Menestyneellä brändillä on vahva kilpailuetu

Papu AW18, kuva: Riikka Kantinkoski

Papu AW18, kuva: Riikka Kantinkoski


Marina Vahtola

Chairman of the board, Partner, Chain Invest Oy

Mikäli yritys haluaa kansainväliseksi brändiksi, sen on erotuttava muista saman alan toimijoista. Vahva konsepti ja asiakaslupaus ovat menestyvän liiketoiminnan edellytys. Uudet digitaaliset kanavat kuten verkkokauppa avaavat ovet kansainvälisille markkinoille, mutta sisältö ratkaisee yrityksen menestyksen. Brändistrategia on yrityksen keskeinen strateginen liiketoiminnan ydin. Brändin rakentaminen edellyttää pitkäjänteistä, määrätietoista sekä johdonmukaista työtä asiakkaan luottamuksen saavuttamiseksi. Vahvat brändit panostavat myös tehokkaasti markkinointiin.

Tulevaisuuden kuluttaja on yhä vaativampi ja haluaa yllätyksellisyyttä sekä uusia ratkaisuja. Konseptien kehittämisen sykli nopeutuu ja uusia tuote- ja palveluinnovaatioita syntyy nykyisten liiketoimintamallien rinnalle. Vahva asiakaslupaus vaatii jatkuvaa innovointia. Tämä on mahdollisuus myös pienille kansainvälistyville brändeille kasvaa nopeammin suureksi. Tulevaisuuden menestystarinat rakennetaan asiakkaan kanssa yhdessä. Asiakaslähtöinen ajattelu on ollut keskeinen tekijä omassa työssäni jo 90-luvun lopulta ja vasta viime vuosina on Suomessa alettu ymmärtää aidosti asian vakavuus. Ruotsissa asiakaslähtöinen ajattelu on ”självklart”, kuten ruotsalainen kollegani totesi erään kansainvälisen ketjun kokouksessa Tukholmassa. Asiakaslähtöistä ajattelua edustaa parhaimmillaan oma suosikkibrändini IKEA.

 

Papu AW18, kuva: Riikka Kantinkoski

Papu AW18, kuva: Riikka Kantinkoski

 

Empaattisuus sekä kyky kuunnella asiakasta aidosti ovat ominaisuuksia, jotka mahdollistavat menestyksen. Jopa maailmanlaajuiset menestysketjut kuten H&M ovat joutuneet nöyrtymään uudenlaisen kuluttajakäyttäytymisen edessä. Vanhat vahvat kivijalkakonseptit eivät enää riitä kansainvälisen menestyksen saavuttamiseksi. Digitalisaatio on tuonut mukanaan uuden kulutuskäyttäytymisen, jonka jokainen kansainväliseksi brändiksi tavoitteleva yritys tulee huomioida omassa toiminnassaan. Luotettava brändi on avain kansainväliseen menestykseen. Luottamus ainutlaatuiseen designiin ja vahvaan kilpailuetuun sekä luottamus yrityksen tarinaan ja arvomaailmaan ovat vahva perusta rakentaa kansainvälisesti menestynyt brändi.

Uusi kasvava sekä kansainvälistyvä designyritys on Papu Design, jonka arvomaailma on aidosti välittävä sekä vastuullinen.  On hienoa olla mukana rakentamassa tätä uniikkia tarinaa. Voisiko Papu olla tuleva suomalainen kansainvälinen menestystarina kuten Hennes&Mauritz? Business Finland on kutsunut yhteen suomalaisia brändiosaamisen huippuja ja perustanut advisory boardin, jonka tavoitteena on lisätä suomalaisten yritysten brändiosaamista sekä asiakaslähtöistä päätöksentekoa. On suuri kunnia toimia kyseisen advisory boardin puheenjohtajana. Brändiosaamista arvostetaan yhä enemmän myös Suomessa.

Menestysbrändien rakentaminen edellyttää ennen kaikkea oikeaa asennetta: empatiaa, aitoa intohimoa ja kovaa työtä. Menestyminen edellyttää edelleen myös osaamista ja ammattitaitoa; ihmiset sen tekevät!

 

 

 

 

 

 

Uusi muotoilu

850px

Petteri Kolinen
Toimitusjohtaja, Design Forum Finland

Missä on tämän päivän suomalainen muotoilu? Suurelle osaa ihmisistä muotoilu on edelleen vain estetiikkaa, miellyttävää ulkonäköä ja tyylikkäitä tuotteita. Ja hyvä niin. Muotoilun perinne on olennainen osa suomalaista identiteettiä, ja täällä perinteestä voidaan olla erityisen ylpeitä.

