Mitä eroa on älykkäällä ja viisaalla suunnittelulla?

Kuva: Petri Anttila

 

Mikä on älykkään ja viisaan ero, kysyttiin heti ensimmäiseksi tämän vuoden SuomiAreenalla Porissa. Vahanen-yhtiöt järjesti yhdessä Insinööriliiton ja Design Forum Finlandin kanssa paneelikeskustelun otsikolla ”Älykkäästä viisasta – ihmiskeskeistä suunnittelua ja rakentamista”. Paneeli otti kantaa kansallisiin ja globaaleihin kysymyksiin, jotka määrittävät menestyksemme tulevaisuudessa.

Paneelissa keskustelivat perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, keksijä ja säveltäjä Perttu Pölönen, Helsingin yliopiston aivotutkija Katri Saarikivi, Business Finlandin johtaja Pekka Sivonen, Aalto-yliopiston vararehtori professori Anna Valtonen sekä Vahanen-yhtiöiden konsernihallituksen jäsen, DI ja yrittäjä Risto Vahanen.

Älykkyys hakee täydellistä ratkaisua, mutta on viisautta nähdä tilanne sellaisena kuin se on ja valita vaikkapa toiseksi tai kolmanneksi paras vaihtoehto, jos se on tilanteeseen nähden toimivampi, Kiuru aloitti. Rakentamisessa esimerkiksi tiedon keräämiseen perustava energiatehokkuus edustaa älykkyyttä, mutta yhteisen arvomaailman täytyy toimia viitekehyksenä ja ohjata kaikkea toimintaa; se on viisautta, korosti Risto Vahanen. Sivonen totesi, että älykäs keksii ratkaisun ongelmatilanteeseen, johon viisas ei edes joudu. Koska maailma ympärillämme muuttuu koko ajan hurjaa vauhtia, viisaus edellyttää elinikäistä oppimista.

Innovaatioista puhuttaessa todettiin, että Suomessa on enemmän patentteja kuin missään muualla maailmassa. Niitä tarvitaankin nyt enemmän kuin koskaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja monien pienempien ongelmien ratkaisemiseksi. Esteenä on usein riskirahoituksen puuttuminen ja lupaavien startuppien karkaaminen ulkomaisten suuryhtiöiden haltuun. Tarvitaan lisää rahoitusta, jotta innovaatiot saadaan kehitettyä Suomessa asiakasrajapintaan asti toimiviksi, Vahanen vetosi. Siinä tärkeä tekijä on kyky ja maltti kuunnella loppukäyttäjiä. Esimerkiksi Nokia oli täynnä älykästä innovointia, mutta sieltä puuttui viisautta kuunnella loppuasiakkaita eli kuluttajia.

 

Innovaation tuulet puhaltavat, mutta mikä on oikeasti relevanttia?

 

Vaatii jaksamista selvittää, lentääkö idea vai ei, Kiuru huomautti. Suomalaisessa koulujärjestelmässä ei ole ehkä riittävästi opetettu katsomaan loppuun saakka ja viestimään, mikä on paras ratkaisu maailman kannalta. Viesti rahoituksen puutteesta on kuitenkin otettu kuuleviin korviin valtion taholla, Kiuru vakuutti. Kasvua on vaikea luoda, jos ensiaskelia ei tueta. Suomella on iso paine olla kansainvälisesti ykkönen tai edes kolmen parhaan joukossa. Tähän halutaan kyllä satsata.

Innovointi, käytettävyys ja liiketoiminta muodostavat kultaisen kolmion, jonka kaikkien osien pitää olla kunnossa, muuten koko yhtälön tulos on nolla, Sivonen muistutti. Suomesta löytyy helposti sata esimerkkiä toimivista innovaatioista, joista kaikki eivät ole teknisiä. Yksi hyvä esimerkki sosiaalisesta innovaatiosta on äitiyspakkaus, jonka konseptia on sovellettu maailmalla. Pölönen puolestaan muistutti, että raha voi olla yksi menestyksen mittari, mutta kukaan ei jaellut osinkoja historian merkittävimmille innovaattoreille, kuten Sokrateelle tai Einsteinille. Valtanen korosti relevanssin pohtimista ja innovaatioiden kehittämistä yhdessä loppukäyttäjien kanssa. Hänen mukaansa taikasana tässä on ihmislähtöisyys. Kilpailu on nyt niin kovaa, että asiakkaista tulee hyvin vaativia. Halutaan personoituja ja oppivia tuotteita, ja niiden muotoilussa empatia voi olla tulevaisuudessa merkittävä kilpailutekijä.

 

Viisas tapa lähestyä haasteita ja resurssien käyttöä on ennakoiva

 

Tulevaisuuden kannalta ajatus ei ole korvata ihmistä älyteknologialla vaan hyödyntää tekniikkaa siellä, missä sen käyttö on tehokkainta, Sivonen jatkoi. Ihmistä kannattaa edelleen käyttää siellä, missä hän on parhaimmillaan, kuten palvelutyössä ja päätöksenteossa. Ihminen osaa valita kriisitilanteessa parhaan ratkaisun, mutta suorittavaan työhön tarvitaan apua teknologiasta, Kiuru summasi. Parhaimmillaan teknologian avulla varmistetaan paras osaaminen esimerkiksi hoiva-alalla. Parhaimmillaan teknologia puskee meitä sivistymään lisää, Pölönen muotoili.

Valtanen muistutti, etteivät käyttäjät tuotekehityksen yhteydessä aina itse tiedä, mitä tarvitsevat. Suunnittelijan tehtävä on ratkaista haaste, mutta ratkaisu voidaan toteuttaa eri tavalla kuin käyttäjä on alun perin ehkä kuvitellut. Käyttäjille helppokäyttöisyys on tärkeä ja mullistava tekijä monessa tuotteessa, esimerkiksi puhelimissa. On tärkeää kuunnella käyttäjiä laaja-alaisesti, pystyä ennakoimaan ja ymmärtää kulttuurin merkitys, Vahanen painotti. Viisas ihminen ei luota omiin ajatuksiinsa vaan hakee tukea muilta, Pölönen puolestaan muotoili.

