About designforum

Posts by designforum:

Design Forumin kolme vuosikymmentä

1_Lehden-kansi_567x850_

Auli Suortti-Vuorio
Tutkija, Design Forum Finland

 

Design Forumin perustaminen 1987

Näinä päivinä tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Design Forum perustettiin. Se oli Suomen Taideteollisuusyhdistyksen, Teollisuustaiteen Liitto Ornamon, valtion ja teollisuusyritysten yhteishanke. Design Forum perustettiin edistämään teollista muotoilua. 1980-luvulla useissa maissa toimi valtion tukemia muotoilukeskuksia, joiden tarkoituksena oli edistää teollista muotoilua tuomalla muotoilijoita, elinkeinoelämää ja tiedotusvälineitä lähemmäksi toisiaan. Vanhin näistä oli Lontoon Design Council, joka oli aloittanut toimintansa jo 1944. Sen toimitiloissa oli pysyvä tuotenäyttely, se harjoitti muotoilijoiden välitystä teollisuudelle, julkaisi lehteä ja jakoi muotoilupalkintoa. Design Council sekä mm. Tanskan, Ruotsin, Ranskan ja Japanin vastaavat keskukset olivat Design Forumin esikuvia.

Suomen Taideteollisuusyhdistys ja Ornamo olivat vuosina 1928–1961 järjestäneet taideteollisuuden vuosinäyttelyjä, joissa yritykset esittelivät tuotteitaan ja joiden kautta taideteollisuuden uudet virtaukset levisivät ympäri maata. Vuosinäyttelyt jouduttiin lopettamaan, kun yritykset suosivat messuja tuotteidensa esittelyfoorumeina ja alkoivat myös hankkia omia näyttelyhuoneistoja. 1970-luvun lopulla huomattiin, että isoja näyttelykatselmuksia tarvittiin sittenkin, ja vuodesta 1979 alkaen järjestettiin laajoja Suomi muotoilee -näyttelyjä. Niissä esitellyt tuotteet jurytti Taideteollisuusyhdistyksen ja Ornamon yhteinen Muotoiluraati.

Teollisuus vaati kuitenkin teollisuustuotteiden ja teollisen muotoilun tuomista voimakkaammin esille ja tuotteille pysyvää näyttelypaikkaa pääkaupunkiseudulle.  Tällaista teollisesta muotoilusta tiedottavaa keskusta olikin mm. Taideteollisuusyhdistyksen taholla suunniteltu jo vuosia, mutta vasta 1987 saatiin kauppa- ja teollisuusministeriöltä kolmen vuoden kokeiluluontoinen määräraha Design Forumin toiminnan käynnistämistä varten. Muotoilun Tiedotuskeskus Design Forum avattiin juhlallisesti 10.12.1987 Vientitalon valopihalla osoitteessa Etelä-Esplanadi 8. Avajaispuheen piti ministeri Pertti Salolainen, joka korosti muotoilun kasvanutta merkitystä. Hänen mukaansa teollisuus koki muotoilun olevan keskeinen ja erottamaton osa tuotekehitysprosessia ja sen lisäksi muotoilu on yksi kansainvälisen kilpailukyvyn perustekijöistä.

 

2_Lehden_kansi_850px_

Design Forum -tiedotuslehden ensimmäinen numero ilmestyi keväällä 1988.

 

Kauppa- ja teollisuusministeriö rahoitti Design Forumin toimintaa 50 %:lla ja teollisuusyritykset tukivat toisella 50 %:lla.  Nokian silloinen pääjohtaja Kari Kairamo kutsui Design Forumin tukemista ”teollisuuden asevelvollisuudeksi” ja myös Teollisuuden Keskusliiton toimitusjohtaja Timo Relander myötävaikutti Design Forumin syntymiseen. Vuonna 1988 Design Forumin toimintaa tukivat mm. Artek, Nokia, Enso-Gutzeit, Fiskars ja Valmet ja yhteensä tukijayrityksiä oli 21.