Mutta suuret muutosvoimat muuttavat maailmaa ja samalla ihmisten käyttäytymistä. Ajatukset tulevaisuuden palveluista ja tuotteista tuntuvat usein aika huvittavilta, mutta huomaamatta ne luiskahtavat arkeen ja osaksi ihmisten käyttäytymistä. Muutama päivä sitten aloin pohtia, milloin viimeksi koko perhe kerääntyi katsomaan yhdessä vaikka jotain leffaa. Reilu 10 vuotta sitten puhuttiin siitä, että kaikki voivat katsoa omia ohjelmiaan milloin ja missä vain. Nyt meidän elämä on heilahtanut toiseen äärilaitaan; somen ja videoiden tuijottamisessa ei enää tunnu olevan taukoja, napitamme pieniä puhelimiamme aamusta iltaan, vessasta metroon. Ohjelmiahan on voinut tallentaa tavalla tai toisella jo vaikka kuinka kauan, mutta käyttökokemus on tänä päivänä aivan toista luokkaa kuin aikaisemmin. Osa palveluista toimii paremmin kuin toiset, kilpailuetu palvelujen tarjoajien välillä tulee oikeastaan kokonaan palvelun laadusta. Ja oikeastaan kaikissa palveluissa yhdistyvät digitaalinen ja fyysinen käyttökokemus, jossain kohdassa ohjelmiston ja ihmisen välissä syötetään, ohjataan, valitaan, saadaan tai seurataan tietoa ja sisältöä. Hyvän, ihmislähtöisen palvelun suunnittelu on muotoilua.

Globaali hälinä on teknologian kehittyessä lisääntynyt huomaamatta ja kiihtyvään tahtiin. Perinteiset kotimarkkinat ovat kadonneet, kun mitä tahansa voi ostaa mistä tahansa ja milloin tahansa. Perinteisesti toimivat yritykset ovat vaikeuksissa, koska niiden kilpailuetu on perustunut suhteellisen stabiiliin markkinaan ja kilpailijat ovat olleet tiedossa ja usein tuttuja. Nyt myös toimialoja on vaikea määritellä; mitä tekee tulevaisuuden vakuutusyritys, jolla on valtava asiakasrekisteri, mutta jonka tuotteiden ostaminen ja kilpailutus voidaan tehdä hyvin asiakasystävälliseksi ilman perinteistä myyntiä? Miten erottaudutaan uudessa kilpailutilanteessa, ja mistä löytyy tulevaisuuden liiketoiminta ja menestys? Merkityksellisyys, aitous ja oikeiden arvojen mukaan toimiminen nousevat yhä ratkaisevammiksi valintakriteereiksi uusien sukupolvien myötä. Yritysten, kaupunkien, tapahtumien ja yhteisöjen pitää pystyä kertomaan omista arvoistaan ja tavoistaan kiinnostavasti, selkeästi ja läpinäkyvästi ollakseen houkuttelevia. Selkeän, erottuvan identiteetin kiteyttäminen, viestintä ja kokonaisvaltainen ja pitkäaikainen johtaminen on muotoilua.

Keskustelu jatkuu SuomiAreenalla, Asiantuntijakeskus BEPOPissa 16.7. klo 17.30, jossa järjestämme paneelikeskustelun yhdessä Designmuseon kanssa. Design Forum Finlandin uusi kirja ”Designin uusi aalto” avaa aihetta lisää.

Mukavaa kesää!

Petteri

 

 

 

 

 

Agile piloting drives innovation in Smart Kalasatama

Smart Kalasatama. Kuva: Vesa Laitinen

Smart Kalasatama. Photo: Vesa Laitinen


Kaisa Spilling

Development Manager, Forum Virum Helsinki

The programme for Agile piloting is a proven way to support and accelerate urban development and to engage a wider stakeholder network to co-create new services. During 2015–2018 the Smart Kalasatama Agile Piloting Programme, coordinated by Forum Virium Helsinki, has facilitated 21 innovative agile pilots in real life environment. The pilot themes have represented  different areas of smart city development ranging from resource wise and energy efficient solutions to smart living and innovative local services and wellbeing.

 

Engaging the urban community

How to integrate design thinking in the development of smarter cities? In Smart Kalasatama, we have been developing methods to engage the users and other stakeholders. Our goal has been to co-create a smart district, with a common vision – one more hour a day. Smart Kalasatama, a brownfield district in Helsinki, is a vivid Smart City experimental innovation platform and urban lab to co-create smart sustainable urban infrastructure and services. The district is developed flexibly and through piloting, in co-operation with 200+ stakeholders including residents, companies, city officials and researchers.

During the past two years, we have piloted and developed a model for Agile Piloting inspired by design thinking. The model offers tools to innovate, co-create and experiment new services and products together with the startups, the city and other stakeholders. Learning is in the heart of the process. One third of the residents in Kalasatama, 1000+ people, have participated in the pilots and different activities provided by Smart Kalasatama Urban Lab.

 Photo: Vesa Laitinen

Innogreen’s agile pilot in Kalasatama School, outdoor vertical garden solution, bringing greennes and butterflies for phenomenon based learning, while tackling with greywater in Kalasatama School. Photo: Vesa Laitinen

 

Value creation throughout the process

We have learnt that agile piloting is a powerful tool to engage the wider community to the co-creation of a smart and sustainable district. At a facilitated co-creation process, it uses methods from service design, lean development, user research and fast prototyping and adopting these to the needs of urban development. The agile pilots have proven to provide a neutral platform, or safe space for co-creation and collaboration. The format helps to frame the right challenges together with the city representatives and relevant networks. The objective is always solutions-focused and the iterative process can also provide alternative new starting points along the way.