Mikseivät suomalaiset innovaatiot sitten leviä maailmalle niin tehokkaasti kuin haluaisimme? On tärkeää löytää balanssi vastaanottokyvyn ja itseluottamuksen välillä eikä saa ryhtyä liian itsevarmaksi, Saarikivi pohti. Isoihin teknisiin murroksiin liittyy kiehtova mahdollisuus ajatella toisin ja keksiä keino, jota kukaan muu ei ole vielä tehnyt, Valtanen sanoi. Viimekädessä käyttäjä ratkaisee tuotteen menestyksen. Liian usein annetaan tuotteelle jokin nimi näkemättä, mitä se oikeasti tekee. Esimerkiksi YouTube on sosiaalinen työkalu ja Google on vastauskone. On selvitettävä, mikä on se ihmisen tarve, joka ajaa ratkaisua ja minkälaista osaamista ja ymmärrystä tarvitaan, jotta tuloksena on ihmislähtöisiä ratkaisuja.

 

Kohti monialaista ja poikkitieteellistä ekosysteemitaloutta

 

Innovaatioiden ja älyteknologian lisäksi viisas tekeminen vaatii tulevaisuudessa osaamista monilta eri aloilta ja monista eri näkökulmista. Uteliaisuus ja luovuus tuottavat ratkaisuja, joita ei ole osattu tilata tai edes kuvitella, ja muotoilun merkitys korostuu. Mikään erityisosaaminen ei yksin tuota kuin yhden osaamiskulman, jolloin syntyy riski, että ratkaisuun liittyy odottamattomia asioita, jotka aiheuttavat hankaluuksia myöhemmin.

Vahasen vahvuus on paitsi fiksuissa insinööreissä, myös poikkitieteellisissä tiimeissä ja asiakkaiden kuuntelemisessa, Risto Vahanen kertoi. Ilmastonmuutos pakottaa kehittämään koko rakennusalaa, joka muodostaa 40 prosenttia kansantuotteestamme. Nyky-yhteiskunnassa on liian usein unohdettu, että rakennettu ympäristö vaikuttaa voimakkaasti ihmisen hyvinvointiin. Rakennuksen pitää olla terve ja kaunis – sellainen, että ihminen kokee sen kautta tasapainoa, joka tukee henkistä kyvykkyyttä ja yhteenkuuluvuutta. On viisautta hyödyntää perinteitä ja vahvistaa Suomen identiteettiä rakentamisen kautta. Suunnittelutiimeissä tarvitaan asiantuntemusta myös psykologian, ympäristötieteen ja esimerkiksi kierrätyksen alalta. Yritysten sisällä monialaisuus ja yhteistyö jo toimivatkin, mutta suomalaisyritysten yhteisessä kansainvälisessä konsortiotoiminnassa on vielä paljon kehittämisen varaa, Vahanen sanoi.

Yksi haaste on se, että ollaan liian professiokeskeisiä eikä uskalleta poistua omalta osaamisalueelta, Kiuru pohti. Ekosysteemitaloudessa kuitenkin tarvitaan tiimiä joka asiassa, ja yhteistyö on oikeastaan ihmiskunnan perusprinsiippi. Kumpi tulee ensin, eri näkökulmia sallivat työympäristö vai niitä edustavat tekijät, jotka luovat otollisen ympäristön, Valtonen pohti. Paine kohdistuu esimerkiksi liikkumisratkaisujen kehittämiseen, Sivonen huomautti. Tulevaisuudessa ihmiset eivät enää halua omistaa autoja tai makuuttaa pääomaansa ruostumassa parkkipaikoilla, vaan kalusto liikkuu koko ajan ja liikkuminen ostetaan palveluna. Tällä hetkellä kohtuuton osa kaupunkien pinta-alasta käytetään autojen seisottamiseen. Vuonna 2050 meillä on täysin omavaraiset kaupungit, jotka tuottavat itse kaiken, mitä asukkaat tarvitsevat. Kaupungistumisen jatkojalostuminen tuottaa kokonaan uuden elämisen konseptin. Aikanaan auton keksiminen lopetti hevosten rankat työurat, Pölönen muistutti. Nyt nyhtökauran kaltaiset innovaatiot auttavat vähentämään tuotantoeläinten käyttöä.

 

SuomiAreena_850px_3

Enemmän suomalaisia menestystarinoita

 

Pölösen mukaan Suomessa on yksi maailman parhaista koulutusjärjestelmistä, josta luodata tulevaisuutta. Potentiaalia on paljon, vaikka se ei ole vielä realisoitunut. Hän kannustaa soveltamaan Piilaakson kokeilukulttuuria, mihin tarvitaan uskallusta. Risto Vahanen muistutti, että Suomessa on paljon insinöörejä johtotehtävissä, mutta että perinteinen johtaminen voi tappaa yrityksistä luovuuden. Työntekijöitä tukemalla vapautuisi valtavasti aivokapasiteettia.

Kiuru huomautti, että lainsäädäntö voi edesauttaa tulosten syntymistä. Nykylainsäädäntö ei kannusta uudistumiseen, mutta toisaalta tulevaisuudessa joudutaan ehkä luopumaan hyvistäkin sääntelyistä, jotta voidaan kehittää jotakin uutta. Saarikiven mielestä suomalaiset ovat valmiita ekosysteemiajatteluun, koska täällä on jo valmiiksi lyhyet valtaetäisyydet. Valtonen taas muistutti, että muualla maailmassa, kuten Kiinassa ja Yhdysvalloissa, on matalampi kynnys perustaa yrityksiä ja kokeilla uusia ratkaisuja. Suomessakaan yrittänyttä ei laiteta, mutta ollaan kuitenkin varovaisia.

Sivonenkin korosti vielä kerran ekosysteemin rakentamisen ja yksityisten sijoitusten tärkeyttä, koska tällä hetkellä Suomessa investoidaan noin 80 prosenttia teknologian kehittämiseen ja vain noin 20 prosenttia kaupallistamiseen, kun Ruotsissa tilanne on päinvastainen. Tämä on yksi syy, miksi suomalaiset yritykset karkaavat maailmalle. Vaikka työpaikkoja kuolee rajusti uuden teknologian myötä, niitä syntyy myös paljon lisää ja Suomelle paras positio on johtaa muutosta. Kansalaiset tarvitaan mukaan kehittämään arjen sankaruudesta ponnistavia menestystarinoita. Yhteispelillä ja kunkin osaamista arvostamalla maakuntasarjan pelaajista koostuva Leijonajoukkuekin voitti maailmanmestaruuden.

Keskustelun voi kokonaisuudessaan katsoa YouTubesta.

Valokuvat: Petri Anttila
Kuvitus: Linda Saukko-Rauta

 

Kooste on julkaistu myös Vahanen-yhtiöiden verkkosivuilla.

