.Kieku_bloginosto_1

All this is particularly critical for digital online services. Without physical representation of the object, which would show the commitment, there is only the meaning and utility value. In the business of the online-products, the utility value is often easy to replace. The theory proposed by Pine and Gilmore, in their book Beyond the Experience Economy, suggests that eventually competition moves to user transformations. Hence, a meaningful brand is like a mentor who helps your identity to evolve.

Therefore, intimacy of the relationship with customers is especially critical when working in the field of immaterial design. It is of utmost importance to make the deep journey into the values and the identity, which the design and digital services should represent. Without this clarity of the identity, the product is likely to be one of those utility services, easy to replace. Just like humans, a design can be something which opens up slowly, where each customer touch-point provides new delightful surprises.

Emphatic focus group interviews and user observations are popular methods for understanding the hidden user needs. In case of digital services the feedback collection is often automated, the most advanced A/B-testing could be seen as a variant of design probe -method. Besides the technical understanding of the needs, engagement with the users tunes the team with users’ expectations. Therefore, the core identity turns into a cultural tool for analyzing the feedback and proposals; to make the distinction between what is critical for the core promise and what should be considered as add on features.

So, with identity based design there is a better chance to re-establish a genuine connection with own community. Research suggests that companies driven by a purpose are more likely to change the world over the course of this century. While the fastest media 100 years ago was broadcast radio, a modern voice community can be even faster and much more versatile in addressing the needs of the global community.Kieku_bloginosto_2

Once upon time there was the community radio, the broadcast shows done by members of the community. Later there were the internet communities, such as discussion groups. At their very core, these communities were coordinated by community administrators. This has changed. The social media services are super useful and inclusive, but on the downside, the user feed is a confusing mix of what I like and what someone would like to sell for me. In fact, there is an emerging global discussion on morality of the machine intelligence, with what values and purpose different artificial intelligence services operate.

The very core of Kieku is the human voice, the original media for transferring thoughts, ideas, stories, and very importantly the emotions the voice conveys. Our goal is to let the mind flow, and provide the community with an opportunity for a rewarding dialogue.

Kieku.com is a personalized audio feed. A community where anyone can talk, and everyone can listen.

 

 

 

 

Made by Choice – kokonaisvaltainen muotoilubrändi

Made by Choice: Ambient – Halikko – Lonna

Made by Choice: Ambient – Halikko – Lonna

 

Anne Veinola
Design Forum Finland

Made by Choice on suomalainen puukalusteisiin erikoistunut yritys. Haastattelimme yrityksen perustajaosakkaita Sebastian Janssonia ja Lasse Lainetta.

Kertokaapa ensin, mikä on Made by Choice ja miten se syntyi!

Made by Choice on pohjoismaista designia tuottava yritys, joka on erikoistunut puukalusteisiin. Sen pohjana on yhteinen visio yhdessä tekemisen tuomasta lisäarvosta, puuntyöstöperinteiden vaalimisesta ja kehittämisestä seuraavia sukupolvia ajatellen ja uusien tarinoiden luomisesta. Olimme Lassen kanssa tehneet usean vuoden ajan yhteistyötä tuotekehitysprojekteissa, prototyyppien parissa ja räätälöidyissä tilatoteutuksissa. Näin meille oli luontevaa luoda brändi kansainvälisesti kasvavan konseptin ympärille.

Mikä on teidän brändinne ydin, miten te erotutte markkinoilla?

Brändimme ydin on puuntyöstöperinteiden vaaliminen ja hyvän designin tuottaminen. ”Nordic Happiness”, pohjoismainen onnellisuus, on se isompi teema, joka ohjaa meidän liiketoimintaa. Pohjoismaiden asukkaat ovat maailman onnellisimpia ja se perustuu kestäviin valintoihin elämässä, pienesti ja suuresti.  Choice valmistaa kalusteensa omalla tehtaallaan Salossa, joten suunnittelu ja tekeminen ovat sidoksissa toisiinsa. Me tukeudutaan perinteisiin, hyvään muotoiluun ja tarinoihin tuotteiden takana! “Nordic happiness is Made by Choice.”

 

Made by Choice: Halikko-tuoli

Made by Choice: Halikko-tuoli

 

Ketkä ovat asiakkaitanne ja miten te otatte heidät huomioon toiminnassanne?