The process for co-development and experimentation offers startups, SME’s and other innovators a chance to get the first learnings from the user feedback. The first market references and integrating somehow to the city infrastructure is also invaluable. Our experience shows that the programme format, instead of individual pilots, provides synergies when several pilots are carried out simultaneously. This also boosts new collaboration beyond the pilots. A good pilot always provides value for the end user, uses technology in an innovative way, and is truly novel. Furthermore, the pilots offer valuable insights for the decision makers on user cases of the future. The greatest value is provided by the learnings from the process; even good failures can offer valuable insight to develop smart services of the future.

 

Scaling up

Agile piloting is one of the best ways to gain insight into problems related to urban development and smart and sustainable lifestyles. It makes the challenges visible and involves a good range of stakeholders. Furthermore, the experiences from the startups confirm that agile piloting speeds up service development. During the past two years, the model of agile piloting has been widely adopted in the City of Helsinki and in a number of other major cities in Finland. Over 60 agile pilots have been run in Finnish cities following the model created in Kalasatama. And indeed, we have learnt a lot! To share our experiences, we have documented our learnings in the cookbook for Agile Piloting, now available in English on Smart Kalasatama web pages. Go on and pilot your way!

The author Kaisa Spilling is an urban interventionist, innovation accelerator with a passion for smarter cities. She works as Development Manager in Forum Virium Helsinki, the innovation unit of the City of Helsinki.

 

 

 

 

 

 

 

Eläköön sankarimuotoilija!

Petterin_blogi_850px

Petteri Kolinen
CEO, Design Forum Finland

Olen usein kuullut sanottavan erilaisissa seminaareissa ja paneelikeskusteluissa, että sankarimuotoilijoita ei enää tarvita. Olen asiasta aika lailla eri mieltä. Ensin pitää kuitenkin määritellä mitä tarkoitan sankarimuotoilijalla.

Muotoilu näyttäytyy suurelle yleisölle ja muotoilukentän uusille tulokkaille ilmeisesti hiukan erilaisena, kuin mitä se todellisuudessa on alan pitkän koulutuksen saaneille ammattilaisille. Julkisuudessa esiintyvät muotoilija-taiteilijat tekevät usein näyttäviä, uniikkeja tuotoksia, joissa oma visio, brändi ja muotokieli korostuvat. Nämä näkyvät julkisuudenhenkilöt ovat ilmeisesti pohjana käsitykselle muotoilijasta jonkinlaisena hiukan outona taiteellisena, omia visioitaan itsenäisesti toteuttavana hahmona.

Perinteisessä muotoilukoulutuksessa keskitytään ihmiskeskeiseen lähestymistapaan, pyritään ymmärtämään syvällisesti käyttäjien tarpeita ja pitämään huolta siitä, että nämä tarpeet ja ihmiskeskeisyys säilyvät kehitysprojektien loppuun asti. Loppukäyttäjien tarpeilla on riski hautautua konkreettisempien haasteiden alle: olemassa oleva teknologia määrittelee reunaehtoja, kustannukset täytyy pitää sovituissa rajoissa tai siirrytään ”mä tykkään tästä” -moodiin ja unohdetaan todellinen kohderyhmä. Lopputulos syntyy aina sovittamalla yhteen eri suunnasta tulevia vaatimuksia ja reunaehtoja, mutta menestyneissä tuotteissa ja palveluissa loppukäyttäjän vaatimukset on aina huomioitu tai mieluiten ylitetty. Tarvitaan sankaruutta puolustaa loppukäyttäjän tarpeita erityisesti suurissa ja monimutkaisissa projekteissa.

Applen tietokoneet ovat mukavia ja hiljaisia käyttää. Koneen sisällä suriseva puhallin todettiin Applen teettämissä kuluttajatutkimuksissa yhdeksi käyttäjiä ja työntekoa merkittävästi häiritseväksi tekijäksi. Työympäristöissä ylipäätään tutkitusti suurin työtehoa laskeva tekijä ovat toistuvat keskeytykset, häiritsevät äänet ja muut tekijät. Lähes kaikissa tietokoneissa kuoret ovat muovia ja sisällä on puhallin, koska ei ole muuta edullista ratkaisua keksitty. Applella on aina käyttökokemus nostettu hyvin tärkeäksi kilpailutekijäksi, ja tämä käyttökokemusta huonontava asia haluttiin ratkaista. Ankaran innovoinnin ja testaamisen tuloksena ratkaisu syntyikin. Koneisiin tehtiin alumiinirunko joka poistaa säteilemällä sisälle kehittyvän lämmön, eikä erillistä puhallinta tarvita. Suuri parannus käyttökokemukseen, ja erinomainen tapa erottautua positiivisesti kilpailijoista. Tämä esimerkkinä sankarimuotoilijan merkityksestä käyttäjän tarpeiden ymmärtäjänä, tulkkina ja puolustajana. Apple on tällä hetkellä maailman kannattavin yritys, ja tässä tärkein tekijä omasta mielestäni on ollut priorisoida käyttökokemus tärkeimmäksi kilpailutekijäksi.

Näen siis itse ammattimaisen ja käyttäjäkeskeisen koulutuksen saaneen muotoilijan tärkeimmäksi tehtäväksi tuottaa loppukäyttäjille jotain arvokasta ja merkittävää. Tätä sankarimuotoilijaa tarvitaan varmasti myös tulevaisuudessa.