 

 

 

 

Luovuus rohkeiden innovaatioiden vauhdittajana ja Suomen menestystekijänä

Valtonen_Anna_Aalto_University_Alumni_Board-25-4-2019_photo_Mikko_Raskinen_850px

Anna Valtonen
Vararehtori, professori
Aalto-yliopisto

Eri aloja edustavia panelisteja osana SuomiAreenan ohjelmaa, minut mukaan lukien, on pyydetty pohtimaan kysymystä: Kehitetäänkö innovaatiota teknologia vai käyttäjä edellä? Paneelin otsikko ”Älykkäästä viisasta – Ihmiskeskeistä suunnittelua ja rakentamista” liittää innovoinnin moninaisuuteen vielä kysymyksen viisaudesta.

Viisaus on ikiaikainen teema, johon erilaiset elämän ohjekirjat ovat antaneet näköaloja vuosien varrella. Viime aikoina viisaus on saanut entistä enemmän syvyyttä akateemisen tutkimuksen myötä. Erikoistutkija, dosentti Eeva Kallio Jyväskylän yliopistosta on omassa tutkimustyössään syventynyt aikuisen viisauden kehitykseen sen eri ilmenemismuodoissaan. Monissa julkaisuissaan ja haastatteluissaan hän on tuonut esille viisauden eri puolia, sillä viisauden yksiselitteistä määritelmää hän ei halua esittää. Yksi viisauden osa-alue hänen mukaansa on kyky tarkastella asioita monesta näkökulmasta. Tähän liittyy läheisesti toinen viisauden elementti, pyrkimys eettisyyteen ja yleiseen hyvään. Viisas ihminen osaa siis tarkastella asioita muustakin kuin omasta näkökulmastaan ja haluaa edistää muiden hyvää. Tähän puolestaan kytkeytyy ajatus epävarmuuden sietämisestä: kun asioilla on useita puolia, niille ei välttämättä löydy yhtä oikeaa ratkaisua. Viisas sietää epävarmuutta.

Monet näistä viisauteen liitetyistä keskeisistä elementeistä ovat olennaisia myös luovuudessa. Voi jopa ajatella, että viisaus edellyttää luovuutta: joustavaa ja omaperäistä ajattelua sekä rohkeaa ja kokeilevaa toimintaa, joiden avulla löydetään erilaisia näkökulmia ja ratkaisuja elämän ilmiöihin. Luovuus on itsestään selvä osa kaikessa taiteellisessa toiminnassa ja muotoilussa, ja taide on itseisarvoinen osa kulttuuriamme. Tämän lisäksi luovuus, taide ja muotoilu ovat yhä kiinteämpi osa onnistuvia innovaatioita, kilpailukykyisiä yrityksiä sekä julkisten palvelujen kehittämistä.Anna_Valtonen_bloginosto_

Myös laajat yhteiskunnalliset ja elinympäristöömme liittyvät globaalit haasteet ja ongelmat edellyttävät luovuutta ja monialaista yhteistyötä, jolloin asioita kyetään katsomaan uudella tapaa ja eri näkökulmista, viisaasti. Esimerkiksi tekoälyn ja robotisaation kehittyessä yhä useammilla aloilla edellytetään empatiaan, eläytymiseen ja eettisyyteen sekä toiminnan muotoiluun liittyvää osaamista.

Luovien alojen toimijat, kuten taiteen, arkkitehtuurin, muotoilun sekä elokuvan ja median asiantuntijat ovat tottuneet ratkaisemaan erilaisten käyttäjien tarpeita ja tuottamaan kokonaisvaltaisia elämisen ratkaisuja. He ovat tottuneet tasapainoilemaan resurssitehokkuuden, kestävän kehityksen tarpeiden sekä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän lisäarvo-odotusten kesken. Tarvitsemme hyvää suunnittelua tekemään elämä ympärillämme ymmärrettävämmäksi, palvelut ja tuotteet helppokäyttöisemmiksi, puhumattakaan niiden edullisuudesta ja ekologisuudesta!

Opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä tarkasteli luovaa taloutta ja aineettoman arvon luomista vuonna 2017 jättämässään raportissa. Työryhmä toteaa kansainvälisiin esimerkkeihin viitaten, että muotoilun, palvelumuotoilun, käyttäjäkokemuksen ja muun luovuuteen perustuvan osaamisen parempi hyödyntäminen lisäisi merkittävästi työn tuottavuutta ja siten suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Tätä vahvistaa Palvelualojen työnantajien osoittama tieto siitä, että 2000-luvulla viennin kasvustamme on 68 % tullut palveluviennistä. Luovien alojen osaamisen merkitys kilpailutekijänä on huomattava. Investoinnit aineettomaan pääomaan, asiakkaille syntyvään lisäarvoon ja luovuuteen ovat innovaatioiden kaupallistamisen ja työn tuottavuuden parantamisen näkökulmista vähintään yhtä tärkeitä kuin muut tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit.

Työryhmä päätyi jopa toteamaan, että luovuus ja luovat alat ovat elinehto innovaatioiden ja uusien menestystekijöiden syntymiselle.

Me tarvitsemme vahvoja ja monialaisia ekosysteemejä, jotka tarjoavat mahdollisuuden eri toimialojen kohtaamiselle ja aloja uudistavalle yhteistyölle. Vain tällaisella eri alat toisiinsa liittävällä ja horisontaalisella lähestymistavalla voidaan löytää uusia merkittäviä läpimurtoinnovaatioita, joilla on niin sosiaalista, yhteiskunnallista kuin taloudellista vaikuttavuutta. Tästä erinomaisena esimerkkinä on Aalto-yliopiston kampusalue Otaniemessä, jossa eri alojen kohtaamisesta on opiskelijalähtöisesti syntynyt uusia kansainvälisesti menestyneitä tapahtumia ja yrityksiä, joissa taide, muotoilu ja luovat toimintatavat ovat keskeisesti mukana.

Edellä mainitun OKM:n raportin mukaan luovien alojen arvonlisäys vuonna 2016 oli Suomessa 7,3 miljardia euroa, mikä oli 3,6 % BKT:sta. Ruotsissa vastaavat luvut olivat 30,5 miljardia euroa, ja 5,8 % BKT:sta. Edellisten maiden lisäksi Hollanti on vuosina 2016 – 2017 investoinut 32 miljoonaa euroa luovien alojen infrastruktuurin vahvistamiseksi. Isossa-Britanniassa puolestaan luovien alojen talouselämään tuottama lisäarvo kasvoi vuodesta 2010 vuoteen 2017 yhteensä 53,1 prosenttia ja ylitti vuonna 2017 jo 100 miljardia puntaa (thecreativeindustries.co.uk).