Design Forum oli hallinnollisesti Suomen Taideteollisuusyhdistyksen hallintoneuvoston alainen mutta taloudellisesti itsenäinen yksikkö, jonka toimintaa johti johtoryhmä. Johtoryhmässä oli kaksi edustajaa Suomen Taideteollisuusyhdistyksestä, kaksi Teollisuustaiteen Liitto Ornamosta ja kaksi teollisuusyritysten edustajaa. Design Forumin johtajaksi valittiin Juha Valtanen.

Design Forum halusi olla teollisuutta, elinkeinoelämää, muotoilijoita ja suurta yleisöä palveleva kohtaamispaikka ja tietopankki. Sen toimintamuotoja olivat mm. näyttelyt ja tuotteiden julkistustilaisuudet, tiedotus ja ns. muotoilurekisterin ylläpitäminen. Design Forumin avajaisnäyttely ”Muotoilu on viesti” pyrki kertomaan, miksi ja miten muotoilijoiden apua kannatti käyttää teollisuusyrityksissä. Näyttelyn suunnitteli sisustusarkkitehti Simo Heikkilä, joka oli suunnitellut myös Design Forumin toimitilat Vientitalossa. Näyttelyssä oli esillä uusimpia teollisuustuotteita kuten Hannu Kähösen Trice-tuoli ja Jussi Aholan saunakiuas. Keväällä 1988 Design Forumissa nähtiin jo kansainvälinenkin näyttely, Dansk Design Rådin kokoama katselmus tanskalaiseen teolliseen muotoiluun.

Toukokuussa 1988 ilmestyi Design Forum -tiedotuslehden ensimmäinen numero. Lehti kertoi suomalaisista teollisuustuotteista ja niiden muotoilusta. Lehti esitteli myös Design Forumin logon suunnittelukilpailun tulokset. Voittajaksi valittiin Jouko Ollikaisen kilpailuehdotus.

 

3_Esitteen_kansi_Muotoilun_tiedotuskeskus_850px_

Design Forumin, Muotoilun Tiedotuskeskuksen, ensimmäinen esite tehtiin keväällä 1988.

 

Vuonna 1990 Design Forum ja kauppa- ja teollisuusministeriön yrityspalveluyksikkö käynnistivät muotoiluasiamiestoiminnan. Hanketta rahoittivat KTM ja läänit kehitysrahastoistaan. Muotoiluasiamiehet toimivat mm. Uudenmaan, Kymen, Hämeen, Keski-Suomen ja Oulun lääneissä. Muotoiluasiamiehet tekivät pk-yrityksiin maksuttomia yrityskäyntejä ja laativat yrityskohtaisia muotoiluanalyyseja, jotka puolestaan johtivat tuotekehitysohjelmiin ja toimenpidesuosituksiin. Design Forum koordinoi muotoiluasiamiestoimintaa.

Design Forum ja Yrittäjäin Fennia perustivat yrityksille ja tuotteille myönnettävän Pro Finnish Design -kilpailun ja -palkinnon vuonna 1990. Nykyisin se tunnetaan nimellä Fennia Prize.

Suomen Taideteollisuusyhdistys sai vuonna 1991 uudet säännöt, joiden mukaan se ylläpitää Design Forum Finlandin toimintaa. Yhdistyksen toimiston ja entisen Design Forumin toiminnat ja toimitilat yhdistyivät. Taideteollisuusyhdistys sai ensi kertaa historiassaan oman näyttelytilan, ja uudet toimistotilat osoitteessa Fabianinkatu 10. Uusien tilojen ja toimintojen avajaisjuhlaa vietettiin 10.12.1991 eli tasan neljä vuotta Design Forumin avaamisen jälkeen.

