About designforum

Posts by designforum:

Arvot ja arvostukset vaatesuunnittelussa

Vaatteiden värit, materiaalit ja mittasuhteet peittävät perinteiset sukupuolien tunnusmerkit. Design: Enni Lähderinne Photo: Venla Laksola

Vaatteiden värit, materiaalit ja mittasuhteet peittävät perinteiset sukupuolien tunnusmerkit.
Design Enni Lähderinne, kuva Venla Laksola

 

Minna Cheung, LAMK Muotoiluinstituutti
Lehtori, vastuuopettaja muoti- ja vaatetussuunnittelu
(Puettava muotoilu 1.8.2017 alkaen)

Vaatesuunnittelua pidetään usein muotoilun kentällä kevyenä hömppänä. Voidaanko sitä laskea edes muotoiluksi? Muoti- ja vaatetussuunnittelun opiskelijoiden vastaus on yksiselitteinen: ”tottakai”. Muut joutuvat miettimään vastaustaan hieman pidempään. Vaatesuunnittelijat ja -yritykset ovat kuitenkin etujoukoissa suunnitelleet ja rakentaneet konsepteja, brändejä, elämäntyylejä (lifestyle) sekä erottuneet toisistaan palvelumuotoilun keinoin.

 

Design Enni Lähderinne, kuva Venla Laksola

Design Enni Lähderinne, kuva Venla Laksola

 

Vaatesuunnittelijan lähestymiskulma tuotteen suunnitteluun on aina ollut vahvasti ihmislähtöinen. Suunnittelijan fokuksessa on ihminen, käyttäjä yhdistettynä kaupallisiin, tuotannollisiin ja teknisiin vaatimuksiin unohtamatta sosiaalista kontekstia. Arvot ja arvostukset ovat olleet vaatesuunnittelijan arkea jo pitkään. Se ei kuitenkaan tarkoita, että asiat olisivat kunnossa. Vaatesuunnittelija on vain yksi henkilö isossa tiimissä, jonka vastuulla on isoja päätöksiä yrityksen toimintatavoista.

Seitsemän vuoden ajan olen ohjannut arvopohjaista konseptointia muoti- ja vaatetussuunnittelun kolmannen vuosikurssin opiskelijoille. Tehtävä aloitetaan analysoimalla ja listaamalla itselle tärkeitä asioita elämässä yleisesti sekä vaatteisiin ja pukeutumiseen liittyen.

Helpolta kuulostava tehtävä on osoittautunut yllättävän haasteelliseksi, kun tavoitteena on olla avoin ja rehellinen. Analysoinnin tavoitteena ei ole ollut arvottaa henkilökohtaisia mieltymyksiä yleisesti hyväksyttyjen (positiiviset) tai ei-hyväksyttyjen (negatiiviset) normien mukaisesti. Tavoite on yksinkertainen: Mitä minä arvostan? Mikä on minulle tärkeää?

 

Design Miska Viitala, kuva Adele Hyry

Design Miska Viitala, kuva Adele Hyry

 

Seitsemän vuoden aikana on tapahtunut muutoksia. Alussa esimerkiksi vain muutaman opiskelijan listassa mainittiin ekologisuus tai eettisyys. Nyt näitä asioita pidetään jo itsestään selvinä, niistä on tullut normi. Alkuvuosina listoilla mainittiin esimerkiksi laatu, materiaalit ja istuvuus olettaen, että ne automaattisesti ymmärretään hyväksi laaduksi, hyvälaatuiseksi materiaaliksi tai perinteisesti ajatellen (ei siis avantgardistisesti) hyväksi istuvuudeksi. Opiskelijat olivat hyvin nopeasti omaksuneet alan yleisesti hyväksytyt normit ja ajattelumallin, vaikka he itse edustivat erilaista näkemystä omassa pukeutumisessaan. Kukaan ei maininnut tärkeäksi huokeaa hintaa, helppoa saatavuutta tai vaatteiden kierrätystä, lainausta tai vuokraamista.

 

Valkoisen paidan kankaankuviointi on tehty maahanmuuttajanaisten toimesta Pauliinan järjestämässä workshopissa Lahdessa. Keltaisen mekon materiaalien kerroksellisuus ja freestyle-kirjonta ilmentävät kulttuurien sekoittumisen sattumanvaraisuutta. Design: Pauliina Jokivuo Photo: Rasmus Mäkelä

Valkoisen paidan kankaankuviointi on tehty maahanmuuttajanaisten toimesta Pauliinan järjestämässä workshopissa Lahdessa. Keltaisen mekon materiaalien kerroksellisuus ja freestyle-kirjonta ilmentävät kulttuurien sekoittumisen sattumanvaraisuutta. Design Pauliina Jokivuo, kuva Rasmus Mäkelä

 

Parin viime vuoden aikana tärkeäksi arvoksi muoti- ja vaatesuunnittelun opiskelijoiden keskuudessa on noussut eri kulttuurien tasa-arvo ja kunnioitus. Tämä pitää sisällään erilaiset monikulttuurisuuteen, kulttuurien tunnusmerkkien lainaamiseen (varastamiseen) ja sukupuolikokemukseen liittyvät ilmiöt. Tasa-arvo ja kunnioitus näkyvät opiskelijoiden suunnittelemissa mallistoissa, mutta eivät alleviivatusti kantaa ottaen vaan pikemminkin räiskyvän hienovaraisesti inspiraationa, kuten Miska Viitalan ja Enni Lähderinteen opinnäytemallistot, jotka tutkivat sukupuolta tai sukupuolettomuutta biologisena, sosiaalisena tai historiallisena ilmiönä ja näiden ilmentämistä vaatetuksellisin keinoin. Enni Lähderinteen sesongittoman ideamalliston taustalla vaikuttaa vahvasti hänen tarkoituksena tarjota uudenlainen näkökulma sukupuolettomaan vaatetukseen. Pauliina Jokivuo inspiroitui ja tutki opinnäytteessään monikulttuurisuuden taustatekijöitä ja seurauksia: ihmisten liikkuvuutta, ylirajallisuutta sekä samalla turvallisuuden tunteen etsimistä ja toisaalta epämukavuuden tunnetta, jota uuteen paikkaan asettuminen aiheuttaa. Hänen opinnäytemallistonsa on myös konseptuaalinen unisex-vaatemallisto.

 

 

 

 

Suomalainen muotiala kaipaa sparrausta –

Helsinki New Fashion Seminar tuo kansainväliset huippuosaajat Suomeen

 

Maria Korkeilan mallisto sai Hyères Fashion Festivalilla Schiaparelli-palkinnon. Kuva Aleksi Niemelä

Maria Korkeilan mallisto sai Hyères Fashion Festivalilla Schiaparelli-palkinnon. Kuva Aleksi Niemelä

 

Martta Louekari
Founder, Creative Director
Juni Communication & Production
Helsinki New Fashion Showcase

Suomalainen muoti on viime vuosina saanut runsaasti näkyvyyttä kansainvälisessä mediassa ja Aalto-yliopiston nuorten suunnittelijoiden voittoputki kansainvälisissä kilpailuissa tuntuu jatkuvan, viimeksi palkintoja on tullut Apolda European Design Awardsissa ja Hyerès-festivaalilla aiemmin tässä kuussa. Näiden ilmiöiden rinnalle on syntymässä uusia muodin alan yrityksiä ja toimijoita, joiden toimialueet vaihtelevat konsultointitöistä konseptien rakentamiseen ja mallistojen tekemiseen. Lisäksi Helsinkiin on kuluneen vuoden aikana syntynyt useita uusia kivijalkaliikkeitä.

Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n juuri julkaisema tilasto kertoo muodin alan yritysten viennin kasvusta. Samalla yritykset kaipaavat kuitenkin tukea erityisesti kansainvälisen myynnin, viestinnän ja brändäyksen asiantuntijoilta, joita löytyy Suomesta huonosti. Muodin kansainväliseen liiketoimintaan erikoistuneiden ja verkostoituneiden toimijoiden puute on tällä hetkellä alaa eniten jarruttava tekijä. Suomalaiset brändit rekrytöivätkin esimerkiksi myyntialan ammattilaisia ulkomailta.

Helsinki New Fashion Seminar tuo alan kansainväliset huippuosaajat PR:n, viestinnän ja brändäyksen sekä myynnin aloilta Suomeen 16.5. Tiiviissä yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa tuotettu seminaari paneutuu siihen, miten luovuudesta voidaan tehdä liiketoimintaa.

Puhujien joukosta löytyy alan johtavia suunnittelijoita, mm. MSGM:n suunnittelija Massimo Giorgetti. MSGM on on muutamassa vuodessa kasvanut 45 miljoonan dollarin bisnekseksi. Näyttävistä printeistään ja voimakkaista väreistään tunnettu MSGM on onnistunut siinä, mistä jokainen muotimerkki haaveilee: luomaan uskottavan, kunnianhimoisen ja taiteellisesti kovatasoisen brändin kautta kannattavaa liiketoimintaa. Toinen panelisti Alejandro Palomo on Espanjan muotilupaus. Palomo Spain ponnahti maineeseen helmikuussa 2017 New Yorkin muotiviikoilta, mm. Vogue hehkutti mallistoa sanoin ”The Most Amazing, Beautiful, Decadent, Evil Thing of the whole week”. Palomo Spain tekee sitä, mitä moni nuori suunnittelija myös Helsingissä: leikittelee maskuliinisuuden ja feminiinisyyden kliseillä. Aihepiiri on kiinnostava, mutta kaupallisen malliston tekeminen tällä aiheella vaatii jo erittäin kovia brändäys- ja viestintätaitoja.