Suomella ei ole varaa jäädä jälkeen. Luovat alat on nähtävä keskeisenä ja vahvistuvana innovaatioiden edellytyksenä ja kilpailuetuna Suomelle. Siksi niiden entistä vahvempi integroiminen osaksi eri toimialojen kehittämistä on välttämätöntä. Tämä on mahdollista toteuttaa esimerkiksi lisäämällä luovien alojen osaamista yrityksissä sekä vahvistamalla monialaista yhteistyötä nykyisissä innovaatioekosysteemeissä. Myös Business Finlandin rahoitusinstrumenttien kehittäminen tukemaan monialaista yhteistyötä on yksi reitti kohti viisaita innovaatioita.

 

Kuva: Mikko Raskinen

 

 

 

 

Viisi prosenttia

blogikuva_Petteri_Kolinen_2 

Petteri Kolinen
Toimitusjohtaja
Design Forum Finland

Tutkimuslaitos Forrester kutsuu aikaa, jota nyt elämme, nimellä ”The Age of the Customer”.

Aika on hyvin kaksijakoinen: Niillä yrityksillä, jotka vetoavat asiakkaisiin oikealla tavalla ja joiden brändikokemus on kiinnostava, erottuva ja merkityksellinen, on valtavat mahdollisuudet menestyä. Niillä yrityksillä, jotka taas eivät erotu globaalista hälinästä kiinnostavasti ja ihmisille merkityksellisesti, on suuri riski romahtaa.

Miten sitten rakennetaan nykyihmisiin vetoavia yrityksiä tai yhteisöjä, kaupunkeja ja parhaimmillaan uskollisia heimoja? Yrityksen arvojen ja toiminnan pitää olla aitoa ja läpinäkyvää. Digitaalisuuden vuoksi kaikki feikki paljastuu heti. Muotoilu on erinomainen tapa kiteyttää yritykselle aito ja relevantti identiteetti, sanallisesti ja visuaalisesti yhdessä oman henkilöstön kanssa.

Seuraavaksi identiteetti pitää muuttaa tekemiseksi, sen pitää olla osa strategiaa. Strategia kulkee kohti visiota ja se paloitellaan sopiviksi projekteiksi vuosisuunnittelussa, aloittaen tärkeimmästä. Vision pitää pohjautua hyvään ymmärrykseen tulevaisuudesta ja yrityksemme roolista siinä tulevaisuudessa. Kaikessa tekemisessä pohjana on kiteytetty identiteetti, ja muotoilun avulla sitä konkretisoidaan eri touch pointeissa. Eli käytännössä mietitään esimerkiksi, miten meidän identiteetti näkyy meidän toimitiloissa. Millainen asiakaskokemus välittyy asiakkaalle reklamaatioista? Tai digitaalisessa maailmassa? Miten identiteetti ja arvot näkyvät mallistoissa ja palveluissa? Tai miten meidän asentava kuljetus toimii, jotta yrityksemme arvot ja identiteetti toteutuvat jokaisessa kohtaamisessa, ei vain asiakkaiden kanssa, vaan myös muissa kohtaamisissa? Nokian ylimielinen toiminta alihankkijoiden kanssa romutti tehokkaasti brändimielikuvaa 2000-luvulla, vähentäen tutkitusti brändin haluttavuutta. Lopulta kyse on johtamisesta, jolla ihmisiä puhutteleva identiteetti ja arvot muuttuvat arkiseksi tekemiseksi: tuotteiksi, palveluiksi ja kokemuksiksi.

Design Forum Finland järjestää Fennia Prize 20:n, yhden Suomen merkittävimmistä muotoilukilpailuista, ensi syksynä. Kilpailussa palkitaan suomalaisia yrityksiä muotoilun strategisesta käytöstä osana liiketoimintaansa. Fennia Prize 20 tuo erinomaisen näkyvyyden siinä menestyville ja antaa hyviä esimerkkejä niille, jotka vasta pohtivat muotoilun laajempaa käyttöä omassa toiminnassaan. Fennia Prize 20 on osa Design Forum Finlandin uutta isompaa DFF Awards -kokonaisuutta, jonka tulokset julkistetaan keväällä 2020.

DesignBetter teki suuren kansainvälisen tutkimuksen muotoilun käytön syvyydestä yrityksissä (The New Design Frontier 2019), ja tulos oli, identiteetin merkityksellisyydestä huolimatta, hämmästyttävä: vain 5 % tutkituista 2200 yrityksestä 77 maassa käytti muotoilua strategisesti. Muotoilun strategisesta käytöstä saadut edut olivat tutkimuksen mukaan täysin kiistattomat. Strategisesti muotoilua käyttävää ryhmää kuvattiin tutkimuksessa kiteytyksellä ”Design means business”.

Me Design Forum Finlandissa sparraamme suomalaisia pk-yrityksiä muotoilun strategiseen käyttöön. Sparraus on muutaman tunnin työpajan mittainen ja sen kustantaa työ- ja elinkeinoministeriö. Tervetuloa aloittamaan matkaa kohti tuota menestyvää viittä prosenttia!

Lue lisää Fennia Prize 20 -kilpailusta!

 

Valokuva: Ricardo Gomez Angel

 

 

 

 

Miten palvelumuotoilusta saadaan kestävää kilpailuetua yritykselle?

Blogikuva_850px

Mikko Koivisto, Johanna Säynäjäkangas ja Sofia Forsberg
Palvelumuotoilun bisneskirjan kirjoittajat

 

Kestävä kilpailuetu saadaan palvelumuotoilun haltuun ottamisella

Elämme ajassa, jossa palvelumuotoilu on noussut merkittäväksi ilmiöksi ja moni yritys on herännyt sen mahdollisuuksiin menestyvän palveluliiketoiminnan kehittämisessä. Usein yritykset lähtevätkin kokeilemaan palvelumuotoilua ensi alkuun yksittäisissä projekteissa, joita toteutetaan yhteistyössä palvelumuotoilutoimistojen kanssa. Tämä on varmasti palvelumuotoilun hyödyntämisen alkutaipaleella järkevä vaihtoehto. Yksittäisten palvelumuotoilukokeilujen vaikuttavuus jää kuitenkin usein marginaaliseksi, eikä johda kestäväksi kilpailueduksi yritykselle.