 

 

 

 

From human-centric to life-centric design

Ia_Adlercreutz_Human_centric-Life_centric_1

Photos: Ia Adlercreutz

Ia Adlercreutz
CEO & Strategist, Co-founders

I remember being a student and attending a basic course in architecture at the University of Technology in 1996. We were given an assignment that encouraged us to treat the concept of a house as a shelter. I remember loving this task and exploring the history of housing with great enthusiasm. Just the fact that we humans had been living hundreds of thousands of years in primitive shelters triggered me. I became interested in understanding what the “minimum viable house” for living a good life would be.

The fact that we humans have travelled all the way from the stone age through ancient civilizations and middle ages to the modern era without using other than natural materials when building, inspired me also a few years back when we started building a summer cottage of our own on a tiny island in the Finnish archipelago. The island had not been inhabited by any humans before, and therefore it seemed almost violent to start cutting down trees or digging holes.

 

Ia_Adlercreutz_Human_centric-Life_centric_2

We ended up building a wooden house that was structurally very simple: there were only two primary beams and eight small concrete foundation pillars on which the whole house was standing. The idea was to build something that would leave no signs of humanity behind when time or nature at some point would be done with its work. We installed no running water nor electricity (other than solar panels) and warmed the house with wood when needed. In many ways this was our take on what a “minimum viable house” could be.

The world is rhythmic as Markku Wilenius, professor in future studies, writes. We need tens, hundreds or perhaps thousands of years to understand the changes that are taking place around us. Everything might seem hazardous or coincidental in between the cycles. These cycles, I believe, are connected to culture as how we perceive life varies from culture to culture.

As climate change is a global phenomenon, there is a chance that the entire humankind feels its effects simultaneously. After all, we all need sun, water and air to survive. Climate change forces us to think about how our behavior has affected the planet in the past centuries. Suddenly there might be a new cycle starting and there might be a shift from Homo Sapiens to “Homo Plena”, the holistic man – a human that serves the world beyond his own needs and who is empowered by artificial intelligence.

I am a fan of ethnographic research and I have been delighted to see more and more businesses benefiting from it when gathering insight for design briefs. I would, however, challenge us to re-think the entire premise of human-centric design and thus human-focused ethnographic research. As long as we humans see ourselves as being in the center of all activities, we might not design a world that is the best possible for all organic life.

Let’s ask ourselves: How life-centric, really, are our design methods and the outcomes of our design work? Do they serve life as whole?

 

 

 

 

Designin uusi aalto?

Reaktor_850px_kuva_Reaktor

Kuva: Reaktor


Ville Tikka

Strateginen johtaja, Wevolve

 

Designin lyhyt historia

Design on liukas määriteltävä. Se saa hyvin erilaisia merkityksiä riippuen ajasta ja paikasta, joihin se liitetään. Eri aikojen yhteiskunnalliset tilanteet ovat tuottaneet erilaisia maailmankuvia, eli tapoja ymmärtää ja kuvata maailmaa, sen toimintaa ja asioiden olemusta. Esimerkiksi teolliseen, jälkiteolliseen ja nykyiseen aikaan liittyy jokaiseen omanlainen maailmankuvansa. Nämä kaikki elävät lujasti kanssamme nykyhetkessä osana yhteiskunnan ja talouden eri kerroksia – siksi myös design saa joka hetki useita päällekkäisiä määritelmiä. Jotta ymmärrämme, mistä design tulee, missä se on ja mihin se on menossa, on syytä käydä läpi designin lyhyt historia.

Teollisen ajan maailmassa design viittasi ensisijaisesti taideteollisesti muotoiltuihin asioihin ja tuotteisiin. Viime vuosisadan puolivälissä vallinneen modernin maailmankuvan mukaan luonnon, yritysten, organisaatioiden ja yhteiskunnan ajateltiin toimivan koneiden lailla. Muotoilijoilla ajateltiin olevan ainutlaatuinen kyky ymmärtää näiden ”koneiden” toimintaa, löytää täydellisiä ratkaisuja ongelmiin ja muovata maailmasta haluamansa. Perinteisen tuotantolähtöisen yritystoiminnan parissa designin roolina oli silti lähinnä toimivan muodon antaminen myytäville lopputuotteille, kuten vaikkapa puhelimille, maljakoille, trukeille tai suklaalevyille.

 

Kuva: Jussi Hellsten

Slush 2016, kuva: Jussi Hellsten

 

Jälkiteollisella ajalla, viime vuosisadan lopussa designin kenttä alkoi laajeta tuotteista erilaisiin aineettomiin hyödykkeisiin ja kokemuksiin. Postmodernia ajattelua seuraillen design erikoistui sosiaalisesti rakentuvan maailman moninaisten merkitysten muotoiluun. Kuluvan vuosisadan alussa tämä tarkoitti ihmisen kokemusmaailman tuomista osallistaen kaiken yritystoiminnan keskiöön, sekä kaikkien asiakaskosketuspisteiden muotoilua ihmisnäkökulmasta. Lopputuloksena syntyi globaaleille markkinoille räätälöityjä, mahdollisimman merkityksellisiä ja maailmaa muuttavia palveluita, brändejä ja alustoja.