 

Julia Männistön Mannisto-miestenvaatemallisto

Julia Männistön AW17-vaatemallistoa

 

Toinen seminaarin pääpuhujista, British Councilin konsultti ja maineikasta LONDON show ROOMSia vetävä Barbara Grispini toteaakin, että haaste on nimenomaan luovan lahjakkuuden, erottumiskyvyn ja kaupallisen osaamisen rajamaastossa. On vaikeaa tehdä uudelleen ja paremmin niitä asioita, joita valtavat muotibrändit ovat jo tehneet näyttävästi muodin historiassa satoja kertoja.

Voisi kuvitella, että äärettömän kilpailuhenkinen ja vaativa kansainvälinen muodinala olisi mahdoton ujoille ja rehellisille suomalaisille. Kuitenkin juuri ajan yleinen henki, kovat arvot ja ääriajattelu, populismi ja pakolaisvirta Euroopassa luovat ehkä parhaillaan pohjaa toisenlaiselle muodin maailmalle. Vastapainoksi kaivataan aitoutta, henkilökohtaisuutta, ujoutta ja erilaisuutta. Tästä hyvä esimerkki on seminaarin panelisti, valokuvaaja Coco Capitán. Aivan hiljattain Royal College of Artsista valmistunut 25-vuotias kuvaaja on päässyt kuvaamaan maailman huippubrändeille ja tekemään erilaisia collaboratioita. Cocon haparoivalla käsialalla kirjoitetut lauseet “Common Sense is Not So Common” ja “Tomorrow is Now Yesterday” koristivat Guccin 2017 syysmalliston vaatteita. Cocon kuvat ovat herkkiä ja henkilökohtaisia mutta samalla hyvin suoria ja voimakkaita. Niissä on jotain samaa kuin suomalaisten nuorten suunnittelijoiden töissä.

Paljolti kyse on myös verkostoista ja siitä, että ymmärtää, miten kansainvälinen muotimaailma toimii. Moni Aallosta valmistuva työllistyy isoihin muotitaloihin ja tämä onkin ensiarvoisen tärkeää näistä syistä. Mutta yllättävästi Suomi vetää myös takaisin niitä, jotka ovat muutaman vuoden isoissa taloissa työskennelleet. Näillä suunnittelijoilla on erinomaiset valmiudet luoda menestyviä, taiteellisesti kiinnostavia brändejä. Suomen pitäisi panostaa koko alaan, jolloin pelkkien innovaatiorahoitusten lisäksi voisi saada helposti rahoitusta myös brändäykseen, viestintään ja myyntiin. Aalto-yliopiston, Tekesin ja Helsingin kaupungin kanssa tehtävä seminaari on hyvä alku tälle. Samoin tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestettävä Fashion in Helsinki -kokonaisuus, joka kokoaa alan toimijoiden ohjelmaa laajasti yhteen luoden parempaa pohjaa tulevaisuudelle.

Helsinki New hanke luo alan kansainvälistä kasvua

Helsinki New on hanke, jonka tavoitteena on aktiivisesti kehittää muodin alan kansainvälisiä verkostoja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Vuoden 2016 aikana Helsinki New järjesti seitsemän tapahtumaa Aasiassa ja Euroopassa ja isännöi lähes 200 kansainvälistä toimittajaa, joista seurasi lähes 100 suomalaisesta muodista kertovaa juttua. Lisäksi brändit ja suunnittelijat saivat hankkeen kautta jälleenmyyntiä ja yhteistyöhankkeita kansainvälisten isojen muodin alan yritysten kanssa.

Helsinki New Fashion Seminar
Aika: Tiistai 16.5. klo 10–15
Paikka: Helsingin kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13, Helsinki
Liput: 25€/75€ https://holvi.com/shop/helsinkinew/
www.helsinkinew.com

Seminaari toteutetaan yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat Helsingin kaupunki, Tekes, Marimekko ja Suomen Tekstiili ja Muoti ry. Seminaari on osa Fashion in Helsinki -viikkoa, www.fashioninhelsinki.com. Viikon aikana on luvassa paljon ohjelmaa, mm. Mannisto-merkin presentaatio Kansallismuseossa ja Helsinki New x TRE -kauppa, Mikonkatu 6.

 

 

 

Savolainen suoraviiva – muotoiltu Kuopio

Design_Week_Kuopio_850pxLaura Pakarinen
Idea craftwoman, tapahtumamuotoilija, Design Week Kuopio 2017

Tämä on elämäni ensimmäinen blogikirjoitus. Mietin, miksi olen nyt tässä.

Olen vaihtanut laatikkoa ja ottanut someloikan. Syy löytyy halustani laajentaa ja syventää ymmärrystäni muuttuvassa maailmassa, jossa myös muotoilijan työ on murroksessa. Uskon, että muotoilun uudistumisen, aseman ja sen vaikuttavuuden lisäämisessä yhteiskunnassa tarvitaan yhteistyötä. Yhdessä tekeminen on elinehto elinvoimaisuuden edistämisessä.

Alun perin lähdimme tekemään savolaista muotoilun viikkoa juuri noista samoista syistä. Design Week Kuopio sai alkunsa kesäkuussa 2015, kun laitoimme ensimmäisen viikon päivämäärät kalenteriin muotoilun ja arkkitehtuurin läänintaiteilija Anu Muurisen kanssa. Pian sen jälkeen perustimme Kuopioon muotoilun yhdistyksen Itä-Suomen Muoto ry:n, jonka tehtäväksi tuli järjestää savolaista muotoilun viikkoa.

Design Week Kuopio järjestetään nyt toista kertaa 24.–30.4.2017. Olemme päässeet lähemmäksi yhtä tavoitettamme ja onnistuneet kehittämään Design Week Kuopiosta ammatillisesti ja valtakunnallisesti vaikuttavan muotoilun tapahtuman. Kiitos siitä kuuluu loistavalla tiimille ja hyville kumppaneille sekä tietysti omia ohjelmiaan tapahtumaan tuoneille toimijoille.

Design Week Kuopio 2017 tarjoaa monialaisen ohjelmasisällön muotoilun eri olomuodoissa. Tänä vuonna haluamme näyttää rohkean ja uuden Kuopion nostamalla esiin muotoilun monia kasvoja ja kertomalla muotoilun tuottamasta lisäarvosta.

Kuopion muotoiluviikko avataan maanantaina 24.4. Kuopion kaupunginteatterilla. Juhlassa jaetaan ensimmäistä kertaa Savolainen Suoraviiva – muotoiluteko -tunnustus, jolla haluamme nostaa esiin muotoilun vaikuttavuutta, ajankohtaista, innovatiivista ajattelua ja toimintaa Kuopion muotoilun kentällä sekä kannustaa muotoilun hyödyntämiseen laaja-alaisesti alueemme elinvoimaisuuden edistämisessä. Tunnustus on kiertopalkinto, joka kasvaa ja kehittyy vuosi vuodelta. Sen on suunnitellut Sanna Hindsberg ja toteutuksesta vastaa kuopiolainen korutehdas Saurum Oy.

Design Week Kuopion tiimillä ajatukset ovat jo tulevassa. Osana Design Week Kuopio 2017 -ohjelmaa järjestämme rennon keskustelun ja yhteiskehittämisen iltatapahtuman ANTI – Contemporary Art Festivalin ja Future DiverCities -hankkeen kanssa.

Kohtaa elävät korut, Jenni Rutonen Design

Kohtaa elävät korut, Jenni Rutonen Design

 

SAVOLAINEN SUORAVIIVA – MUOTOILTU KUOPIO -ilta kokoaa yhteen ihmiset, ideat ja mahdollisuudet. Etsimme vastuksia kysymykseen, millainen on sinun unelmiesi kaupunki. Toivon illalta rohkeaa dialogia, sitä, että ihmiset uskaltavat heittäytyä, hullutella ja tehdä ajatusloikkia oman laatikkonsa ulkopuolelle. Keskustelun keskiössä on luova ja osallistava kaupunkikulttuurin ja -ympäristön kehittäminen.

Keskustelua alustetaan lyhyiden asiantuntijapuheenvuorojen ja esimerkkien kautta. Tapahtuman moderaattoreina toimivat muotoilijat Jukka Kähkönen ja Ville Keränen.

Jukka avaa illan teeman taustoja näin: ”Koemme, että meillä olisi paljon kehitettävää siinä, miten alueemme toimijat – kunta, kuntalaiset, yritykset, yhteisöt – osallistuvat ympäristömme, toimintatapojen, tapahtumien tai palveluiden kehittämiseen. Aktiivisen toimijuuden ja osallistamisen avulla voisimme yhdessä rakentaa laadukkaampaa ja toimivampaa arkea kaikille kuntalaisille. Uskomme, että ihmislähtöisellä ja osallistavalla kehittämisellä voimme löytää kaikkia kuntalaisia ja toimijoita puhuttelevia, merkityksellisiä sekä aidosti hyödyllisiä ratkaisuja, jotka kasvattavat sekä elämänlaatua että alueen elinvoimaisuutta. Tähän tarvitaan juuri niitä aktiivisia toimijoita, uusia ajatusmalleja, rohkeita kokeiluita ja luovia ratkaisukeskeisiä menetelmiä. Toivomme, että tilaisuus toimii lähtölaukauksena avoimelle, aktiiviselle ja rohkealle kehittämiselle. Lisäksi pyrimme tietysti parhaamme mukaan varmistamaan sen, että tekeminen on myös hauskaa.”

Savolainen suoraviiva – Muotoiltu Kuopio -tapahtuman tarkoitus ei ole tuottaa valmiita ratkaisuja. Sen tarkoitus on toimia innostajana ja kohtaamisten paikkana. Haluamme saattaa yhteen kuopiolaisen kaupunkiympäristön ja -kulttuurin kehittämisestä kiinnostuneita toimijoita. Odotamme mahdollisimman monialaisia näkökulmia aiheeseen.