Yritys saa palvelumuotoilusta suurimman hyödyn ja kestävää kilpailuetua, kun se juurruttaa sen osaksi toimintaansa. Viime vuosina suuntaus onkin ollut yhä vahvemmin yritysten oman sisäisen palvelumuotoilutoiminnan ja kyvykkyyksien vahvistamisessa, joiden myötä palvelumuotoilua on lähdetty ottamaan laajemmin haltuun yrityksissä.

 

Palvelumuotoilun haltuun ottaminen edellyttää asiakaslähtöistä kulttuuria ja muotoiluosaamista

Mikäli yritys haluaa ottaa palvelumuotoilun haltuun kestävällä ja vaikuttavalla tavalla, vaatii tämä muutosta yrityksen kulttuurissa ja toimintatavoissa. Useinkaan ei riitä, että yritys opettelee vain palvelumuotoiluprosessin ja -menetelmien käytön, vaan tarvitaan kokonaisvaltaisempi, yrityskulttuuria ja koko yritystä – johdosta operatiiviseen palvelutuotantoon – koskeva muutos organisaatiolähtöisestä yrityksestä aidosti asiakaslähtöiseksi. Tämä tarkoittaa uudenlaista otetta innovaatio- ja kehitystoiminnassa, jossa organisaatio- tai asiantuntijalähtöisen kehittämisen tulee väistyä asiakas- ja käyttäjälähtöisen kehittämisen tieltä.

Palvelumuotoilu tarvitsee myös organisaation, jossa on omaa muotoiluosaamista. Ja joka ymmärtää muotoilun ja muotoiluajattelun strategisen merkityksen, luo muotoilulle hedelmällisen yrityskulttuurin ja tukee muotoiluosaamisen kehittymistä.

 

Palvelumuotoilun haltuun ottamisen muutosprosessi on jokaiselle yritykselle erilainen

Joissakin yrityksissä palvelumuotoilun haltuun ottaminen saattaa tapahtua nopeasti ja kivuttomasti. Joissakin taas se voi olla haastavaa ja vaatia useamman vuoden työn, jonka aikana yritys käy läpi merkittävän muutosprosessin.

Muutosprosessin etenemiseen vaikuttavat monet asiat, joissa oma osuutensa on yrityksen muotoilun hyödyntämisen ja asiakaslähtöisyyden kypsyystasoilla. Mitä matalampi kypsyystaso on, sitä pidempään muutosprosessiin tulee varautua. Näiden lisäksi yrityksen koko, rakenteet ja kulttuuri sekä muutoksen ajureina toimivat ihmiset vaikuttavat palvelumuotoilun jalkautumisen onnistumiseen. Ihmisillä on näistä merkittävin rooli, sillä viime kädessä muutoksen onnistuminen riippuu heidän innostuksestaan ja sitoutumisestaan muutokseen – ovat he sitten johtajia, kehittäjiä tai yrityksen muuta henkilöstöä.

Vaikka jokaisen yrityksen muutosprosessi on erilainen, on niistä löydettävissä myös yhteisiä piirteitä, joista on tunnistettavissa viisi toisiaan seuraavaa vaihetta. Nämä vaiheet ovat herääminen, kokeileminen, kehittäminen, kasvattaminen ja vakiinnuttaminen. Kuhunkin vaiheeseen liittyy omat haasteensa, joista yrityksen johdon on hyvä olla tietoinen.

 

Palvelumuotoilun haltuun ottamista tarkastellaan uudessa Palvelumuotoilun bisneskirjassa

Palvelumuotoilun haltuun ottaminen on yksi kolmesta pääteemasta uudessa Palvelumuotoilun bisneskirjassa*. Kirjassa tarkastellaan laajemmin palvelumuotoilun haltuun ottamisen edellytyksiä, vaiheita ja keinoja sekä konkretisoidaan niitä kolmen merkittävän suomalaisen yrityksen – K-ryhmän, Telia Finlandin ja Martelan – tarinoiden kautta. Tarinoissa yritysten muutosprosessit kohti palvelumuotoilun laaja-alaista ja läpileikkaavaa haltuun ottamista avautuvat askel askeleelta.

K-ryhmä, Telia Finland ja Martela ovat kaikki eri vaiheissa omalla palvelumuotoilumatkallaan. Tarinoissa kuvataan niitä toimenpiteitä, joita palvelumuotoilun haltuun ottaminen on yrityksiltä vaatinut. Yritysten tarinoista välittyy myös monia sellaisia haasteita ja mahdollisuuksia, joita tämän päivän yritykset kohtaavat toimintaympäristössään sekä sisäisessä toiminnassaan. Tarinat yritysten palvelumuotoilumatkoista toimivat siten sekä inspiroivina kuvauksina muutosprosessin etenemisestä että herättelijöinä muutosprosessin käynnistymisen tarpeellisuudelle.

*Palvelumuotoilun bisneskirja julkaistaan huhtikuussa 2019. Kirjaan voi tutustua tarkemmin sekä tilata sitä Alma Talentin verkkokaupassa: https://shop.almatalent.fi/palvelumuotoilun-bisneskirja

 

 

Arvo ja merkitys

Kuva: Kalle Kataila

Kuva: Kalle Kataila


Anne Veinola
Viestintäasiantuntija
Design Forum Finland

Design Forum Finlandin tämän vuoden teema on arvo ja merkitys muotoilussa. Tulemme pohtimaan näiden käsitteiden toteutumista muotoilun keinoin eri tilaisuuksiemme puheenvuoroissa sekä viestinnässämme. Teema on ajankohtainen – monet yritykset ja organisaatiot mainitsevat merkityksellisyyden tuottamisen tärkeäksi tavoitteekseen. Kun aineelliset tarpeet ja toiveet on jo tyydytetty, on varaa pyrkiä pidemmälle.

Merkitysten etsiminen on ihmiselle luontaista. Aivomme täydentävät puuttuvat kirjaimet sanassa ja jatkavat viivoja tutuiksi kuvioiksi. Merkitykset syntyvät ja vahvistuvat elämysten ja kokemusten kautta ja rakentavat identiteettiämme pala palalta. Niitä luodaan sekä tiedollisella tasolla että syvemmällä, tunteiden tasolla – ja mitä syvemmältä ne syntyvät, sitä voimakkaampi vaikutus niillä on. Merkitykset heijastavat arvojamme, toiveitamme ja tavoitteitamme ja niiden avulla kasvaa näkemyksemme omasta paikastamme ja tehtävästämme maailmassa.