 

Design Forum Finlandin toiminta on muuttunut vuosikymmenien aikana. Nykyisen strategian mukaan Design Forum Finlandin tavoitteena on edistää muotoilun käyttöä suomalaisissa yrityksissä mm.  johtamisen työkaluna ja strategisella tasolla, ja tätä kautta kasvattaa yritysten kansainvälistä kilpailukykyä.

 

 

 

 

Digital design driven by brand identity

Kieku_850_

Sampsa Fabritius
CEO, Kieku Labs Oy

The brands and companies maintaining a genuine contact with the customers are suggested to build stronger customer relationships. In fact, studies among traditional peoples show a very tight coupling between objects and the self. Similar findings have been repeated in modern cities, where people learn, define, and maintain expressed identity through possessions.

A modern relationship with objects extends to the brands behind the objects. Thus, the interaction between (commercial) brand behaviors and consumer behaviors creates a bond, based on a commonly created meaning and reinforcement. The quality of that relationship equals to the amounts of love, self-connection, commitment, intimacy, and brand partnership quality. All these build the strength for tolerance against the mistakes and errors, therefore contributing to the relationship stability. A bit like marriage or friendship, a close bond builds the trust for difficult situations.Kieku_bloginosto_1

All this is particularly critical for digital online services. Without physical representation of the object, which would show the commitment, there is only the meaning and utility value. In the business of the online-products, the utility value is often easy to replace. The theory proposed by Pine and Gilmore, in their book Beyond the Experience Economy, suggests that eventually competition moves to user transformations. Hence, a meaningful brand is like a mentor who helps your identity to evolve.

Therefore, intimacy of the relationship with customers is especially critical when working in the field of immaterial design. It is of utmost importance to make the deep journey into the values and the identity, which the design and digital services should represent. Without this clarity of the identity, the product is likely to be one of those utility services, easy to replace. Just like humans, a design can be something which opens up slowly, where each customer touch-point provides new delightful surprises.

Emphatic focus group interviews and user observations are popular methods for understanding the hidden user needs. In case of digital services the feedback collection is often automated, the most advanced A/B-testing could be seen as a variant of design probe -method. Besides the technical understanding of the needs, engagement with the users tunes the team with users’ expectations. Therefore, the core identity turns into a cultural tool for analyzing the feedback and proposals; to make the distinction between what is critical for the core promise and what should be considered as add on features.

So, with identity based design there is a better chance to re-establish a genuine connection with own community. Research suggests that companies driven by a purpose are more likely to change the world over the course of this century. While the fastest media 100 years ago was broadcast radio, a modern voice community can be even faster and much more versatile in addressing the needs of the global community.Kieku_bloginosto_2

Once upon time there was the community radio, the broadcast shows done by members of the community. Later there were the internet communities, such as discussion groups. At their very core, these communities were coordinated by community administrators. This has changed. The social media services are super useful and inclusive, but on the downside, the user feed is a confusing mix of what I like and what someone would like to sell for me. In fact, there is an emerging global discussion on morality of the machine intelligence, with what values and purpose different artificial intelligence services operate.

The very core of Kieku is the human voice, the original media for transferring thoughts, ideas, stories, and very importantly the emotions the voice conveys. Our goal is to let the mind flow, and provide the community with an opportunity for a rewarding dialogue.

Kieku.com is a personalized audio feed. A community where anyone can talk, and everyone can listen.

 

 

 

 

Made by Choice – kokonaisvaltainen muotoilubrändi

Made by Choice: Ambient – Halikko – Lonna

Made by Choice: Ambient – Halikko – Lonna

 

Anne Veinola
Design Forum Finland

Made by Choice on suomalainen puukalusteisiin erikoistunut yritys. Haastattelimme yrityksen perustajaosakkaita Sebastian Janssonia ja Lasse Lainetta.

Kertokaapa ensin, mikä on Made by Choice ja miten se syntyi!