Savolainen suoraviiva

Savolainen suoraviiva

 

Kun ANTI-festivaalin päällikkö Elisa Itkonen ehdotti Design Week Kuopion ohjelmistoon ANTI-festivaalin ja kansainvälisen Future DiverCities -hankkeen teemoista kumpuavaa keskustelutilaisuutta kaupunkikulttuurin kehittämisestä, taidetapahtumien roolista ja kaupunkilaisten osallistamisesta, oli heti selviää ehdottaa yhteistyötä heidän kanssaan yhdistämällä muotoiluajattelu ja taide urbaanissa kaupunkikehittämisen kontekstissa.

Muotoiluajattelu ei ole ainoastaan muotoilijoiden yksinoikeus. Toki se tarkoittaa muotoilun ja sen menetelmien ymmärtämistä, mutta se on myös kykyä tuottaa uusia ajatuksia ja toimintamalleja luovasti sekä kehittää erilaisia asioita yli toimiala- ja organisaatiorajojen.

”ANTI-festivaalin ja Future DiverCities -hankkeen toiminta perustuu monialaiseen yhteistyöhön. Hienoa, että pääsemme ravistelemaan kuopiolaisia tällä kertaa yhdessä muotoilun ammattilaisten kanssa! On ollut kiinnostavaa huomata, että monesti puhumme samoista asioista, mutta vähän eri sanoilla. Siinä, missä muotoilijat ja monet muut puhuvat yhteiskehittämisestä, me taiteessa ja Future DiverCities -hankkeessa puhumme osallistamisesta esimerkiksi taideteosten luomisprosesseihin. Englanninkielinen ”co-creation” kokoaa molemmat näkökulmat!” Elisa Itkonen avaa näkökulmiaan yhteistyöhömme.

Osallistaminen muotoilun kentällä on myös käyttäjälähtöisyyttä, mikä tarkoittaa kuntalaisten aktiivista osallistumista kaupunkinsa kehittämiseen. Aktiivisuus tarkoittaa sitä, että asukkaat ovat mukana läpi koko prosessin, alusta loppuun saakka, eikä ainoastaan kuultuna osapuolena, vaan tasavertaisina jäseninä suunnittelu- ja kehityshankkeen organisaatiossa.

Toivon, että vuoropuhelumme art & design thinking -hengessä jatkuu myös tulevaisuudessa ja että ilta avaa uusia yhteistyökuvioita sekä antaa aineksia seuraavan Design Week Kuopion 2018 järjestämiseen.

Millainen on sitten minun unelmieni Kuopio? Unelmien kaupungissa asukkaat ovat aktiivisesti mukana kehittämässä ympäristöään. Työ alkaa ruohonjuuritasolta. Tulevaisuudessa asukkaat muovaavat ympäristönsä omien tarpeiden mukaan, ilman ylhäältä tulevaa kontrollia ja ohjausta. Luottamus ja avoimuus vallitsevat. Puijo ja Kallavesi ovat minulle tärkeitä kaupungin kehittämisen alueita. Unelmien Kuopiossa Puijolla mahtuu harrastamaan outdoor-lajeja, mm. hiihtämään ja maastopyöräilemään häiritsemättä tai tuhoamatta Suomen ensimmäistä luonnonsuojelualuetta, josta suuri osa kuuluu EU:n Natura-ohjelmaan. Tulevaisuuden Kuopiosta tulee Suomen virallinen Outdoor-kaupunki, jossa voi nauttia yhtä aikaa luonnosta ja laajasta laadukkaasta kulttuuritarjonnasta samassa paketissa. Kansainväliset tapahtumat palaavat Puijolle. Virkistys, elinvoimaisuus ja luonnonsuojelu elävät sulassa sovussa ilman vastakkainasettelua ja ilman omien sienipaikkojen sekä rantojen vahtaamista.

MILLAINEN ON SINUN UNELMISESI KAUPUNKI?

Tervetuloa mukaan visioimaan ja unelmoimaan tulevaisuutta. Savolainen Suoraviiva – Muotoiltu Kuopio 27.4. klo 19 ravintola Introssa, Kauppakatu 20.

https://www.facebook.com/events/1321076364618237

Siirry ajassa vuoteen 2030 ja kerro omin sanoin, millaisessa Kuopiossa haluaisit silloin elää ja toimia. Kuopion strategiatyöhön pääsee vaikuttamaan täällä: https://www.strategysignals.com/39174-31967-832@ku&opio

SAVOLAINEN SUORAVIIVA on Design Week Kuopion tunnus ja tavaramerkki. Se symbolisoi muotoilun eteenpäin vievää voimaa, yhteistyötä ja verkostoitumista savolaisella kierteellä. Tunnus viittaa myös kotikaupunkimme mäkiseen maastoon sekä Savon tunnuksiin nuoleen ja jouseen.
www.designweekkuopio.com

ANTI – CONTEMPORARY ART FESTIVAL työskentelee innovatiivisten taiteilijoiden kanssa projekteissa, jotka tutkivat ja avartavat urbaania tilaa. Ympäri maailmaa tulevien taiteilijoiden teokset ottavat haltuunsa kaupungin julkisia tiloja. Yleisö ja erilaiset yhteisöt pääsevät arjen keskellä osaksi teoksia – tekemään ja kokemaan niitä. Kaupunkifestivaali järjestetään vuosittain Kuopiossa ja seuraavan kerran 18.–24.9.2017.
www.antifestival.com

FUTURE DIVERCITIES – Creativity in an Urban Context on 10 eurooppalaisen ja kanadalaisen taide- ja kulttuuritoimijan innovatiivinen yhteistyöhanke. Future DiverCities tutkii taiteellisen toiminnan uusia malleja ja levitystä, jotka tukevat tulevaisuudessa kaupunkien moniäänisyyttä ja -kulttuurisuutta sekä vaihtoehtoisia ekosysteemejä. Taiteellisten sisältöjen painotus on musiikissa ja media- sekä kaupunkitaiteessa. Kuopiossa hanketta edustaa ANTI-festivaali. Nelivuotista hanketta (2016–2020) tukee Euroopan komission Luova Eurooppa -ohjelma.
www.futuredivercities.eu

Circular Design – mitä se on?

circular_economy_850pxLotta Immonen
Kirjoittaja on Ethican kiertotalousasiantuntija.

Tiistaina 4.4.2017 Teknologiateollisuus ry järjesti jäsenyrityksille suunnatun työpajan otsikolla ”Kiertotalouden mukainen suunnittelu”. Mukaan oli kutsuttu myös aiheesta kiinnostuneita muotoilijoita tuomaan sparrausnäkemyksiä yritysten omiin keisseihin. Testasimme työpajassa kehittämäämme työkalua, jonka avulla omaa suunnitteluprosessia voi lähteä kehittämään lineaarisesta kohti kiertotalouden mukaista.

Mutta mitä oikeastaan tarkoittaa circular design eli suunnittelu, joka noudattaa kiertotalouden periaatteita, ja miksi se on tärkeää?

Alla muutamia nostoja työkalun tiimoilta, mutta on hyvä aloittaa seuraavalla sitaatilla, joka kuvastaa suunnittelun tärkeyttä osana kiertotalouden isoa kuvaa: “We don’t have a waste problem, we have a design problem” (William MacDonough & Michael Braungart).

Elinkaariajattelusta osana suunnitteluprosessia on puhuttu jo pitkään, mutta kiertotalouden hierarkkisiin luuppeihin –  1. ylläpito & korjaus, 2. uudelleen käyttö, 3. uudelleen valmistus, 4. kierrätys – perustuva työskentely on ehkä harvemmalle suunnittelijalle tuttua. Jos esimerkiksi aiemmin päämääränä oli suunnitella mahdollisimman kestävä ja kierrätettävä tuote, niin nyt tulee lähtökohtana olla se, että pysytään mahdollisimman pitkään kolmella ensimmäisellä luupilla ja kierrätys on vasta viimeinen vaihtoehto.Kiertotalous_bloginosto_1

Liikkeelle lähdetään siis tuotteen polun kartoittamisesta: mitä tuotteelle tapahtuu kunkin vaiheen jälkeen ja miten saadaan aikaan arvon säilyttäviä lukuisia kiertokulkuja. Avainsanoja ovat esimerkiksi modulaarisuus, päivitettävyys, yhteensopivuus ja helppo purku ja korjaus. Tilaisuudessa puhunut Tapani Jokinen, suunnittelija PuzzlePhonen takana, puhui juuri näistä periaatteista osana PuzzlePhonen kehitystyötä.

Systeemiajattelun hyödyntäminen on olennaista, ja se tarkoittaa suunnittelun kannalta mm. seuraavia asioita: Itse tuotesuunnittelun lisäksi peilataan tarvittavia muutoksia koko organisaation toiminnassa mukaan lukien koko kumppaniverkosto. Jos yritys luo esimerkiksi takaisinottojärjestelmän uudelleen käyttöä ja uudelleen valmistusta varten, vaatii se paitsi uutta osaamista myös logistiikan uudelleen organisoimista yhdessä kumppanien kanssa. Ja luonnollisesti bisneslogiikka tulee miettiä myös uudella tavalla, samalla, kun suunnitellaan palvelukonsepteja, joiden avulla päästään ”myy enemmän, myy nopeammin” -moodista kohti tilannetta, jossa yritys kasvaa, vaikka raaka-aineiden käyttö ja muiden luonnonresurssien käyttö vähenevät.