Merkityksiä syntyy kaiken aikaa. Valinnat, joita teemme jokapäiväisessä elämässämme, vaikuttavat käsitykseemme asioiden merkityksellisyydestä. Ne ovat myös keino ottaa kantaa ja vaikuttaa, viestimme tuotteen tai palvelun tarjoajalle: tämä on meille arvokasta ja tärkeää. Arkipäiväinenkin ostos jättää jälkensä, olipa kokemus positiivinen tai negatiivinen. Positiivinen ja mieleenpainuva asiakaskokemus voi tuoda monenlaista merkitystä – lisätä tietämystä, vahvistaa kuulumista ryhmään, tuoda iloa ja tyydytystä tai onnistumisen tunteita. Steve Dillerin, Nathan Shedroffin ja Darrel Rhean Making Meaning -kirjassa listataan viisitoista eri merkityksen muotoa, joita voi syntyä asiakkaan ja yrityksen kohdatessa: kauneutta, luovuutta, oikeudenmukaisuutta, totuutta – kaikki positiivisia käsitteitä. Parhaimmillaan hyvä asiakaskokemus vahvistaa sidettä asiakkaan ja yrityksen välillä, kun kontakti tuottaa palvelun tai tavaran lisäksi myös aineetonta iloa ja hyötyä. Yritys on saanut uuden uskollisen kanta-asiakkaan ja puolestapuhujan.

Koska merkitykset syntyvät kokemusten kautta, niitä kannattaa suunnitella. Käyttäjä- tai asiakaskokemus tulee jälleen esiin! Muotoilulla voidaan vaikuttaa asiakaskokemukseen, ja sitä voidaan käyttää kaikissa asiakkaan ja yrityksen kohtaamispisteissä. Jokainen kohtaamispiste on mahdollisuus, eikä sitä kannattaisi hukata. Merkityksellisyyden huomioon ottaminen lisää myös muotoilun tuottamaa arvoa. Sitäkin on monenlaista, niin aineetonta kuin aineellista tai taloudellista, ja se syntyy yhtä vaihtelevin tavoin kuin merkityksetkin. Etenkin aineettoman arvon syntymisessä merkityksillä on vahva rooli.

Kaikki tämä edellyttää tietysti, että asiakkaan tarpeet ja toiveet on tunnettava hyvin ja syvällisesti. Mitä syvemmälle tunteiden tasolle päästään tutkimaan ihmisiä, sitä vahvemman vaikutuksen voi saada aikaan. Menestyvimmät yritykset ovat tämän jo huomanneet.

Klikkaa tästä ja katso Arvo ja merkitys -videosarjamme ensimmäisestä osasta, mitä merkityksellisyys tarkoittaa Wevolven strategiselle johtajalle Ville Tikalle.

Teksti on julkaistu aikaisemmin Design Forum Newsletterissä joulukuussa 2018

 

 

 

 

The Nordic Design Resource project – Why?

In the past 10 years design has gone through a comprehensive transformation in the Nordic countries and internationally. Today, design includes disciplines such as design thinking, service design, strategic design and digital design, and increasingly includes skills from other professions as well. Design is not just an industry, but an enabler for growth and innovation across all industries. Various studies state that designers, and design methods and approaches, bring value to businesses and public sector organizations. Design is no longer just an end product or service. Design is a process and a mindset that can lead to new systems and new business models and even help us solve some of the world’s greatest challenges.

In October 2018, the management consultancy McKinsey launched the report, “The Business Value of Design”. In a sweeping study of 2 million pieces of financial data and 100,000 design actions over five years across countries and in three different sectors, McKinsey finds that design-led companies had 32% more revenue and 56% higher total returns to shareholders compared to other companies.

 

Design is the raw material of the 21st century…

Design has always been a key to problem solving, renewal, and innovation. But in the past 10 years, design has gone through a comprehensive transformation in the Nordic countries and internationally. Today, design includes disciplines such as design thinking, service design, strategic design and digital design, and increasingly includes skill-sets from other professions as well. With this broadening of the design field, design resources create value in an increasing array of fields in business and society. One might argue that design is the source – the raw material – for future growth, as oil was to the industrial revolution in the past century.

We must secure a strong supply of design in order to both meet the growing demand, but also push the bar for what design can offer in times of rapidly growing new technologies, globalization and digitalization. Until now, we have had no representative overview of the design industry as a resource across the Nordic countries and therefore no way of knowing if the design resource met the growing demand for design. This is due, in part, to the fact that there was no commonly agreed upon definition of who design resources are, making it difficult to gather relevant data and to analyze developments within the field of design.

The Nordic design centers have two main things in common, 1) we work to motivate demand for design and demonstrate and experiment with design-oriented value creation, 2) we lack an up-dated overview of the supply side of design.

The purpose of this study is to provide a more varied picture of the design resource anno 2018. How many design professionals are there? Which competencies do they have? Where do they work? And what is their role in society?

Find data here Nordicdesignresource.com

 

 

 

 

Who is the Nordic Design Professional? – A New Perspective

The role of design and the design professional has changed significantly over the last decade. Together with our Nordic partners, Design Forum Finland has published the most comprehensive survey to date of the Nordic Design Resource.

Nearly 250.000 people work as design professionals in the Nordic countries. The majority are employed in the private sector and bring a much more diverse skillset to the market than previously assumed. These are some of the conclusions in a major new study conducted by the Nordic design centers – Danish Design Centre, DOGA, Iceland Design Centre, Design Forum Finland and SVID – in partnership with Nordic Innovation and the market research company Seismonaut.

 

Redefining the Nordic design professional

There are more than 243.000 design professionals in the Nordic countries. Together, they comprise 2% of the total labour force in the Nordic countries. This corresponds to the number of people working with financial service (e.g. insurance or pension funding) in the Nordic countries, or to twice the number of people working with real estate activities, and approximately to half the number of people working with production and distribution of information and cultural products.

Traditionally, only certain occupations in national registers, such as product and garment designers, graphic and multimedia designers, were included. The new number on design professionals is much higher. This is due to a much broader definition of the idea of “the designer”. In the study, design professionals span a number of sectors and industries, and we see design professionals as having a skillset – a way of thinking and working – that goes far beyond the design industry itself.