Kohteitamme ovat erityisesti hotellit, ravintolat ja muut julkiset tilat ja toimimme tiiviisti arkkitehti- ja suunnittelutoimistojen kanssa. Kaikki tuotteemme sopivat julkisiin tiloihin korkean laatunsa vuoksi.  Keskitämme liiketoimintamme erityisesti B2B-markkinoille rakentaaksemme brändin tunnettuutta ja näkyvyyttä. Otamme huomioon arkkitehtien ja asiakkaidemme tarpeet räätälöimällä tuotteiden värit ja puulajit kohteeseen sopiviksi. Lisäksi kaikki uudet tuotteet testataan projektien kautta, esimerkiksi arkkitehtitoimiston visioon perustuen, ja yhteistyössä tiimimme kanssa, tai valikoituja ulkopuolisia suunnittelijoita käyttäen.  Näin tuotekehitys on responsiivista ja saamme ensi käden tietoa tarvittavista hienosäädöistä.

Miten huolehditte kokonaisvaltaisen Made by Choice -brändikokemuksen syntymisestä?

Rakennamme jatkuvasti win-win-tilanteita tekemällä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Asiakkaille tämä välittyy laadukkaina, uusina ja kiinnostavina tuotteina, jotka kestävät aikaa ja joista tulee rakastettuja. Hyvä esimerkki on Kampin kauppakeskuksen ravintolamaailmaan avattu Fisken på disken -ravintola, jonne me toteutimme kokonaisvaltaisesti räätälöidyn sisustuksen. Tuotteet ovat paitsi tarkoitukseen suunniteltuja, myös aivan uusia. Me saimme hienon pilottikohteen uusille kalusteille ja asiakas sai uniikin ravintolan, jonka sisustus on huomattu useissa medioissa.

 

Made by Choice: Wilderness-seinäke, design Katrin Olina

Made by Choice: Wilderness-seinäke, design Katrin Olina

 

Mitä muotoilu merkitsee liiketoiminnallenne?

Koska olemme molemmat muotoilutaustaisia, muotoilun merkitys on meille näkymätön itsestäänselvyys! Olemme kehittäneet brändejä ja liiketoimintoja muotoilun keinoin muille ja nyt kehitämme omaa muotoilukeskeistä brändiämme. Muotoilu merkitsee sekä laatutietoisuutta kaikilla osa-alueilla että tilan antamista sattumanvaraisuudelle ja tapaa johtaa koko toimintaa. Lisäksi arvopohjaisuus on meille keskeistä kaikessa toiminnassamme: alkuperämme Halikossa, juuret suomalaisessa puuntyöstössä, kestävät valinnat elämässä mahdollistamassa jatkumoa sukupolvien yli. Muotoilu on tässä mahdollistaja, jonka välityksellä tuodaan ajankohtaisia ja esteettisiä ratkaisuja ihmisille.

Kertokaa brändiviestinnästänne!

Panostamme korkeatasoiseen visuaaliseen viestintään. Some on meille tärkeä väline osallistaa fanejamme. Tapahtumat, installaatiot ja elämykset ovat meille tärkeitä ja hyödynnämme myös moniaistillisuutta ruoan ja musiikin kautta. Näemme asiakkaat ja arkkitehdit mahdollisena kanavana markkinoida brändiämme.

Millainen on teidän tulevaisuutenne?

Aloitetaan lähitulevaisuudesta: vietämme tänä iltana showroomimme avajaisia! Olemme rakentaneet yrityksen perustan huolellisesti, sillä tarkoituksella, että se siirtyy myös tuleville sukupolville. Luomme samalla vahvaa kotimarkkinaa laajentaaksemme brändiä. Kansainvälistyminen tulee olemaan suuressa roolissa seuraavien vuosien aikana. Lontoo ja Aasia ovat ensimmäisiä alueita, missä olemme aloittaneet. Tulevaisuudessa olemme näkyvä kansainvälinen design house.

 

 

Johda identiteetillä

Brand Experience 850

Petteri Kolinen
Toimitusjohtaja, Design Forum Finland

Usein muotoilujohtamisessa puhutaan brändikokemuksen kokonaisvaltaisesta johtamisesta. Mitä sillä tarkoitetaan?

Parhaassa tapauksessa yritys on kiteyttänyt yhdessä henkilöstönsä kanssa oman identiteettinsä. Ilman yhteistä näkemystä omasta identiteetistä yritystä on mahdotonta johtaa, tekeminen pirstoutuu. Parhaat ja kiinnostavimmat brändit ovat hyvin yhtenäisiä ja erottuvia. Oma henkilöstö on brändin tärkeimpiä sanansaattajia, siksi he ovat tämän ajattelun keskiössä.

Yhteinen identiteetti määrittelee yrityksen tai yhteisön sielun ja sydämen. Se on aito ja läpinäkyvä. Sillä on historia ja tulevaisuus. Kiteytetty identiteetti pitää sisällään yrityksen arvot ja tavat toimia – keitä me olemme?