Systeemiajattelu tarkoittaa myös sitä, että luuppien kokonaisvaikutus on kestävä ja positiivinen sekä ympäristön että yhteiskunnan näkökulmasta. Ajattelu kannattaa siis nostaa tasolle, jossa “tehtaat ovat tulevaisuudessa kuin metsä”, kuten Interfacen Head of Sustainability Geanne von Arkel totesi parin viikon takaisessa puheenvuorossaan Amsterdamin World Bio Markets -konferenssissa.

Materiaalivalinnat, materiaalien puhtaus (jotta ne voivat kiertää turvallisesti luupeissa), uusiutuva energia, veden käyttö… siinä vain muutamia asioita, jotka circular designer ottaa huomioon. Näiden haasteiden ratkaisussa työkaluna kannattaa hyödyntää vaikkapa biomimetiikkaa. Biomimetiikka tarkoittaa luonnon mekanismeista oppimista ja näiden mekanismien tuomista osaksi valmistusprosesseja. Alkuun pääsee kysymällä, “miten luonto on järjestänyt asian”, esimerkiksi: miten poro hoitaa lämmöneristyksen, miten lootuksen kukka hylkii likaa ja bakteereja, tai miten hain nahan rakenne edistää aerodynaamisia ominaisuuksia?Kiertotalous_bloginosto_2

Työkalun tiimoilta pohdittiin myös brändäystä ja tuotteen tarinaa. Millä tavalla asiakas voidaan tuoda osaksi luuppia, minkälaisia palautesysteemejä tuotteisiin voidaan rakentaa digitaalisten sovellusten avulla, ja ennen kaikkea: mikä on tuotteen ainutlaatuinen tarina kiertotalousratkaisujen takana?

Kaiken yllä mainitun jälkeen on vielä tärkein asia jäljellä: kiertotalouden mukainen suunnittelu tähtää aina ja poikkeuksetta entistä parempaan asiakaskokemukseen.

 

 

Pettuleivästä äitiyspakkaukseen

Äitiyspakkaus, 2017. Kuva Annika Söderblom

Äitiyspakkaus, 2017. Kuva Annika Söderblom

 

Pekka Toivonen
Muotoilija

Siinä kiteytettynä itsenäisen Suomen 100 esinettä -näyttelyn käsikirjoitus. Taidehistorioitsija – kirjailija Anna Kortelainen pyysi vuosi sitten mukaan etsimään ”sata asiaa” itsenäisyyden ajalta. Ei välttämättä muotoilua, vaan arjessa kuluneita, ihmisten muistoissa ja töissä tärkeitä sekä yhteisiä asioita. Toki valittuun sataan mahtuu paljon designia. Mutta enemmän elämää.

Pettuleipä on vuodelta 1917 ja värikäs täyteen lastattu äitiyspakkaus juhlavuodelta. Kun kuvitimme näyttelyn käsikirjoitusta, huomasimme, miten käsin tehty muuttui teolliseksi, miten Suomen varttuessa harmaan eri sävyt kirjaviksi kuoseiksi ja kirkkaiksi väreiksi ja tuotteet palveluiksi. Selviytyminen, sota, jälleenrakennus ja vaurastuminen näkyivät esineissä ja yhteiskunnan tuottamissa palveluissa kuin vuosirenkaat petäjässä. Laiha ja kova talvi tuotti vähemmän valinnan varaa ja mitä pidemmälle hyvinvointiyhteiskuntaa oli eletty, sen vaikeammaksi tuli valita se merkityksellinen asia näyttelyyn monen muun esineen joukosta. Vuosirenkaat viimeisen 50 vuoden ajalta – syntymästäni 1968 lähtien – vain lihoivat ja paksuuntuivat. Suomella on mennyt käsittämättömän hyvin, kun asiaa katsoo 100 vuoden perspektiivillä.

 

Aalto-vaasin puumuotti, 1936. Kuva Timo Junttila / Fiskars

Aalto-vaasin puumuotti, 1936. Kuva Timo Junttila / Fiskars

 

Itsenäisyyskin ja kansallinen luonteemme – miten sen haluammekin määritellä – tuntui esinevalinnoissa. Kun kysyin virolaisilta näyttelyarkkitehdeiltämme, miltä vastaava 100-läpileikkaus Suomenlahden eteläpuolella näyttäisi, he vaikenivat. Vieraan vallan aikakausi, harmaus ja ankeus ovat jätättäneet kelloja kahdellakymmenellä vuodella, he sanoivat. Vastaus sai minut uudella tavalla oivaltamaan, miten tärkeää itsenäisyyden aika on ollut ja miten lähellä itsenäisyyden rajat ovat kulkeneet. Ja mitä niiden rajojen ulkopuolelle on jäänyt.

Digitaalisuus tuli kuvaan varsin myöhään. Ja jälkiä jättämättä. Kun etsin Habbo-hotelliin liittyvää materiaalia, mitään esillepantavaa ei löytynyt. 16 vuodessa kaikki käsinkosketeltava oli kadonnut. Lopulta soittamalla hankkeessa alusta alkaen mukana olleille suunnittelijoille löysimme markkinointi- ja pr-materiaalia. Saimme upean Habbo-tyynyn, hiirimaton ja ideakirjan näyttelyyn. Tänään Suomi hakee ja työllistää tuhansia digi-osaajia, mutta heidän merkittävästä työstään ei jää kirjahyllyyn, arkistoon tai museokokoelmaan mitään jälkeä. Kaikki on servereillä ja ihmisten digitaalisessa käyttöympäristössä, sananmukaisesti pilvessä. Mahtava ajatus – tuhansien tietotyöläisten tulokset karkaavat aikaperspektiivissämme kuin nopeutetussa videossa pilvet taivaanrannan taakse.

 

Sarvis-pulkka, 1067. Kuva Museokeskus Vapriikki

Sarvis-pulkka, 1967. Kuva Museokeskus Vapriikki

 

Äitiyspakkaus ei ole vain sitä, mitä se sisältää. Se on lahja uusimmalle suomalaiselle ja hänen perheelleen. Se on palvelu. Suomi on enemmän kuin koskaan palveluista riippuvainen. Jos koskaan, niin nyt kannattaa sijoittaa palvelumuotoilutoimistoon. Metalli- ja konepajateollisuus ei kai koskaan oivaltanut täysin sitä ajatusta, mitä designilla voisi saavuttaa. Teollinen muotoilu pysyi toimistoissa ja usein ulkoa ostettavana asiantuntijuutena. Mutta nyt palveluyhteiskunnassa on kertakaikkiaan tajuttu, että huononkin tuotteen saa kaupaksi ja käyttäjät tyytyväiseksi, jos sen ympärillä on hyvä palvelu. Siksi palvelumuotoilutoimistoille löytyy nyt ostajia. Usein koko tuotteen ydin on se palvelu ja miten se pelaa. Tästä lenkistä on tullut muotoiluketjun viimeisin, tärkein ja vahvin lenkki. Asiakas saa, mitä tilaa. Jos se tarjoillaan hyvin ja helposti, ymmärrettävästi ja elämyksellisesti – tulee lisää tilausta.

www.100objects.fi
Sata esinettä -näyttelyn on tuottanut Suomen Viron instituutti ja se on esillä Helsingin Designmuseossa 28.5. asti.

Kasvua muotoilusta!

DESIGN FORUM talk 22.3.2017 Kellohallilla Helsingissä

DF_Talks_3-17-7833_Kalle_Kataila_850px

Anne Veinola
Viestintäasiantuntija, Design Forum Finland

Vuoden 2017 mittaan me Design Forum Finlandissa tulemme käsittelemään muotoilun käyttöä eri näkökulmista: yritysten liiketoiminnan edistäjänä, merkityksen tuojana asiakkaalle, vastuullisuuden huomioon ottamisena ja tukena suurissa muutoksissa, vaikkapa ihmisen ja teknologian välissä. Teemoja ja näkökulmia tuodaan esille Design Forum Finlandin tilaisuuksissa ja ne näkyvät myös mm. viestinnässä ja muotoilupalkinnoissa.

Ensimmäisessä DESIGN FORUM talkissa viikko sitten puhuttiin siis muotoilun mahdollisuuksista kasvun moottorina. Kansantalous on kääntynyt hitaaseen nousuun; samalla kansainvälisillä markkinoilla muotoiluajattelulla ja -osaamisella on kova kysyntä. Missä mennään Suomessa? Kuinka muotoilulla voitaisiin tehostaa yritysten liiketoimintaa ja saada aikaan kasvua?

DFF:n toimitusjohtaja Petteri Kolinen esitteli avauspuheenvuorossaan muutamia tapoja, joilla muotoilu pystyy vaikuttamaan suoraan yritysten kilpailukykyyn. Se tuo käyttäjän tai asiakkaan kokemuksen mukaan tuotekehitykseen; sen avulla tuotteista tai palveluista saadaan haluttavampia, jolloin hinnalla kilpailu ei ole enää keskeistä; se vahvistaa brändiä ja erottuvuutta kylläisillä markkinoilla. Tilaisuuden moderaattori, muotoilija ja luova johtaja Arni Aromaa Pentagon Designilta jatkoi kuvaamalla oman toimistonsa linjaa: tehdään muotoilua, jolla on merkitystä, ”design with relevance”. Monet kansainväliset tutkimukset, mm. brittiläisen Design Councilin tilastot ja Design Management Instituten Design Value Index, antavat selkeää näyttöä siitä, kuinka muotoiluun panostavat yritykset menestyvät. Paradoksaalista vain on, että silloin, kun muotoilu on integroitu hyvin liiketoimintaan, muotoiluinvestointien tuottoa on vaikea erottaa muusta kasvusta ja menestyksestä.