Nykyiselle ajalle on ominaista maailman näkeminen monimuotoisina ja jatkuvasti muuttuvina systeemeinä. Maailmaa ja asioita ei enää selitetä mekaanisella vastaavuudella, vaan analogiat haetaan esimerkiksi elävien organismien jatkuvasti kehittyvästä ja emergentistä toiminnasta. Uuden aallon design suuntaa yhä enemmän kohti systeemisiä asioita, jotka eivät ole aikaisemmin saaneet helposti muotoa. Tavoitteena on kehittää kokeillen ja yhdessä oppien erilaisia toimintatapoja ja käytäntöjä, muotoillen esimerkiksi itseohjautuvien organisaatioiden toimintaa ja työtä, oppivia keinoälysysteemejä ja -palveluita, tai kestäviä liiketoimintamalleja ja -strategioita.

Beddit_Sleep_Tracker_850px_kuva_Beddit

Beddit Sleep Tracker, kuva: Beddit

 

 

Designin uudet päämäärät

Design ei tapahdu koskaan tyhjiössä. Designilla, kuten kaikella inhimillisellä toiminnalla, on aina suorat tai epäsuorat ideologiset lähtökohtansa sekä ympäröivään maailmaan heijastuvat todelliset seuraukset. Hyvä design on hyvin tietoinen näistä taustoistaan ja omasta vaikuttavuudestaan.

Vielä 1990-luvulla ajateltiin yleisesti, etenkin talouden uusklassisen ajatustavan piirissä, että talous, yhteiskunta ja ympäristö olisivat toisistaan erillisiä kokonaisuuksia. Yritysten pääasialliseksi velvollisuudeksi miellettiin taloudellisen arvon tuottaminen osakkeenomistajille, ja kaikki yhteiskunnallinen tai ympäristöön liittyvä toiminta koettiin yritystoiminnasta irrallisiksi ulkoisvaikutuksiksi. Designin keskeisenä tehtävänä oli kärjistäen saada ihmiset ostamaan yritysten tuotteita ja palveluita mahdollisimman paljon, mahdollisimman usein ja mahdollisimman kalliiseen hintaan – ei huolehtia tuotteisiin tai yritystoimintaan liittyvistä yhteiskunnan tai ympäristön ongelmista.

2000-luvun toisella kymmenellä on selvää, että jokainen yritys on osa yhteiskuntaa ja toimintaympäristöään monimutkaisten ja usein globaalien vaikutusketjujen kautta. Viime vuosisadan talousmalleilla ja niistä johdetuilla eilisen designin periaatteilla ei sellaisenaan tule olemaan tulevaisuutta tällä vuosisadalla. Tämä aika kaipaa uudenlaisia ajatuksia, jotka auttavat yrityksiä, ihmisiä, yhteiskuntaa ja ympäristöä selviämään sekä nykyisistä että tulevista tilanteista ja haasteista.

Tulevaisuuteen katsovan uuden aallon designin tulee siis perustua vahvoihin ja vastuullisiin arvoihin, jotka laittavat yhteisen jatkuvan hyvinvoinnin – oli kyse sitten ihmisistä, elävistä olioista tai ei-elävistä asioista – kaiken toiminnan päämääräksi. Oma hyvinvointimme syntyy kokonaisvaltaisesta kokemuksesta, johon liittyvät niin jaettu tarkoitus, merkitys, terveys, onnellisuus, yhteenkuuluvuus kuin kyky kestävään yhteiseen elämään.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Designin uusi aalto -kirjan esipuheena. Lue lisää kirjasta täältä.

 

 

 

 

 

 

Virtual Reality (VR) tulee vauhdilla osaksi yritysten ydintoimintoja

Business, people and future technology concept – a smiling businessman with a virtual headset over a black background with a hologram

Business, people and future technology concept – a smiling businessman with a virtual headset over a black background with a hologram


Reijo Markku, toimitusjohtaja

Design Reform Oy

Virtual Reality on valtaamassa alaa yhtenä voimakkaana 3d-visualisointityökaluna. Se ei ole pelkästään alusta uusille seikkailupeleille vaan varteenotettava vaihtoehto yrityksen tarinan elämykselliselle kertomiselle ja älykkäille sisällöille.

Design Forum Finlandin teema vuodelle 2018 on ”uusi muotoilu”. Se  sopii hyvin myös muotoilutoimisto Design Reformille. Olemme olleet 30 vuoden ajan mukana kehittämässä suomalaista muotoilua ja laajentamassa sen sisältöjä. Koko toimintamme ajan olemme käsitelleet muotoilua kokonaisuutena, jonka keskiössä ei ole vain yrityksen tuotteet vaan koko identiteetti ja brändi. Viimeisin loikka on tehty virtuaaliseen suuntaan. Moni kysyy meiltä: miksi virtuaalinen ilmaisu? Vastaamme: siksi, että yksi muotoilun tehtävä on tehdä yrityksiä ja ympäristöämme ymmärrettävämmäksi. Kun ymmärrys asiakasyritystemme teknologioista ja osaamisesta kasvaa 3d-visualisointien avulla, kasvaa myös luottamus yritystä ja sen edustamaa brändiä kohtaan.