Made by Choice on pohjoismaista designia tuottava yritys, joka on erikoistunut puukalusteisiin. Sen pohjana on yhteinen visio yhdessä tekemisen tuomasta lisäarvosta, puuntyöstöperinteiden vaalimisesta ja kehittämisestä seuraavia sukupolvia ajatellen ja uusien tarinoiden luomisesta. Olimme Lassen kanssa tehneet usean vuoden ajan yhteistyötä tuotekehitysprojekteissa, prototyyppien parissa ja räätälöidyissä tilatoteutuksissa. Näin meille oli luontevaa luoda brändi kansainvälisesti kasvavan konseptin ympärille.

Mikä on teidän brändinne ydin, miten te erotutte markkinoilla?

Brändimme ydin on puuntyöstöperinteiden vaaliminen ja hyvän designin tuottaminen. ”Nordic Happiness”, pohjoismainen onnellisuus, on se isompi teema, joka ohjaa meidän liiketoimintaa. Pohjoismaiden asukkaat ovat maailman onnellisimpia ja se perustuu kestäviin valintoihin elämässä, pienesti ja suuresti.  Choice valmistaa kalusteensa omalla tehtaallaan Salossa, joten suunnittelu ja tekeminen ovat sidoksissa toisiinsa. Me tukeudutaan perinteisiin, hyvään muotoiluun ja tarinoihin tuotteiden takana! “Nordic happiness is Made by Choice.”

 

Made by Choice: Halikko-tuoli

Made by Choice: Halikko-tuoli

 

Ketkä ovat asiakkaitanne ja miten te otatte heidät huomioon toiminnassanne?

Kohteitamme ovat erityisesti hotellit, ravintolat ja muut julkiset tilat ja toimimme tiiviisti arkkitehti- ja suunnittelutoimistojen kanssa. Kaikki tuotteemme sopivat julkisiin tiloihin korkean laatunsa vuoksi.  Keskitämme liiketoimintamme erityisesti B2B-markkinoille rakentaaksemme brändin tunnettuutta ja näkyvyyttä. Otamme huomioon arkkitehtien ja asiakkaidemme tarpeet räätälöimällä tuotteiden värit ja puulajit kohteeseen sopiviksi. Lisäksi kaikki uudet tuotteet testataan projektien kautta, esimerkiksi arkkitehtitoimiston visioon perustuen, ja yhteistyössä tiimimme kanssa, tai valikoituja ulkopuolisia suunnittelijoita käyttäen.  Näin tuotekehitys on responsiivista ja saamme ensi käden tietoa tarvittavista hienosäädöistä.

Miten huolehditte kokonaisvaltaisen Made by Choice -brändikokemuksen syntymisestä?

Rakennamme jatkuvasti win-win-tilanteita tekemällä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Asiakkaille tämä välittyy laadukkaina, uusina ja kiinnostavina tuotteina, jotka kestävät aikaa ja joista tulee rakastettuja. Hyvä esimerkki on Kampin kauppakeskuksen ravintolamaailmaan avattu Fisken på disken -ravintola, jonne me toteutimme kokonaisvaltaisesti räätälöidyn sisustuksen. Tuotteet ovat paitsi tarkoitukseen suunniteltuja, myös aivan uusia. Me saimme hienon pilottikohteen uusille kalusteille ja asiakas sai uniikin ravintolan, jonka sisustus on huomattu useissa medioissa.

 

Made by Choice: Wilderness-seinäke, design Katrin Olina

Made by Choice: Wilderness-seinäke, design Katrin Olina

 

Mitä muotoilu merkitsee liiketoiminnallenne?

Koska olemme molemmat muotoilutaustaisia, muotoilun merkitys on meille näkymätön itsestäänselvyys! Olemme kehittäneet brändejä ja liiketoimintoja muotoilun keinoin muille ja nyt kehitämme omaa muotoilukeskeistä brändiämme. Muotoilu merkitsee sekä laatutietoisuutta kaikilla osa-alueilla että tilan antamista sattumanvaraisuudelle ja tapaa johtaa koko toimintaa. Lisäksi arvopohjaisuus on meille keskeistä kaikessa toiminnassamme: alkuperämme Halikossa, juuret suomalaisessa puuntyöstössä, kestävät valinnat elämässä mahdollistamassa jatkumoa sukupolvien yli. Muotoilu on tässä mahdollistaja, jonka välityksellä tuodaan ajankohtaisia ja esteettisiä ratkaisuja ihmisille.