Tilaisuuden vierailijapuheenvuorot aloitti Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtajan Vesa Vihriälän katsaus kansantalouteen. Tunnusluvut ovat alkaneet näyttää kasvua – onko siis kaikki kunnossa? Ei ole, vastasi Vihriälä. ETLA julkisti samana aamuna kasvuennusteensa: kasvu on tuskallisen hidasta ja edellyttää monen muun asian, mm. palkkamaltin ja kilpailukyvyn paranemisen toteutumista. Vihriälän mukaan valtion toimenpiteistä innovaatiopolitiikka on se, joka vaikuttaa eniten muotoilualaan ja hän painottikin mm. tutkimukseen ja koulutukseen tehtyjen investointien merkitystä.

Vihriälän puheenvuoroa seuranneessa keskustelussa tuli esille se, miten Suomessa ei edelleenkään uskalleta riskeerata: luotetaan tuttuun ja varmaan ja esimerkiksi startup-yritysten rahoitus on varovaista. Vihriälä otti esimerkiksi Tanskan, joka vasta viime vuosina on alkanut panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen yhtä paljon kuin Suomi, mutta jossa silti myydään korkealla katteella vaikkapa Lego-palikoita tai B&O:n laitteita.

DF_Talks_3-17-7822_web_Kalle_Kataila_850px

Markkinoinnin kummitädiksi itseään kutsuva Anne Korkiakoski jatkoi aihetta: kyse on myös markkinoinnista. Ja kuten markkinoinnin parissa työskentelevät tietävät, kulmahuoneeseen pitää mennä puhumaan oikeaa kieltä. Lukuja, kaavioita, taulukoita, tilastoja, niillä perustellaan investoinnit markkinointiin. Vaihda sanan ”markkinointi” tilalle ”muotoilu”, sama idea toimii. On myös väärä tapa lähteä kasvattamaan tulosta karsimalla kuluja, muistutti Korkiakoski. Me halpuutamme liikaa, lopulta halpuutamme oman työmme ulos pelistä. Huipputuotteita myytäessä ei kukaan katso halpaa hintaa vaan brändin haluttavuutta. Brändit ovat osa tasetta ja niillä voi käydä kauppaa.

Dosentti Antti Ainamo Aalto-yliopistosta jatkoi kasvun teemaa puhumalla muotoiluvetoisista innovaatioista. Muotoilulla voidaan tehdä parannuksia jo olemassa oleviin tuotteisiin ja palveluihin, tai sitä voidaan hyödyntää luomalla radikaalisti uudenlaisia asioita. Ainamo antoi Marimekon esimerkiksi hitaista muutoksista, Supercell ja sen Hay Day -peli ovat taas radikaali uuden teknologian innovaatio. Radikaalit innovaatiot edellyttävät epävarmuuden ja edelläkävijyyden sietokykyä mutta kilpailua on vähemmän ja luovuudelle on paremmin tilaa. Haaste on, kun haetaan tukea ja rahoitusta: sitä tarvitaan varhaisessa vaiheessa, kun toiminta ei vielä ole kovin kannattavaa.

Ensimmäinen yrityspuheenvuoro DESIGN FORUM talkissa saatiin Fazerin brändijohtajalta Päivi Svensiltä. Svens kertoi, miten muotoiluajattelu on hitaasti mutta varmasti vallannut alaa Fazerilla niin, että nyt yritysjohtokin puhuu siitä strategisena kyvykkyytenä. Vielä kymmenen vuotta sitten muotoilu oli vain makeispakkauksen pintaa ja tuoteprojektin loppuvaiheen töitä, mutta kiristyvä kilpailu ja tuotannon haasteet toivat muotoiluajattelun pikkuhiljaa mukaan prosesseihin. Kaikki muotoilun osaaminen oli rakennettava tyhjästä, toki muotoilutoimistojen ja muiden ulkopuolisten osaajien avustuksella. Mutta kun tavoitteet toteutuivat ja markkinaosuudet kasvoivat, tulosta alkoi syntyä. Nyt muotoilu, pakkaukset ja esillepano myymälässä ovat yhtä tärkeää markkinointia kuin lehtimainokset; kaikki tuo liikevaihtoa.

 

DF_Talks_3-17-7717_web_Kalle_Kataila_850

Päivän toisen yrityscasen esitteli Frameryn myyntijohtaja Lasse Karvinen. Siinä, missä Fazer on yli satavuotias yritys, joka ymmärsi hyödyntää muotoiluajattelua kilpailuetuna, Framery on nuori yritys, jonka synnyssä ja kasvussa muotoilulla oli ratkaiseva panos. Framery valmistaa äänieristettyjä puhelinkoppeja ja pieniä neuvottelutiloja. Kaikki lähti tarpeesta: tämän päivän avokonttoreissa tarvitaan äänieristettyjä ja rauhallisia tiloja. Tuotteet tehdään nimenomaan käyttäjää ajatellen. Tilamoduuleissa muotoilu on lähtökohta ja itsestäänselvyys, samoin kuin laatu: tuoteportfoliossa on vain kaksi tuotetta, mutta ne ovatkin sitten maailman parhaita. Rajattu valikoima on myös kilpailuetu, kun yritys ei ole toimistokalustemarkkinoilla kilpailija vaan täydentävän tuotteen tarjoaja. Markkinat olivat alusta lähtien kansainväliset, ja muutama todella nimekäs asiakas varmisti globaalin näkyvyyden. Karvinen arvioi muotoilun osuuden yrityksen kasvusta olevan yli puolet – ja kun myynti on tänä vuonna 50 miljoonaa, muotoiluintensiivisyyden tuotto on huikea.

DESIGN FORUM talkin päättäneessä paneelikeskustelussa mietittiin, että vaikka muotoilu on selkeästi kasvutekijä, miksi sen tarvetta ei tunnisteta? Miksi muotoilu ei, kansainvälisistä viesteistä huolimatta, ole mukana strategioissa? Muotoilualan uskottavuus päästä mukaan strategioihin ei välttämättä riitä; toisaalta yleissivistys ja maalaisjärki vievät jo pitkälle, todettiin. Ja useinkaan ei kannata puhua muotoilusta vaan mieluummin vaikka asiakasymmärryksestä, asiakkaan kohtaamispisteistä tai yrityksen arvon kasvattamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Design thinkingiin olennaisesti kuuluvaa empatiaa voi tuntea myös yritysjohtajaa kohtaan!

Kysymykseen siitä, voiko muotoilu olla kasvun moottori, ei saatu selvää vastausta, mutta tarve muotoilun kompetensseille on kiistaton. Keskustelua ja teemoja tullaan jatkumaan Design Forum Finlandin muissakin tilaisuuksissa vuoden aikana – seuraava on jo huhtikuun lopulla Kuopiossa.

Kuvat: Kalle Kataila

 

 

Tuoteinnovaatioita on jo tarpeeksi

Antero_Jokinen_blogi_850px_

Antero Jokinen
Luova johtaja, 358

Vuoden 2016 alussa aloitin Grafian edustajana Design from Finland -merkkitoimikunnassa, joka myöntää kyseistä merkkiä suomalaisille yrityksille. Kokousten aikana suomalaisten yritysten suunnittelemia ja muotoilemia tuotteita ihmetellessä muodostin teesin:

Suomalaisten yritysten tuotteet ovat kunnossa. Suomessa on satoja, ellei tuhansia pieniä tai keskisuuria yrityksiä, joilla on kilpailukykyisiä tuotteita, jotka ovat vähintään yhtä hyviä kuin vastaavan tuotekategorian vaikkapa ruotsalaiset tuotteet. Joissakin tapauksissa näissä tuotteissa on enemmän tuote- tai muotoiluinnovaatioita kuin kilpailijoiden tuotteissa. Silti lähes poikkeuksetta suomalaiset tuotteet eivät ole markkinajohtajia, eivät edes top 20:ssä maailmanmarkkinoilla.Antero_Jokinen_bloginosto_1

Mikä mättää? Kaikki muu paitsi se innovaatio. Sillä näiden suomalaisten pienyritysten tuotteiden nimet, muotoilu, pakkaukset, myyntikanavat – eli online-sivut – ja kaikki muukin myyntimateriaali on tehty usein huonosti, edelleen jopa tee-se-itse- tai serkkupoika-tekee -menetelmillä. Ja monien verkkokauppojen käytettävyys on yhtä helppoa kuin valkosipulipuristimen puhdistus. Tai verkkokauppaa ei edes ole.

Otetaan esimerkki, yllättäen Ruotsista. Kategoria on työ- ja turva-asut: Suomalainen Matti Viio perusti Ruotsiin 1970-luvulla Snickers-työvaateyrityksen. Nykyään Snickers on yksi Euroopan suurimpia työvaatebrändejä. Vuonna 2013 (ennen kuin sen osti Hultafors Group) sen liikevaihto oli yli 700 miljoonaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana merkki on nostettu kategoriassaan top kolmoseen merkittävillä brändi- ja markkinointipanostuksilla. Totta kai, samaan aikaan Snickers Workwear on tehnyt systemaattista tuotekehitystä ja -innovaatioita.

Miten Suomessa? Nopealla googlauksella jokainen meistä voi tarkistaa suomalaisten työvaatevalmistajien liikevaihdot 2015: Lindström Oy 164,8 miljoonaa (mukaan lukien kaikki sen tuotteet ja palvelut), Imagewear Oy 24,6 miljoonaa ja Leijona Group Oy 13,4 miljoonaa. Lisäksi Suomesta löytyy lukuisia tämän kategorian alle kymmenen miljoonan liikevaihdon yritystä.Antero_Jokinen_bloginosto_2

Mitä pitäisi tehdä? Ehkä Suomi ei tarvitsekaan juuri nyt lisää uusia innovaatioita? Jospa onkin niin, että meidän pitäisi ensimmäiseksi paketoida jo olemassa olevat suomalaiset tuotteet mahdollisimman käyttäjälähtöisiksi ja markkinoitaviksi brändeiksi. Useiden suomalaisten yritysten pitäisi siis lisätä panostuksiaan ns. käyttökokemus- ja markkinointi-innovaatioihin.