 

VirualReality_Reform_04_Outotec_kokija_850px

 

Teollisesta muotoilusta juurensa saanut 3d-mallintaminen on muotoilijan ydinosaamista. Nyt pelimoottoreiden avulla malleja voidaan tarkastella aivan uudella tavalla. Kun tämä yhteys hallitaan, voidaan esimerkiksi teollisuuden eri toimialojen tulevaisuutta tarkastella aivan uudessa ulottuvuudessa. VR muuttaa tapaa kehittää tuotteita, ympäristöjä ja palveluita. Ideoita voidaan testata jo alkuvaiheissa oikeissa ympäristöissä ja välttää pahimmat sudenkuopat. Käyttäjiä voidaan osallistaa aivan uudella tavalla kohtaamaan tuotteet ja palvelut, jolloin käyttäjä- ja asiakasymmärrys paranevat ja kehittyvät. VR-ratkaisut mahdollistavat vuorovaikutuksen, testauksen ja kehittämisen ennen kuin kalliita todellisia ympäristöjä rakennetaan. Toisaalta VR tuo myös uuden ulottuvuuden yritysten johtoon ja kehitystiimeille. Ne edelläkävijäyritykset, jotka ymmärtävät tämän mahdollisuuden, saavat myös merkittävän lisäpotkun brändiuskottavuuteen ja sitä kautta liiketoimintaan.

 

VirualReality_Reform_01_850px

 

Virtuaalisissa sovelluksissa ollaan vasta raapaistu pintaa. Olen tässä kirjoituksessani keskittynyt lähinnä teollisuusyrityksille B2B-suunnattuihin VR-ratkaisuihin. Se on myös Reformin suunta. Arvelen, että lähitulevaisuudessa teollisuudessa aletaan käyttää älykkäitä virtuaalisia tuotantoja, joilla voidaan hallita ja säätää reaaliaikaisia toimintoja vaikkapa tehtaissa ja laitoksissa. Tämä vapauttaa paikkasidonnaisuuden. Älykkäät VR-, AR-tuotannot tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia myös IoT-sektorille.

Muotoilijana haluaisin kuitenkin lopuksi nostaa esille sen, että virtuaaliset tuotannot kannattaa kohdistaa koko yrityksen ja sen kulttuurin kehittämiseen. Markkinoinnissa ja myynnissä tavoiteltavan wow-efektin lisäksi VR toimii monessa eri roolissa rakennettaessa markkinoilla erottuvaa ja menestyvää yritysimagoa.

 

 

 

Autonomia, äly ja uudet palvelut – palvelumuotoilu monimutkaisuuden hallinnassa

complexity_mapping_850_

Satu Miettinen, palvelumuotoilun professori
Dekaani, Taiteiden tiedekunta, Lapin yliopisto

Palveluiden tuottamiseen liittyvät arvoverkostot ovat uusia ja dynaamisia. Palvelut ovat digitalisoituneet vauhdilla. Tämän myötä liiketoimintamallit ja toimialat ovat muuttuneet. Palvelumuotoilun tehtävänä on kehittää uusia työkaluja, malleja ja toimintatapoja liiketoiminnan kehittämiseen asiakaskokemus keskiössä. Palveluliiketoiminnan kehittäminen on muuttunut haastavaksi sisäisen ja ulkoisen muutoksen keskellä. Yritykset muuttavat prosessijohtamista uusien työkalujen avulla ketteräksi, madaltavat hierarkiaa ja lisäävät sisäistä yrittäjyyttä.

Palvelumuotoilun sydämessä on pitkään ollut asiakas, käyttäytymismallit, toiminnan ja toiveiden ymmärtäminen. Palvelumuotoilu on asiakkaan äänitorvi yrityksen siiloissa. Tämä ei kuitenkaan enää riitä. Palvelumuotoilu ei enää ole vain asiakaspolkujen ja palvelublueprintin hahmottamista. Näiden rinnalle ovat nousseet palveluiden ekosysteemien ymmärtäminen, niiden kautta uuden liiketoiminnan kehittäminen ja erilaisten liiketoimintamallien prototypointi. Palvelun visualisoinnin ja konkretisoinnin työkalujen hallinta on arkista.

 

complexity_mapping_2_850px 2

Autonomia ja äly mahdollistavat uusia palveluja ja palvelumalleja lähes päivittäin. Kymmenen vuoden päästä autonominen ajaminen on standardi. Tämä mahdollistaa radikaalin muutoksen moniin liiketoimintamalleihin. Siinä, missä ennen myytiin rautaa, myydäänkin nyt ajettuja kilometrejä. Nuoret eivät halua vaivoikseen omistusautoa parkkipaikkoineen. Demografinen muutos avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Autonominen ajaminen mahdollistaa liikkumisen vapauden vanhemmille sukupolville, jotka muuten olisivat tien päältä pois. AI ja apurobotit mahdollistavat uusia tapoja tuottaa palveluja. Palvelumallien suunnittelijan pitää ottaa huomioon palvelurobotit ja niiden mahdollistamat uudet toimintatavat.

Nämä muutokset muokkaavat palvelumuotoilun roolia. Palvelumuotoilu auttaa rakentamaan ymmärrystä ja selkeyttä monimutkaistuvassa maailmassa.  Palvelumuotoilun uudet työkalut complexity mapping and simulation, execution roadmaps ja future scenario simulation auttavat kehittämään tulevaisuuden palveluja ja konkretisoimaan niiden toteuttamista.