Seuraavaksi pitää miettiä mitä tämä yhteinen identiteetti tarkoittaa yrityksen eri osissa: markkinoinnissa, tiloissa, henkilöstöpolitiikassa, mallistossa, myynnissä, reklamaatioissa jne. jne.

Mitä kattavammin yhteistä identiteettiä voidaan johtaa yrityksen eri osa-alueisiin, sitä yhtenäisempi, erottuvampi ja kilpailukykyisempi yrityksestä tulee. Brändikokemuksen johtaminen kannattaa keskittää yhdelle henkilölle, jotta brändille saadaan selkeä profiili ja linja. Tämä vaatii usein yrityksissä kohtuullisen suuren kulttuurimuutoksen. Usein brändikokemukseen vaikuttavat osaset ovat omissa siiloissaan ympäri yritystä ja lopputulos on sekava ja huonosti erottuva. Tai brändikokemuksen johtaminen puuttuu ylimmästä johdosta, jolloin vaikuttavuus jää vaatimattomaksi.

Eli brändikokemuksen kokonaisvaltainen johtaminen on ylimmän johdon tasolla tapahtuvaa johtamista, jonka tavoitteena on henkilöstötyytyväisyys, erottautuminen markkinoilla, kilpailukyky, ja yrityksen menestys.

Kannattaa kokeilla.

 

Designin kriittinen rooli yrityksen kasvussa

Kirsti Lindberg-Repo ravintola Teatterin aulassa Helsingissä

Kirsti Lindberg-Repo
Dosentti, bränditutkija
Brand Audit Group, Design Finland 100

Mikä yhdistää Applen iPhonea, Googlen hakupalvelua ja Coca-Colan pulloa? Uskoisin, että jokaiselle lukijalle syntyy nopeasti mielikuva kustakin. Tämä kuva on vahva aivan kuten kunkin yhtiön brändi-imago. Tämä ei ole sattumaa, vaan nämä kolme ovat panostaneet designiin, teknologiaan ja käyttäjäkokemukseen. Se tuo menestystä. Interbrandin mukaan maailman arvokkaimpia brändejä vuonna 2016 olivat Apple, Google ja Coca-Cola. Näillä kaikilla kolmella on ollut taito erottua kilpailijoistaan.

Vahva designbrändi antaa vauhtia kasvuun

Lego-palikka tuo suomalaislukijalle mielleyhtymän lapsuuteen, niitä löytyi niin suomalaisista lastenhuoneista kuin leikkikouluista. Aasiassa Legolla ei ole pitkää historiaa, mutta sitäkin menestyneempi lähimenneisyys. Tanskalaisen The LEGO Groupin vienti Kaakkois-Aasiaan oli vuonna 2015 kaksi kertaa suurempi kuin koko Suomen yhteenlaskettu vienti näille markkinoille. Lego on panostanut designiin ja markkinointiin, joilla se on voittanut aasialaiskuluttajia käyttäjikseen. Interbrandin tilastossa (v. 2016) Legon brändiarvo kasvoi vuodessa 25 prosenttia.

Muita brändiarvon kärkikasvattajia olivat Facebook (kasvu oli 48 %) ja Nissan (22 %). Legosta, kuten myös Facebookista ja Nissanista, voi sanoa, että niitä yhdistävät vahva design ja muotoilun kieli.

 

Lego House: Blue Zone – City Architect

Lego House: Blue Zone – City Architect

 

Vahva muotoilu tuo arvoa asiakaskokemukseen

Kuinka muotoilu tukee vahvan kuluttajabrändin syntyä? Kuluttajien vaatimustaso tuotteita ja palveluja kohtaan on kasvanut samanaikaisesti, kun tarjonta on lisääntynyt. Menestyäkseen tuotteiden ja palveluiden on erotuttava, oltava tunnettuja ja vetovoimaisia. Näitä kaikkia tarvitaan kasvun ja kilpailukyvyn tueksi. Mistä löytyvät menestyskonseptit? Amerikkalainen IDEO, arvostettu modernin design-ajattelun luoja, on kehittänyt ihmiskeskeisen muotoilun periaatteet, jotka perustuvat asiakkaan kokemuksen käsittelyyn. Tämän ajattelun ydin on se, että laadukas design vaikuttaa tuotteen haluttavuuteen.

Design-ajattelulla luodaan käyttäjäkokemuksia, jotka ylittävät asiakkaan toiveet ainutlaatuisella tavalla – kokemuksia ei voi kopioida, toteaa IDEOn toimitusjohtaja Tim Brown Harvard Business Reviewssa 27.8.2015.