Kirjoittaja on markkinointi- ja designtoimisto 358:n perustaja ja luova johtaja. Vapaa-aikanaan hän toimii Grafian hallituksen puheenjohtajana. Yli tuhannen ammattilaisen Grafia ry edistää suomalaisen visuaalisen viestinnän arvostusta sekä jäsentensä ammatillisia, oikeudellisia ja taloudellisia etuja. Järjestö on perustettu vuonna 1933. Grafia järjestää mm. Vuoden Huiput -tapahtuman ja nimeää Vuoden Graafikon.

Lisää aiheesta voi lukea osoitteessa www.siksimarkkinointia.fi

 

 

 

Design – keskiössä asiakkaan tarpeet

kuvituskuva-Petterin_blogikirjoitukseen_850

Petteri Kolinen
toimitusjohtaja, Design Forum Finland

Yrityksille on välttämätöntä ymmärtää markkinaan ja asiakaskäyttäytymiseen vaikuttavat rakenteelliset muutokset. Jotta näihin muutoksiin pystytään reagoimaan, täytyy nämä suuret trendit ymmärtää ja nähdä ajoissa. Strategiaprosessissa niiden avulla pitää rakentaa uusi strategia, joka varmistaa kannattavan liiketoiminnan ja kasvun myös tulevaisuudessa. Yritykset, jotka tänä päivänä menestyvät, ovat hyvissä ajoin ymmärtäneet mm. digitalisaation ja globalisaation toimintaansa mullistavan vaikutuksen, ja reagoineet muutokseen ajoissa. Muotoilun ehkä strategisesti tärkein tehtävä on perehtyä tärkeimpiin trendeihin ja konkretisoida, mitä maailman muuttuminen merkitsee käytännössä tuoteportfolioille, tuotteille ja brändeille.

Uusi tapa ostaa

Ihmiset ostavat eri tavalla kuin aikaisemmin. Olemme kiinni nopeassa verkkoyhteydessä oikeastaan kaikkialla ja kaikki ostamiseen tarvittava tieto ja välineet löytyvät heti vaikka taskusta. Käytämme hakutoimintoja, vertailemme, seuraamme meille kiinnostavia merkkejä, tuotteita ja ihmisiä. Suosittelemme niitä verkostojemme kautta muille, jos kokemuksemme ovat olleet hyviä. Tutkimusten (CEB 2015) mukaan jopa 70 % kuluttajista ja asiakkaista tekee ostopäätöksen ennen kuin on ollut yritykseen yhteydessä. Tämä on valtava haaste perinteisille yrityksille, jotka luottavat vanhaan myyntiprosessiinsa. Tärkeää on myös ymmärtää, että vaikka teemme ostopäätöksen yhä useammin digitaalisissa kanavissa kokemamme perusteella, polut sieltä johtavat usein myös kivijalkakauppaan, eivät ainoastaan verkkokauppaan.  Mitkä tekijät ovat tässä uudessa ostoprosessissa ratkaisevia menestyksen kannalta?

ErottautuminenDesign_asiakas_keskiossa_bloginosto_1

Kun kuluttaja ja asiakas löytää helposti lukemattoman määrän yrityksiä ja niiden tarjoamia tuotteita, nousee ratkaisevaksi kilpailutekijäksi erottautuminen. Brändi on tärkein tekijä erottautumisessa. Kuluttajille ja asiakkaille on tärkeää, että brändin arvomaailma puhuttelee ja he kokevat sen omakseen. Tuotteilla ja brändeillä pitää olla merkitystä, perustarpeisiin ei yltäkylläisissä länsimaissa juuri enää mitään tarvitse ostaa. Merkitys voi liittyä vastuullisuuteen, paikallisuuteen, aitouteen, erityisyyteen, miellyttävään ulkonäköön, hyvään käytettävyyteen, statukseen tai muihin kuluttajille tärkeisiin asioihin. Muotoilun avulla konseptoidut brändit ja tuotteet erottautuvat kilpailijoista ja vetoavat asiakkaisiin.

Asiakaskokemus

Tuotteiden ja palvelujen myyminen ei riitä kuluttajille, vaan brändien pitää olla kokemuksellisia, tai mieluiten elämyksellisiä. Esimerkiksi digitaalisissa palveluissa ei riitä, että asian pystyy toimittamaan, vaan tänä päivänä kilpaillaan jo tiukasti asiakaskokemuksesta: elämyksellisyydestä, helppokäyttöisyydestä, vaivattomuudesta, luotettavuudesta, turvallisuudesta, nopeudesta ja toimivuudesta. Kuluttaja vaihtaa nopeasti yrityksestä toiseen, jos palvelut tai tuotteet eivät miellytä. Pankin vaihtamiseen kotisohvalta menee muutama minuutti, mikäli kuluttaja kokee, että asiakaskokemus ei toimi. Ostoprosessin muutoksen myötä digitaalisten palvelujen houkuttelevuus ja asiakaslähtöisyys ovat nousseet tärkeiksi menestystekijöiksi. Palvelumuotoilu kuuluu jokaisen yrityksen luontevaan sanavalikoimaan tänä päivänä. Muotoilun metodeilla kuvataan asiakkaiden palvelupolkuja, rakennetaan uusia skenaarioita ja ehdotetaan uusia ratkaisuja. Palveluja on luonnollisesti suunniteltu ja muotoiltu jo hyvin pitkään sekä julkisella että yksityisellä puolella, mm. hotelli- ja ravintola-alalla, terveydenhoidossa neuvoloiden osalta tai julkisissa palveluissa kirjastoissa, mutta digitaalisaation myötä palvelumuotoilu on noussut uudelleen paketoituna kuumaksi aiheeksi.Design_asiakas_keskiossa_bloginosto_2

Jakelukanavien, myymälöiden ja itse tuotteiden odotetaan tuottavan ostajalle positiivinen elämys.  Myymälöissä, näyttelytiloissa, brändishopeissa ja erilaisissa elämyskeskuksissa brändit pyrkivät tuomaan sidosryhmilleen vahvan brändikokemuksen. Suomessa esimerkiksi Fazer, KONE, Iittala ja Fiskars ovat rakentaneet uusia tiloja, joissa brändikokemus voidaan välittää kuluttajille ja muille tärkeille sidosryhmille, kuten esimerkiksi yrityksen jälleenmyyjille, medialle, sisäänostajille ja omalle henkilöstölle. Merkitys tuo elämyksellisyyttä ja tämän päivän menestyjät viestivät vahvasti juuristaan, aitoudesta ja ainutlaatuisuudestaan. Tässä on Suomella erinomaisia menestysmahdollisuuksia kulttuurimme, nimistömme ja luontomme ainutlaatuisuuden vuoksi. Isostakyröstä ponnistava Kyrö Distillery, joka tukeutuu vahvasti puhtaisiin suomalaisiin raaka-aineisiin, historiaan ja paikallisuuteen, on vahvassa kasvussa myös Suomen ulkopuolella.

Muotoiltu brändikokemus

Brändi- ja asiakaskokemuksen merkitys menestykselle on ymmärretty useissa kansainvälisissä yrityksissä. IBM on palkkaamassa 1000 muotoilutaustaista henkilöä tuomaan yrityksen palveluihin vahvan kokemuksellisuuden. Useiden yritysten johtoryhmiin on palkattu Chief Design Officer -nimikkeellä johtajia, jotta kokonaisvaltaista brändikokemusta johdettaisiin yrityksissä systemaattisesti. Suomessa OP on tässä yksi edelläkävijöistä, ja sen johtoryhmästä löytyy muotoilutaustainen johtaja, joka vastaa nimenomaan brändikokemuksesta.Design_asiakas_keskiossa_bloginosto_3

Jotta saavutetaan vahva, erottuva ja houkutteleva brändikokemus, pitää sen olla yrityksen ylimmän johdon agendalla, johtamisjärjestelmässä, ja sitä pitää johtaa riittävällä mandaatilla, jotta voidaan oikeasti puhua kokonaisvaltaisuudesta. Brändikokemus pirstoutuu helposti, jos tuotteet ja markkinointi kertovat eri tarinaa. Nykyisessä kilpailussa ei sekavalla ja pirstoutuneella brändillä erotuta kilpailijoista. Mallisto tai tuoteportfolio on hyvin olennainen osa vahvaa brändikokemusta. Malliston muotokielen pitää olla täysin linjassa brändin muun identiteetin kanssa. Mallistopäätösten pitää perustua nimenomaan tulevaisuuden asiakastarpeeseen ja tukea brändin erottautumista. Yrityksen henkilöstön täytyy kokea brändi omakseen, sillä oma henkilöstö on tärkein brändin sanansaattaja. Vahvat, houkuttelevat ja merkitykselliset brändit keräävät ympärilleen uskollisten asiakkaiden heimon.

Menestykseen vievä muotoilujohtaminen sijoittuu yritysten ylimpään johtoon ja sen päätehtävänä on varmistaa kuluttajia ja asiakkaita houkutteleva brändi ja mallisto. Muotoilujohtamiselle pitää antaa riittävä mandaatti, jotta vahva kokonaisote brändistä ja mallistosta toteutuu. Näin Suomeen saadaan kansainvälisessä kilpailussa menestyviä vientiyrityksiä.