 

The private sector values design

The majority of the design professionals – 85% – work in the private sector. Primarily in manufacturing of products and communication services. The 12% of design professionals that work in the public sector work primarily within education, science and research or general public services. The private sector is dominated by design professionals working with design and development of software and applications, with advertising and marketing, and with graphic and multimedia design.

However, twice as many ‘service and experience designers’ and ‘strategic designers’ as ‘graphic and visual designers’, ‘digital designers’ and ‘product developers’ work in the public sector. Looking at the design professionals through the lens of disciplines, app. 60% of the design professionals in the Nordic countries work within classic design disciplines such as graphic design, product development and form giving of products. 40% of the design professionals work in newer fields such as digital design, strategic design and service and experience design. There is no reason not to believe that the newer field of design will expand in the years to come.

At the same time, LinkedIn data suggest that the boundaries between design disciplines are becoming more and more fluid, and being multi-disciplinarily is more the rule than the exception. Previously, the image of design industries consisted of a few large design agencies and around 90% one-man companies. The comprehensive survey as part of this study shows that more than 50% of the design professionals are managing employees (or are responsible for/leading processes and/or programmes).

 

We look alike in the Nordic countries, but….

In the Nordic design centres, we believe we have more in common than what separates us. In the global arena, we believe we can benefit from collaborating across the Nordic countries instead of competing on our own or against each other.  Data shows that we look very much alike in the Nordic countries, meaning that our respective design industries are structured the same way (share of single design disciplines) – with minor differences. But data from LinkedIn and the open web inform us that we do not have a strong tradition for engaging with each other. One might express it as a family with family members carrying the same DNA, but no interest in dancing with each other at a family gathering.

 

Comprehensive skillsets within the Nordics

As part of the study, we have been particularly curious about the data and insights which new data sources such as LinkedIn and the open web can provide. Based on the predefined design disciplines we have explored what kind of skills design professionals in the Nordic countries holds. In the coming weeks we will publish more articles on the role of the Nordic design resource, the value that design professionals contribute to society and businesses, and what the future for the Nordic design resource looks like.

Find data here Nordicdesignresource.com

 

 

 

 

 

 

Arvo ja merkitys

Petteri_Kolinen_blogi_850px

Petteri Kolinen
Toimitusjohtaja, Design Forum Finland

Tyttäreni ei aio enää antaa perinteisiä joululahjoja omalle perheelleen. Hän oli valinnut nettipalvelun kautta perheen, joka lahjoja oikeasti tarvitsee. Hän lupasi leipoa ja tehdä omalle perheelleen sen sijaan jouluksi joitain meidän suosikkiruokia. Hän hankki lahjat valitsemalleen perheelle, vaikka opiskelijan elämässä ei varsinaisesti rahaa ole yhtään liikaa. Tekemättä asiasta sen suurempaa meteliä tai painostamatta muita tekemään samalla tavalla, hän halusi ostaa lahjat perheelle, jolla on oikeasti vähemmän.

Ilmastonmuutos ja järjetön tavarapaljous on kolkuttanut meistä suomalaisista useimpia jossain kaukana takaraivossa jo vuosia, mutta vasta tänä vuonna kaukomatkailu ja hillitön kuluttaminen ovat alkaneet tuntua hiukan nololta. Ehkä viimeinen herätys tuli viime kesänä, kun armottomat helteet eivät Suomessa loppuneet. Poikkeuksellisen helteen ja ilmaston suhteen tehtiin useita pelottavia ennätyksiä. Moni muu maa kärsi helteistä tosin paljon Suomea enemmän. Sitrakin puhuu yhä tiukemmin maapallon kantokyvystä suhteessa kulutukseen.Petteri_Kolinen_bloginosto

Design Forum Finlandin vuoden 2019 teema on ’Arvo ja merkitys’. Koetamme kantaa omat pienet kortemme kekoon näissä tärkeissä asioissa. On tärkeää miettiä, mikä on oikeasti arvokasta ja merkityksellistä myös muotoiltaessa. Mitä arvoa syntyy loppukäyttäjille ja laajemminkin? Voidaanko esimerkiksi suunnitella palveluja, jotka helpottavat meitä tekemään parempia ratkaisuja päivittäin, lisäämättä kuluttamista? Miten suunnitellaan tuotteita, joilla on pitkä elinkaari, tai useita elinkaaria? Voiko uuden tuotteen sijaan rakentaa palvelun tai alustan, jolla jo olemassa olevia tuotteita voidaan jakaa, kierrättää tai kunnostaa? Mitä ratkaisuja voidaan suunnitella asumiseen ja liikkumiseen, jottei rasiteta ympäristöä ja luonnonvaroja? Voidaanko muotoilun keinoin työstää ja joskus myös ratkoa meidän suuria haasteitamme?

Ihmisille on yhä tärkeämpää, että yritykset ja yhteisöt toimivat oikeiden ja kestävien arvojen mukaisesti. Omilla valinnoilla on tänä päivänä helppoa vaikuttaa, kaikkea voi ostaa melkein mistä vain ja milloin vain. Digitalisuuden mukanaan tuoma läpinäkyvyys paljastaa nopeasti vastuuttoman tai falskin puuhastelun.

Design Forum Finlandin tapahtumat, viestintä ja muu tekeminen keskittyvät muotoilun tuomaan arvoon ja merkitykseen vuonna 2019.

 

 

 

Lapsellista muotoilua vakavalla naamalla

Kuva: Kim Öhrling

Kuva: Kim Öhrling

 

Milla Kokko
toimitusjohtaja, perustaja / HEI Schools

Designin ja pedagogian liitto HEI Schools -päiväkotikonseptissa

 

Koulutusvienti ja muotoilu eivät äkkiseltään tunnu kaikkein itsestään selvimmältä parilta. Varhaiskasvatukseen ei olla totuttu investoimaan designbudjettien muodossa eikä muotoilu ole koulutusammattilaisten osaamisen ytimessä. Ehkä juuri siksi HEI Schools (heischools.com), jossa suomalainen päiväkotikonsepti on muotoiltu, konseptoitu ja tuotteistettu kansainvälisille markkinoille, tuntuu osuneen nappiin.