Digitaaliset kanavat yhdessä perinteisen kulutusympäristön kanssa muodostavat verkoston, jossa lopullinen asiakaskokemus syntyy. Amazon on tästä hyvä esimerkki. Se on verkkopalvelu, digitaalinen tavaratalo ja elämyspalvelu. Interbrandin mukaan Amazonin brändiarvo nousi 33 % vuonna 2016. Kuluttajat osallistuvat tähän ja suosivat uskollisesti tuotteita, joiden kanssa he voivat luoda arvokkaampia kokemuksia. Siksi laadukas design on tärkeä attribuutti, joka tuo vahvemman kilpailuedun ja kasvua.

Planmecan hammashoitokoneet ovat suomalainen esimerkki muotoilun ja teknologian menestyksellisestä yhdistämisestä.

Planmecan hammashoitokoneet ovat suomalainen esimerkki muotoilun ja teknologian menestyksellisestä yhdistämisestä.

 

Kasvu tulee muotoilun osa-alueiden yhdistelmästä

Muotoilu on osa tuotteen, pakkauksen ja käyttökokemuksen yhdistelmää. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat Interbrandin listalta Apple (nro 1) ja digitaalista kokemusta luova Google (nro 2) tai tuotteen tarjoama yhdistelmä aineetonta ja aineellista arvoa, Coca-Cola (nro 3). Muotoilusta on muodostunut strateginen osa näiden yritysten liiketoimintaa ja viestintää. Design vaatii myös asiakkailta halua ymmärtää, kuinka design luo heille miellyttävämmän käyttökokemuksen.

Kansainvälinen tutkimus on nostanut esille monta menestystarinaa, joissa design, teknologia ja muotoiluajattelu ovat yhdessä muodostaneet ylivertaisen innovaation, josta on syntynyt vahvoja brändejä niin B2B- kuin B2C-sektorille. Näille yhteistä on vahvan viestintästrategian luominen, millä on saavutettu brändititetoisuutta ja kuluttajien kiinnostusta. Hyvänä esimerkkeinä ovat Koneen hissit ja hiilikuituinnovaatiot, Nokian puhelimet sekä Fiskarsin sakset.

Unohtamatta suomalaista saunaa, joka valittiin suomalaiseksi kärkidesigninnovaatioksi vuonna 2012 This is Finlandin tekemässä tutkimuksessa! Saunalla voisi olla loistava tulevaisuus Aasiassa, kun aasialaiset saavat kokea design-elämyksen saunassa.

 

Design Finland 100 on kaksivuotinen hanke, joka lähti liikkeelle suomalaisen designtunnettuuden edistämishalusta. Tutkimme projektissa, kuinka voimme tehostaa suomalaisen designosaamisen tunnettuutta kansainvälisesti. Suomalaisten tulee vahvemmin hyödyntää design-osaamista brändien kantavana voimana ulkomailla, missä erityisen potentiaalisessa asemassa voidaan nähdä Kaakkois-Aasian nopeasti kasvavat markkinat ja lähes 700 miljoonaa nuorta kuluttajaa. Tutkimukseen Kaakkois-Aasian huippuyliopistoissa osallistui 265 opiskelijaa ja 20 suomalaista yritystä.

 

 

 

 

Finnish Pavilion at the World Expo 2017 

Finland Pavilion at Astana Expo2017 by Atelje? Sotamaa

 

Kivi Sotamaa
Ateljé Sotamaa

We had the rare opportunity to design the architecture and curate the exhibition for the Finnish Pavilion at the 2017 World Expo in Astana. We won the gold medal in our category on September 10.  We’ve had close to 300 000 visitors, which exceeded the expected number by 100 000 visitors and the pavilion was selected when foreign journalists named the best pavilions EXPO. More than 115 countries participated in this year’s world expo, including the USA, China, and Russia, as well as 22 international organizations, including the UN and the International Atomic Energy Agency.

The Finnish pavilion at the Astana World Expo 2017 tells a story about Finland, a country, which is both technologically advanced and close to nature. It communicates a vision for the future where technology and nature are increasingly interdependent, and in harmony with one another. The pavilion is not only an exhibit of sustainable technologies but it is built sustainably from wood using cutting edge design and manufacturing technologies.


Architecture

The architecture transports the audience to the Finnish atmosphere of powerful contrasts. The pavilion consists of five buildings and the space between them. There is a strong contrast between the white interstitial space and the warm interiors, which is supported by the careful use of sound and light. Both the architecture and exhibition of the Finnish Pavilion in Astana World Expo are designed by the same author. Ateljé Sotamaa has worked to make the pavilion a total work of art where architecture and exhibition content are intricately intertwined. The aim of the holistic design method is to create a powerful, emotional experience, which sparks people’s curiosity.