Muotoilun arktinen erityisyyslaatuisuus – MISH MASH

Arctic_Design_Week_1_850px 

Julius Oförsagd
Tuottaja, Arctic Design Week 2017

Arktinen muotoilu – sanapari joka on pyörinyt keskusteluissa nyt muutamia vuosia. Sanaparin taustalla ovat pohjoisen ihmiset. Ihmiset, jotka elävät elämäänsä arktisissa olosuhteissa, talven pimeydessä ja kesän yöttömässä yössä. Taustalla ovat ihmiset, jotka ovat kiinnostuneet arktisuudesta ja sen monimuotoisuudesta.

Yksi näkökulma tarkastella arktista muotoilua on olosuhdeosaaminen. Arktisen muotoilu ydin olisi siinä, miten elämä ylipäätään pohjoisen haastavissa olosuhteissa on mahdollista. Täällä meillä pohjoisessa asiat, tuotteet ja palvelut, on aina täytynyt suunnitella siten, että ne mahdollistavat elämän Arktisella.

Onko Suomen Lappi sitten ainoa paikka arktiselle muotoilulle tai arktiselle osaamiselle? Vastaus taitaa olla aika itsestään selvä: ei toki. Arktista osaamista tai arktista muotoilua voi toki tehdä missä vain. On selvää, että esimerkiksi koko Suomi on arktista aluetta ja erityisesti arktisen osaamisen maa. Yhtä lailla Arktisen neuvoston tarkkailjamaalistallakin on maita kuten Intia, Singapore ja Ranska. Ne puolestaan tunnistavat ja tunnustavat kiinnostuksen Arktista ja sen osaamista kohtaan ja heillä mitä luultavimmin on osaamista ja tietotaitoa, joita voidaan soveltaa myös arktisten ratkaisujen kehittämisessä ja luomisessa.

Mitä muuta tuo arktinen muotoilu sitten oikein on? Sen lisäksi, että tuotteet suunnitellaan olosuhteisiin sopiviksi, on tärkeä osa arktista muotoilua myös kestävä kehitys. Arktiset alueet ovat pääosin vielä luonnoltaan puhtaat ja aidot. Tuottaessamme arktisia ratkaisuja, myytäviä tuotteita ja palveluita on meidän yhdessä pidettävä huoli siitä, että arctic on puhdas ja ainutlaatuinen myös tulevaisuudessa.

Arctic_Design_Week_2_850px

Olosuhdeosaamisen ja kestävän kehityksen lisäksi olennainen osa arktista muotoilua on inspiraatio. Arktinen ympäristö, sen luonto ja ihmiset, tapa elää ja olla, ovat vuosien ajan kiehtoneet ja inspiroineet monia ihmisiä. Miten arktinen ympäristö voi antaa hedelmää luovuudelle, jotta syntyy uusia sisältöjä, jotka tekevät ihmisten elämästä parempaa ja nautinnollisempaa? Kyse voi olla esimerkiksi teollista muotoilua hyödyntävistä tuotteista, sosioekonomisista palveluista, kestävästä matkailusta tai taiteesta.

Arktisen muotoilun teeman ympärillä on järjestetty maailman pohjoisinta muotoiluviikkoa, nykyiseltä nimeltään Arctic Design Weekia, vuodesta 2011. Muotoiluviikon taustalla on Rovaniemen kaupunki ja Lapin yliopisto ja vuosien varrella osaksi tapahtumaa on liittynyt mittava joukko eri instituutioita, ihmisiä, yhdistyksiä ja yrityksiä. Yritykset ovatkin yksi designviikon pääkohderyhmä; miten saamme yritykset ymmärtämään muotoilun arvon bisneksessä ja miten voimme tuoda esille muotoiluyritysten osaamista. Arktisen muotoilun ja muotoiluviikon taustalla on myös Rovaniemen kaupungin omistama brändi Rovaniemi Arctic Design Capital, joka on osa Lapin pääkaupungin profiloitumistavoitetta arktisen osaamisen keskittymäksi.

Tuleva Arctic Design Week on järjestyksessään yhdeksäs ja tänä vuonna me teemme jälleen uudenlaisia sisältöjä. Viikon päätapahtuma on kaksipäiväinen Arctic Design MISH MASH. Maailman ensimmäinen design- ja bisnestapahtuma, joka järjestetään sekä joulupukin kotiluolassa että arktisella sotilasalueella. Torstaina 23.2. teemana ovat asiakaslähtöisyys, elämysmuotoilu ja digitalisaatio, erityisesti arktisen matkailun näkökulmasta. Iltapäivällä paneudumme arkkitehtuurin mahdollisuuksiin yhdessä pohjoismaisen NKS #7 -arkkitehtuurisymposiumin kanssa. Illalla verkostoidumme designjazzin ja Lapin Suomi 100 -cocktailmenun äärellä kuunnelle myös, mikä yritys valitaan vuoden Arktisen muotoilun yritykseksi.

Arctic_Design_Week_3_850px

Perjantaina 24.2. suuntaamme Sodankylän Jääkäriprikaatiin arktisen olosuhdeosaamisen ytimeen. Luvassa on ainutlaatuinen päivä, jossa kuulemme tarinoita arktisesta muotoilusta lumipuvut päällä, ajamme telakuorma-autoilla metsään testaamaan arktista muotoilua, työpajakeskustelulle nokipannukahvien äärelle ja iltapäivällä pohdimme kansainvälistymistä Sotilaskodin auditoriossa.

MISH MASHin lisäksi viikko luonnollisesti sisältää myös paljon muita sisältöjä muotoilu- ja taidenäyttelyistä muotinäytökseen, designputiikkeihin, muotoiluillallisiin, folk-iltamiin ja muotoilukilpailun lanseeraamiseen.

Viikko on arktisen luovan osaamisen viikko, jonka avulla luodaan parempaa bisnestä ja kestävää huomista. Tervetuloa mukaan muodostamaan oma mielipide siitä, mitä arktinen muotoilu on!

www.arcticdesignweek.fi
#arcticdesignweek
#mishmash2017

Kiinassa kaikki on valtavan suurta

namecardposterYrjö Sotamaa
Professori, Advisory Dean, Tongji University, College of Design and Innovation D&I

Kiinassa kaikki on valtavan suurta. Niin numerot, kanavat, muurit kuin tavoitteet­kin. Maassa on tällä hetkellä yli miljoona muotoilun opiskelijaa, jotka opiskelevat yli kahdessa tuhannessa yliopistossa ja collegessa eri puolilla Kiinaa. Monet län­simaiset muotoilijat kokevat luvut pelottavina. Valtaavatko kiinalaiset luovan työn markkinat samalla tavoin kuin teollisen tuotannon?

Suuret luvut heijastavat Kiinan talouden rakenteen voimakasta ja syvällekäy­vää muutosta. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan maan luova talous (creative/cultural industries) on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana 17 % vuodessa, mikä ylittää maan talouden kasvun seitsemällä prosentilla. Luovasta taloudesta on muodostumassa nopeasti Kiinan talouden tärkeä pilari. Sen osuuden on arvi­oitu nousevan vuoteen 2015 mennessä viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä olisi 616 023 miljardia euroa, kun Suomen BKT oli 2012 noin 180 miljardia euroa. Kehityksen vetureita ovat Peking, Shanghai, Shenzhen, Guangzhou, Hongkong ja monet muut rannikkoalueen dynaamiset kaupungit. Niissä luovan teollisuuden osuus ylittää jo 10 %.

Cultural ja Creative Industries -käsitteitä käytetään melko vapaasti kuvaamaan talouden sektoria, johon kuuluvat design, arkkitehtuuri, muoti, käsityö, elokuva, taide, viihdeteollisuus, kulttuurimatkailu jne. Käsitteiden “joustava” käyttö on osa poliittista peliä, jolla halutaan välttää ongelmien käsittely ja toisaalta viestittää, että taloudessa tapahtuu todellisuudessa perustavanlaatuisia muutoksia, joissa kulttuurilla on keskeinen merkitys.

Kulttuuriteollisuus on Kiinan “soft power”

Design nousi näkyvästi kansalliselle agendalle vuonna 2005, kun maan hallitus esitteli yhdennentoista viisivuotissuunnitelmansa. Presidentti Hu Jintao korosti puheessaan 17. kansalliskongressille kulttuuri- ja luovan teollisuuden merkitystä kulttuurin aseman vahvistamisessa Kiinan “pehmeänä voimana” (soft power). Par­haat esimerkit Kiinan luovan talouden mahdollisuuksista yltää kansainväliselle tasolle löytyvät tällä hetkellä elokuva- ja muotiteollisuudesta, joissa on kyetty yhdistämään maan ainutlaatuinen kulttuuriperintö hienostuneeseen kerrontaan, upeisiin materiaaleihin ja eleganttiin designiin.

Kulttuuriteollisuuden kehittämishankkeet kytkeytyvät usein “luovina kluste­reina” kaupunkien kehittämissuunnitelmiin. Kohteina ovat vanhat asuinalueet ja käytöstä poistuneet tehdaskiinteistöt. Niiden muuttamisella luoviksi klustereiksi pyritään säilyttämään muuten purku-uhan alla olevaa vanhaa rakennuskantaa ja kaupunkien historiaa, houkuttelemaan uusia kiinteistöinvestointeja sekä luovien alojen parhaita kiinalaisia ja ulkomaisia design-, viestintä- ja arkkitehtitoimistoja, muotialan yrityksiä, taide- ja käsityögallerioita jne.

Luovien klustereiden (creative industry parks) politiikka onkin tuottanut satoja luovuutta pursuavia kulttuuri-intensiivisiä alueita, joista ikonisimpia ovat 798 Art District ja 751 Fashion Designing Square (Peking), 1933, M50, Bridge 8 ja Taikang Lu (Shanghai), OCT Creative Loft (Shenzhen), Redtory (Guangzhou). Pelkästään Shanghaissa on 80 eritasoista “creative industry parkia”. Kaikki eivät kuitenkaan ole luovuutta kuhisevia keskuksia. Useat ovat vain huonosti onnistuneita kiin­teistönjalostushankkeita.