 

 

 

Material matters – designing for new biomateriality

DWoC - light-weight structures, 100 % nanocellulose. Maker Tiina Härkäsalmi, photo Eeva Suorlahti

DWoC – light-weight structures, 100 % nanocellulose. Maker Tiina Härkäsalmi, photo Eeva Suorlahti

 

Pirjo Kääriäinen
Professor, Design driven fibre innovation
Aalto University
School of Arts, Design and Architecture & School of Chemical Engineering

During the first seven months of the year 2017, we had used more from the nature than our planet can renew in the whole year. Almost every day we hear some bad news related to materials: oceans are filled with plastics, textile waste is buried in landfills, mining is polluting the nature. We might soon be facing resource scarcity and even more severe environmental problems than today. What to do?

Each of us can try to make more appropriate material choices for our everyday life. It requires quite a lot of information of materials, and consideration of the product lifecycle before buying them. Which materials is this product made of? How long can I use this? What will happen to this gadget or garment when we don’t use it anymore? Same questions should be asked already when products -and also materials- are designed. Designers have here an important role as innovators, facilitators and spokespersons with empathy. Now don’t get too stressed – this is not easy, change will take time, and it can be done only in collaboration over all boundaries; designers with scientists, engineers with politicians, humanists with business community and so on.

 

DWoC – various forms of cellulose, photo Eeva Suorlahti

DWoC – various forms of cellulose, photo Eeva Suorlahti

 

New bio-based materials offer one solution for a more sustainable material world and the research of biomaterials has become a hot topic around the globe. Since 2011, I have had an opportunity to develop the CHEMARTS collaboration between design and science at the Aalto University, focusing especially in wood-based biomaterials. 75% of Finland is covered by forest and the forest industry based on wood cellulose still has a remarkable role in the Finnish economy. However, the products are mainly high-volume and bulk: paper and paperboard, pulp and sawn timber. What about something totally new, high added-value products? How to respect our precious and delicate nature at the same time? CHEMARTS study courses are a good platform for design and technology students to explore together cellulose and other natural compounds. More advanced material research for new type materials is conducted in Finland in several biomaterial-related research projects like Design Driven Value Chains in the World of Cellulose (DWoC).

What could be an ideal(istic) vision for more sustainable material future? In my dreams the everyday materials become as popular phenomena as food is today: materials will be respected, commonly discussed and argued, and new healthy trends emerge every now and then like diets nowadays. The need for materials in general should decrease, and all materials would be reusable, recyclable or biodegradable. Most materials could be produced out of renewable raw materials like wood, plants or algae, many produced out of waste, and some grown by microbe or fungi. We will have totally new business concepts and a remarkable part of production will happen locally. That’s a dream to work for!

http://chemarts.aalto.fi
www.CelluloseFromFinland.fi

 

 

Design Forumin kolme vuosikymmentä

1_Lehden-kansi_567x850_

Auli Suortti-Vuorio
Tutkija, Design Forum Finland

 

Design Forumin perustaminen 1987

Näinä päivinä tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Design Forum perustettiin. Se oli Suomen Taideteollisuusyhdistyksen, Teollisuustaiteen Liitto Ornamon, valtion ja teollisuusyritysten yhteishanke. Design Forum perustettiin edistämään teollista muotoilua. 1980-luvulla useissa maissa toimi valtion tukemia muotoilukeskuksia, joiden tarkoituksena oli edistää teollista muotoilua tuomalla muotoilijoita, elinkeinoelämää ja tiedotusvälineitä lähemmäksi toisiaan. Vanhin näistä oli Lontoon Design Council, joka oli aloittanut toimintansa jo 1944. Sen toimitiloissa oli pysyvä tuotenäyttely, se harjoitti muotoilijoiden välitystä teollisuudelle, julkaisi lehteä ja jakoi muotoilupalkintoa. Design Council sekä mm. Tanskan, Ruotsin, Ranskan ja Japanin vastaavat keskukset olivat Design Forumin esikuvia.

Suomen Taideteollisuusyhdistys ja Ornamo olivat vuosina 1928–1961 järjestäneet taideteollisuuden vuosinäyttelyjä, joissa yritykset esittelivät tuotteitaan ja joiden kautta taideteollisuuden uudet virtaukset levisivät ympäri maata. Vuosinäyttelyt jouduttiin lopettamaan, kun yritykset suosivat messuja tuotteidensa esittelyfoorumeina ja alkoivat myös hankkia omia näyttelyhuoneistoja. 1970-luvun lopulla huomattiin, että isoja näyttelykatselmuksia tarvittiin sittenkin, ja vuodesta 1979 alkaen järjestettiin laajoja Suomi muotoilee -näyttelyjä. Niissä esitellyt tuotteet jurytti Taideteollisuusyhdistyksen ja Ornamon yhteinen Muotoiluraati.

Teollisuus vaati kuitenkin teollisuustuotteiden ja teollisen muotoilun tuomista voimakkaammin esille ja tuotteille pysyvää näyttelypaikkaa pääkaupunkiseudulle.  Tällaista teollisesta muotoilusta tiedottavaa keskusta olikin mm. Taideteollisuusyhdistyksen taholla suunniteltu jo vuosia, mutta vasta 1987 saatiin kauppa- ja teollisuusministeriöltä kolmen vuoden kokeiluluontoinen määräraha Design Forumin toiminnan käynnistämistä varten. Muotoilun Tiedotuskeskus Design Forum avattiin juhlallisesti 10.12.1987 Vientitalon valopihalla osoitteessa Etelä-Esplanadi 8. Avajaispuheen piti ministeri Pertti Salolainen, joka korosti muotoilun kasvanutta merkitystä. Hänen mukaansa teollisuus koki muotoilun olevan keskeinen ja erottamaton osa tuotekehitysprosessia ja sen lisäksi muotoilu on yksi kansainvälisen kilpailukyvyn perustekijöistä.