 

Finland Pavilion at Astana Expo2017 by Atelje? Sotamaa


The Digital and the Natural

The design oscillates between the digital and the natural in terms of its making and its formal sensibility. The forms are on one hand mathematical and digitally designed, on the other hand they seem natural, evoking associations to boulders, icebergs, canyons.


Layers of Experience

The experience of the exhibition content is orchestrated in layers. The first layer is atmosphere, which sets the mood in which the content is received. The second layer is artworks, which provoke and seduce the audience with the aim of triggering their intellect, and initiating spontaneous exploration. The third layer is exhibition objects, such as technological devices or models. The fourth layer is digital. It consists of touch screens with 360 images and embedded links deeper into content related to specific topic. The layered orchestration is aimed at engaging the audience as active participants in the construction of the exhibition narratives, and offering possibilities of delving deeper and deeper into the subject matter of their individual interest.


Atmosphere

The atmosphere of the interstitial space is that of a Finnish landscape. Each of the four buildings has its own mood created by space, color, light and sound: Pure energy feels like a deep green forest, Smart City is a space filled with sunlight, Clean Water is a submarine experience, Excellent Education is full of life and color.


Touch

The pavilion delivers experiences to all of the senses. Touching exhibits and materials as well as sitting and spending time in the architecture is a crucial part of the overall experience of the Finnish pavilion.


Sound

The sound in the pavilion is best described as a digital sound sculpture made from natural materials by Ville MJ Hyvönen. It is built from digitally manipulated recordings of traditional vocal and instrumental artists and sounds from nature. Each of the pavilion spaces has its own soundscape, which sets the mood in which the visual content is experienced.

 

20170612-_OSY2752_850px_3


Light

The lighting of the interstitial space in the pavilion is designed to simulate the famous cool, low level Nordic light. It is set in contrast with the warm tones found in the interior of each of the five buildings. The lighting goes through all of the four seasons within a 12-minute period. The Finnish pavilion is one of the first times when sophisticated film-set lights are used for architectural lighting. The advanced lights were used for the creation of nuanced, sophisticated and subliminal lighting effects by manipulating the color, intensity and direction of light in a very precise manner.


The exhibition

The exhibition, which is integrated into the architecture, is a narrative about Finland’s holistic approach towards problem solving and future building. There are five buildings, four of which contain narratives about energy and the Finnish society. The fifth one contains a bar with Finnish drinks. The 5 buildings are: Pure Energy; Smart City; Clean Water; Excellent Education, and
Koskenkorva Bar.


The space inbetween

In between the buildings are exhibits which communicate fundamental values of Finnish society such as the maternal care package, which every mother gets for free when their new baby is born.

 

20170613-_OSY2884_850px_4


Making the pavilion

The Finnish pavilion is a research project into sustainable wood construction in the digital age. Central to the philosophy of the Finnish pavilion is that everything about it should address the expo theme and consist of authentic content. The Finnish pavilion structure was used as an opportunity for research and development of digitally designed and fabricated, sustainable wood construction.

When combined with digital design and manufacturing techniques, wood is architecturally one of the most exciting materials to work with today. The five buildings which make up the Finnish pavilion were digitally designed in a collaboration between the architects and engineers. When the model was completed, the manufacturing documents where sent directly to Stora Enso factory.

The pavilion was made of over 300 unique 100mm thick Cross Laminated Timber elements, which were prefabricated by Stora Enso and shipped to Kazakhstan. The prefabricated CLT elements were assembled on site with the help of digital 3D documentation, drawings and a physical scale model. The assembly took 3 days per building, on average. Advanced digital design and fabrication methods made possible the economical realisation of a unique, bespoke architectural design within an extremely tight timetable and a challenging location.

Photo credits: Ateljé Sotamaa, Ville MJ Hyvönen, Finpro, Saara Alhopura and Iñigo Bujedo-Aguirre

 

CREDITS: FINLAND AT ASTANA EXPO 2017
Design and curation by Ateljé Sotamaa
AV Design by Ville MJ Hyvönen
Lighting by Digital Sputnik
Hand painted art by Pan Jianfeng
Interactive Game by Tuomo Tammenpää and Daniel Blackburn
Future of Energy interviews by Jaakko Tapaninen
Future of Energy Education interviews by Reetta Räty
Engineering by Vahanen Group
Wood elements manufactured by Stora Enso
Construction by Expro Solutions
Special thanks also to: Maarit Rossi, Kaarel Korsen, Lauri Sepp, HundrED.