Kiina_nakyma_850px

Kaupunkisuunnittelun ja kiinteistöalan tärkeä rooli luovan talouden kehittä­misessä näkyy myös erilaisissa suurisuuntaisissa tapahtumissa kuten Shanghain World Expossa 2010. Sen teemat “Better City, Better Life” heijastivat maan ja Shang­hain kaupungin johdon pyrkimystä kiinnittää huomiota kultuuriin, kestävän kehityksen luomiin haasteisiin, hyvän elämän edellytysten kehittämiseen sekä nopean kaupungistumisen luomiin valtaviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

“From Made in China” to “Created in China”

Luovien klustereiden politiikan rinnalla 11. viisivuotissuunnitelma loi myös suunnan designin ja designpalveluiden kehittämiselle. Niitä kannustettiin fokusoitumaan innovaatioiden luomiseen, brändiosaamiseen, businessosaamiseen, viestintään ja kansainvälistymiseen. Politiikan tavoitteena oli tukea maan teollisuuden rakenteellista muutosta “maailman tehtaasta” luovaksi, alkuperäisiä tuotteita ja palveluita tuottavaksi taloudeksi.

Poliittisten linjausten tasolla tämä kuulostaa oikealta, selkeältä, yksinkertaiselta ja johdonmukaiselta. Harppaus avoimempaan, design- ja innovaatiointensiiviseen talouteen on kuitenkin valtava maassa, jonka vahvuutena on halpa ja tehokkaaseen toteuttavaan osaamiseen pystyvä työvoima.

“The New Map of Chinese Cultural Industries” -raportin mukaan muutoksen suurimmat esteet ovat innovaatiokykyisen ammattitaitoisen työvoiman ja brän­diosaamisen puute. Artikkelissaan “The Creative China Plan Six Years On” Michael Kaene tarkastelee yhteiskunnallisia, institutionaalisia ja luovaa työtä koskevia käytäntöjä. Hänen mukaansa ylin johto on kiinnostunut luovuudesta ja tunnistaa sen merkityksen, mutta ei täysin ymmärrä sen luonnetta. Tämä on ehkä luonnol­listakin Kiinan kaltaisessa maassa.

Kaenen mukaan maan innovaatiojärjestelmän kehityksellä on monia esteitä, jotka “johtuvat järjestelmän eri tasojen roolien liiasta yksinkertaistamisesta”. Muutos design- ja innovaatiointensiiviseen talouteen edellyttää kulttuurin kasvavan merkityksen ymmärtämisen ohella syvällistä toimintakulttuurin muutosta ja samalla avoimuuden kasvua, jotta ruohonjuuritasolta kasvava luovuus voisi ravita paremmin Kiinan muutosta ja kehitystä.

Haasteita koulutukselle, mahdollisuuksia yhteistyölle

Tavoiteltu muutos on luonut valtavia haasteita ja mahdollisuuksia koulutukselle, sillä suurin este Kiinan kehitykselle on luovaan työhön (innovation creation) ja sen johtamiseen (innovation management) kykenevien ihmisten puute. Muodikkaiden koulutusalojen kasvattaminen on sinänsä helppoa niin Kiinassa kuin Suomessakin, mutta oikeiden vaikutusten aikaansaaminen sitäkin vaikeampaa.

Suomessakin ammattikorkeakoulut avasivat kilpaa lukuisia design- ja luo­vien alojen koulutusohjelmia viimeisten viidentoista vuoden aikana. Tulokset eivät olleet mairittelevia. Puuttui päteviä opettajia, opiskelijoiden taso vaihteli suuresti, opiskelijaryhmät olivat liian pieniä ja puuttui kriittinen massa ja usein kehittynyt teollinen infrastruktuuri, joka olisi tarjonnut työpaikkoja ja yhteistyö­mahdollisuuksia. Koulutusta suunnattiin myös teollisuudenaloille, jotka olivat kuihtumassa. Samat ongelmat pätevät Kiinassakin. Suurin pula on pätevistä opet­tajista sekä asiakkaista, jotka ymmärtäisivät muotoilun merkityksen ja osaisivat käyttää sitä oikealla tavalla hyväksi. Ongelma ei siis liity pelkästään luovien alojen koulutukseen, vaan yhtä lailla sekä tekniseen että kaupalliseen koulutukseen ja yritysten johtamiseen.

Kiinassa on onneksi useita erinomaisia yliopistoja, jotka toimivat muotoilu­koulutuksen ja -tutkimuksen tiennäyttäjinä. Parhaisiiin niistä kuuluvat Tsinghua University ja Central Academy of Fine Arts (CAFA) Pekingissä, Tongji University ja Donghua University, International College of  Fashion and Innovation Shanghaissa, Hunan University Changshassa, China Academy of Art (CAA) Hangzhoussa, Guangdong University of Technology, School of Art and Design ja Hong Kong Polytechnic University. Taideteollinen korkeakoulu (ja myöhemmin Aalto-yliopisto) on ollut pitkään yhteistyössä näiden yliopistojen kanssa kansainvälistämässä niiden toimintaa sekä kehittämässä niiden muotoi­lukoulutusta ja -tutkimusta. Syvällisin yhteistyösuhde on syntynyt Tongjin yli­opistoon, jonka kanssa Aalto avaa Shanghai International College of Design and Innovation SIDI:n syksyllä 2017. SIDI tukee Kiinan hallituksen ja Shanghain kaupungin strategiaa tehdä Shanghaista “maailman innovaatiokeskus”.

Verkostoituminen avaa Kiinan markkinoiden mahdollisuudet

Koulutuksen kehittämiseen liittyvä yhteistyö on tarjonnut monille suomalaisille eturivin muotoilun asiantuntijoille mahdollisuuden päästä mukaan Kiinan luovien alojen kehittämiseen. Helena Hyvönen ja Tapani Hyvönen ovat toimineet professoreina sekä Guangdongissa että Donghuassa, Pirjo Hirvonen Donghuassa, Hannu Kähönen, Esa Laaksonen, Vesa Honkonen, Pekka Korvenmaa ja Hannu Pöppönen Guangdongissa ja Ilpo Koskinen Hong Kongissa. Itse olen toiminut vuodesta 2007 Tongjin yliopistossa Shanghaissa ja luonut edellytykset laajaan kiinalais-suomalaiseen yhteistyöhön, joka linkittyy suoraan kiinalaisen yhteiskunnan ja Shanghain kaupungin strategisiin tavoitteisiin.

Tuoli_850px

TaiKista väitellyt ensimmäinen kiinalainen opiskelija Fang Hai toimii nyt Guangdongin School of Art and Designin rehtorina ja professorina. Hän on auttanut Yrjö Kukkapuroa pääsemään Kiinan huonekalumarkkinoille ja Pekka Salmista arkkitehtuurin markkinoille.  Kukkapuron Kiina-yhteistyö on johtanut Shanghai Avarte Furniture Companyn perustamiseen, joka puolestaan valmistaa Kukkapuron tuotteiden olhella monien muidenkin suomalaisten eturivin huonekalusuunnittelijoiden, mm. Samuli Naamangan, Ilkka Suppasen, Mikko Paakkasen, Simo Heikkilän, Antti Olinin ja Jenni Roinisen tuotteita.

Valtavat mahdollisuudet

Kiinassa on arviolta Finpron mukaan 3 miljoonaa tehdasta ja 40 miljoonaa yksityisyritystä. Maan jatkuvasti kehittyvä talous ja maailmanmarkkinoille suuntautuvien yritysten lisääntyvä määrä tarjoavat valtavan markkinapotentiaalin myös suomalaisille teollisen muotoilun palveluita tarjoaville yrityksille.

Kiinassa on maailman suurin valmistusteollisuus, nopeimmmin kasvavat kuluttajamarkkinat ja mittavimmat verkkokaupankäynnin markkinat. Nopeasti kasvava keskiluokka ja fiksut nuoret kuluttajat vaativat yhä enemmän innovaatioita ja korkealuokkaisia tuotteita ja palveluita. Maan sisämarkkinat ovat nyt erikoistuneemmat kuin koskaan aikaisemmin.

McCann-mainostoimiston 29 maassa tehdyn tutkimuksen mukaan 63% kiinalaisista on innokkaita integroitumaan globaaliin kulttuuriin. Tulos on korkein tutkimuksen kohdemaissa. Kiinassa on myös suurin sukupolvien välinen kuilu nuorten ja yli 55-vuotiaiden välillä liittyen arvoihin ja elämäntapaan.

Kiinan tarjoamat mahdollisuudet ovat siis valtavat. Edellä kuvaamani yhteistyö on tärkeä avain ymmärtää kiinalaista ajattelua ja kiinalaista yhteiskuntaa ja luoda arvoverkostoja. Nyt nämä pyrkimykset rakentuvat paljolti yksittäisten ihmisten aktiivisuuden pohjalle.

Vuonna 2012 toteutettu Radical Design Week in Shanghai 2102 -tapahtuma ja tänä vuonna toteutuva Suomi 100 -ohjelman päätapahtuma Kiinassa, Sino Finnish 100 Challenge, kokoavat voimia ja rakentavat suomalais-kiinalaista innovaatioekosysteemiä. Mahdollisuudet voisivat avautua täydessä mitassa kokoamalla voimat muotoilupromootioon samaan tapaan kuin tanskalaiset, englantilaiset, ruotsalaiset, italialaiset ja hollantilaiset tekevät. Nämä maat tekevät pitkäjänteistä valtion tukemaa promootiotyötä. Suomi voisi ottaa tästä mallia.