 

2_Lehden_kansi_850px_

Design Forum -tiedotuslehden ensimmäinen numero ilmestyi keväällä 1988.

 

Kauppa- ja teollisuusministeriö rahoitti Design Forumin toimintaa 50 %:lla ja teollisuusyritykset tukivat toisella 50 %:lla.  Nokian silloinen pääjohtaja Kari Kairamo kutsui Design Forumin tukemista ”teollisuuden asevelvollisuudeksi” ja myös Teollisuuden Keskusliiton toimitusjohtaja Timo Relander myötävaikutti Design Forumin syntymiseen. Vuonna 1988 Design Forumin toimintaa tukivat mm. Artek, Nokia, Enso-Gutzeit, Fiskars ja Valmet ja yhteensä tukijayrityksiä oli 21.

Design Forum oli hallinnollisesti Suomen Taideteollisuusyhdistyksen hallintoneuvoston alainen mutta taloudellisesti itsenäinen yksikkö, jonka toimintaa johti johtoryhmä. Johtoryhmässä oli kaksi edustajaa Suomen Taideteollisuusyhdistyksestä, kaksi Teollisuustaiteen Liitto Ornamosta ja kaksi teollisuusyritysten edustajaa. Design Forumin johtajaksi valittiin Juha Valtanen.

Design Forum halusi olla teollisuutta, elinkeinoelämää, muotoilijoita ja suurta yleisöä palveleva kohtaamispaikka ja tietopankki. Sen toimintamuotoja olivat mm. näyttelyt ja tuotteiden julkistustilaisuudet, tiedotus ja ns. muotoilurekisterin ylläpitäminen. Design Forumin avajaisnäyttely ”Muotoilu on viesti” pyrki kertomaan, miksi ja miten muotoilijoiden apua kannatti käyttää teollisuusyrityksissä. Näyttelyn suunnitteli sisustusarkkitehti Simo Heikkilä, joka oli suunnitellut myös Design Forumin toimitilat Vientitalossa. Näyttelyssä oli esillä uusimpia teollisuustuotteita kuten Hannu Kähösen Trice-tuoli ja Jussi Aholan saunakiuas. Keväällä 1988 Design Forumissa nähtiin jo kansainvälinenkin näyttely, Dansk Design Rådin kokoama katselmus tanskalaiseen teolliseen muotoiluun.

Toukokuussa 1988 ilmestyi Design Forum -tiedotuslehden ensimmäinen numero. Lehti kertoi suomalaisista teollisuustuotteista ja niiden muotoilusta. Lehti esitteli myös Design Forumin logon suunnittelukilpailun tulokset. Voittajaksi valittiin Jouko Ollikaisen kilpailuehdotus.

 

3_Esitteen_kansi_Muotoilun_tiedotuskeskus_850px_

Design Forumin, Muotoilun Tiedotuskeskuksen, ensimmäinen esite tehtiin keväällä 1988.

 

Vuonna 1990 Design Forum ja kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalveluyksikkö käynnistivät muotoiluasiamiestoiminnan. Hanketta rahoittivat KTM ja läänit kehitysrahastoistaan. Muotoiluasiamiehet toimivat mm. Uudenmaan, Kymen, Hämeen, Keski-Suomen ja Oulun lääneissä. Muotoiluasiamiehet tekivät pk-yrityksiin maksuttomia yrityskäyntejä ja laativat yrityskohtaisia muotoiluanalyyseja, jotka puolestaan johtivat tuotekehitysohjelmiin ja toimenpidesuosituksiin. Design Forum koordinoi muotoiluasiamiestoimintaa.

Design Forum ja Yrittäjäin Fennia perustivat yrityksille ja tuotteille myönnettävän Pro Finnish Design -kilpailun ja -palkinnon vuonna 1990. Nykyisin se tunnetaan nimellä Fennia Prize.

Suomen Taideteollisuusyhdistys sai vuonna 1991 uudet säännöt, joiden mukaan se ylläpitää Design Forum Finlandin toimintaa. Yhdistyksen toimiston ja entisen Design Forumin toiminnat ja toimitilat yhdistyivät. Taideteollisuusyhdistys sai ensi kertaa historiassaan oman näyttelytilan, ja uudet toimistotilat osoitteessa Fabianinkatu 10. Uusien tilojen ja toimintojen avajaisjuhlaa vietettiin 10.12.1991 eli tasan neljä vuotta Design Forumin avaamisen jälkeen.

 

Design Forum Finlandin toiminta on muuttunut vuosikymmenien aikana. Nykyisen strategian mukaan Design Forum Finlandin tavoitteena on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä mm.  johtamisen työkaluna ja strategisella tasolla, ja tätä kautta kasvattaa yritysten kansainvälistä kilpailukykyä.