Jos ruotsalaisilla olisi yhtä hyvä maine koulutuksessa kuin Suomella, ne olisivat jo tehneet “koulujen Ikean”. Me päätimme tehdä sen nyt. Satsata alusta alkaen määrätietoisesti laadukkaaseen muotoiluun niin tuotteen, konseptin, tilojen, palvelun, koulutuksen kuin brändin osalta ja tuoda tämä kaikki mahdollisimman monen ulottuville monistamisen ja skaalan kautta. Ei harvoille, vaan monille. Siksi emme operoi päiväkoteja itse, vaan tarjoamme tarkasti määritellyn konseptin paikallisten toimijoiden pyöritettäväksi lisenssimaksua vastaan – ympäri maailman.

 

Kuva: Marc Goodwin

Kuva: Marc Goodwin

 

Kokemus, tuote ja sen kaikki osat on suunniteltu yhdessä suomalaisten pedagogien, arkkitehtien, muotoilijoiden, graafikoiden, tutkijoiden, puuseppien, kuvaajien, ohjaajien ja muiden luovan työn ammattilaisten kanssa. Kaiken ytimessä ajatus siitä, että design ja pedagogia kulkevat tiiviisti yhdessä joka ikisen vaiheen ja kohdan läpi. Perustelevat jokaisen valinnan ja jokaisen yksityiskohdan tavalla, joka loksahtaa yhteen edellisen valinnan kanssa kuin Lego-palikka.

 

Kuva: Riikka Kantinkoski

Kuva: Riikka Kantinkoski

 

Ensimmäinen HEI Schools avattiin Kiinan Baotoussa syyskuussa 2017 ja tänä syksynä HEI-päiväkodit avattiin myös Melbournessa, Guangzhoussa ja Helsingin Ruoholahdessa. Päiväkodit soveltavat HEI Schools -konseptia kaikilla osa-alueilla curriculum-ohjelmasta tilakonseptiin ja oppimateriaalivalikoimasta brändiohjeistuksiin, opettajakoulutuksesta HR-linjauksiin.

Design – kuten pedagogia – on HEI Schoolsin konseptissa ja liiketoiminnassa erittäin vahvasti strategisessa roolissa. Se on kilpailuetu. Se on erottautumistekijä. Se on ylpeyden aihe. Se on syy valita. Ja silti se on meille mitä suurimmassa määrin lasten (ja aikuisten) leikkiä.

 

 

 

Arvoa, merkitystä ja rahaa

04_Fazer_Lakritsi_vaaka_kooste_patukoilla_850px

Pentagon Design suunnitteli Fazerin lakuille uuden pakkauskonseptin, jossa arkisesta makeisesta tehtiin ylellinen ja lahjaksikin sopiva tuote. Pakkausuudistus toi Fennia Prize -palkinnon vuonna 2017.

 

Petteri Kolinen
Toimitusjohtaja, Design Forum Finland

”Haluamme tehdä rahaa. Panostamme myyntiin ja mitattavaan, dataohjattuun markkinointiin, joka tuottaa heti tulosta.”

Tämä on oman kokemukseni mukaan yleisin suomalaisen pk-yrityksen johdon vastaus, kun kysytään motiiveja liiketoiminnan takana. Totta. Kukapa ei haluaisi menestyä, kasvattaa liikevaihtoa ja voittoa. Tähän lauseeseen sisältyy myös mielestäni yleisin syy siihen, miksi yritykset ajautuvat globaalissa kilpailussa vaikeuksiin.

Asiakkaat ja kuluttajat ostavat tuotteita ja palveluja, koska ne tuovat heille jotain arvokasta. Kuten hienosti menestynyt sijoittaja Warren Buffet asian muotoili: ”Price is what you pay, value is what you get.” Ja tässä on myös selitys monien yritysten menestymättömyydelle: jos keskityt rahan tahkoamiseen, et usein tuota enää asiakkaille arvoa. Asiakas odottaa hyvin toimivia tuotteita ja palveluja, merkityksellisyyttä ja vastuullisuutta. Brändit, joita ihmiset käyttävät, rakentavat heidän identiteettiään. Ja kun markkinat ovat globalisoituneet ja digitalisoituneet, jos et itse tarjoa asiakkaillesi arvoa, löytyy helposti joku muu, joka sitä tarjoaa.

Strategisella muotoilulla rakennat yrityksen arvoa pitkällä aikavälillä. Brändin vahvistuessa saat tuotteista ja palveluista paremman hinnan. Vahvempi brändi kasvattaa myös yrityksen arvoa. Tästä esimerkkinä on vaikka Design Management Instituten Design Value Index -tutkimus, jossa muotoilua strategisesti käyttävien amerikkalaisten suuryritysten pörssikurssi kehittyi 15 vuoden aikana yli kaksinkertaiseksi verrattuna S&P 500 -portfolion yrityksiin. Muotoiluyritys Pentagon teki samanlaisen tutkimuksen Suomessa, ja muotoiluintensiivisten suomalaisyritysten kurssikehitys oli +244 % verrattuna OMX 25 -yrityksiin. Houkuttelevia tuotteita tai palveluja on helpompi myydä ja ne kiinnostavat asiakkaita ja kuluttajia. On tärkeää, että yritys keskittyy ja mahdollistaa uusien, raikkaiden ja houkuttelevien tuotteiden ja palvelujen suunnittelun ja kehittämisen.

 

03_Fazer_Lakritsi_laatikko_auki_850px

Jos yrityksen identiteetti on kirkas, tärkeä ja merkityksellinen omalle henkilöstölle, parannat henkilöstötyytyväisyyttä. Kun henkilöstötyytyväisyys paranee, paranee myös asiakastyytyväisyys. Muotoilun avulla pystyt myös erottautumaan kilpailijoista, rakennat tuoteportfolion, jolla on oma muotokieli ja DNA. Tai palveluportfolion, joka viestii yrityksen arvoja, esimerkiksi ihmiskeskeisyyttä, helppokäyttöisyyttä, hauskuutta, hyvää ergonomiaa ja ymmärrettävyyttä. Muotoilujohtamisella rakennat yhtenäisen ja haluttavan brändikokemuksen kaikissa niissä kohdissa, missä joku brändiin törmää, esimerkiksi tiloissa, markkinoinnissa, tapahtumissa, reklamaatioissa, henkilökohtaamisissa sekä tuotteiden ja palvelujen käyttökokemuksissa.

Jos haluat menestyä, käännä ajattelusi päinvastaiseksi: keskity arvoon, jota tuotat asiakkaille, omalle henkilöstölle ja muille sidosryhmille. Fokusoimalla arvon tuottamiseen menestyt myös taloudellisesti. Strateginen muotoilu tarjoaa tähän erinomaisia työkaluja ja toimintamalleja.