Kertokaa brändiviestinnästänne!

Panostamme korkeatasoiseen visuaaliseen viestintään. Some on meille tärkeä väline osallistaa fanejamme. Tapahtumat, installaatiot ja elämykset ovat meille tärkeitä ja hyödynnämme myös moniaistillisuutta ruoan ja musiikin kautta. Näemme asiakkaat ja arkkitehdit mahdollisena kanavana markkinoida brändiämme.

Millainen on teidän tulevaisuutenne?

Aloitetaan lähitulevaisuudesta: vietämme tänä iltana showroomimme avajaisia! Olemme rakentaneet yrityksen perustan huolellisesti, sillä tarkoituksella, että se siirtyy myös tuleville sukupolville. Luomme samalla vahvaa kotimarkkinaa laajentaaksemme brändiä. Kansainvälistyminen tulee olemaan suuressa roolissa seuraavien vuosien aikana. Lontoo ja Aasia ovat ensimmäisiä alueita, missä olemme aloittaneet. Tulevaisuudessa olemme näkyvä kansainvälinen design house.

 

 

Johda identiteetillä

Brand Experience 850

Petteri Kolinen
Toimitusjohtaja, Design Forum Finland

Usein muotoilujohtamisessa puhutaan brändikokemuksen kokonaisvaltaisesta johtamisesta. Mitä sillä tarkoitetaan?

Parhaassa tapauksessa yritys on kiteyttänyt yhdessä henkilöstönsä kanssa oman identiteettinsä. Ilman yhteistä näkemystä omasta identiteetistä yritystä on mahdotonta johtaa, tekeminen pirstoutuu. Parhaat ja kiinnostavimmat brändit ovat hyvin yhtenäisiä ja erottuvia. Oma henkilöstö on brändin tärkeimpiä sanansaattajia, siksi he ovat tämän ajattelun keskiössä.

Yhteinen identiteetti määrittelee yrityksen tai yhteisön sielun ja sydämen. Se on aito ja läpinäkyvä. Sillä on historia ja tulevaisuus. Kiteytetty identiteetti pitää sisällään yrityksen arvot ja tavat toimia – keitä me olemme?

Seuraavaksi pitää miettiä mitä tämä yhteinen identiteetti tarkoittaa yrityksen eri osissa: markkinoinnissa, tiloissa, henkilöstöpolitiikassa, mallistossa, myynnissä, reklamaatioissa jne. jne.

Mitä kattavammin yhteistä identiteettiä voidaan johtaa yrityksen eri osa-alueisiin, sitä yhtenäisempi, erottuvampi ja kilpailukykyisempi yrityksestä tulee. Brändikokemuksen johtaminen kannattaa keskittää yhdelle henkilölle, jotta brändille saadaan selkeä profiili ja linja. Tämä vaatii usein yrityksissä kohtuullisen suuren kulttuurimuutoksen. Usein brändikokemukseen vaikuttavat osaset ovat omissa siiloissaan ympäri yritystä ja lopputulos on sekava ja huonosti erottuva. Tai brändikokemuksen johtaminen puuttuu ylimmästä johdosta, jolloin vaikuttavuus jää vaatimattomaksi.

Eli brändikokemuksen kokonaisvaltainen johtaminen on ylimmän johdon tasolla tapahtuvaa johtamista, jonka tavoitteena on henkilöstötyytyväisyys, erottautuminen markkinoilla, kilpailukyky, ja yrityksen menestys.

Kannattaa kokeilla.

 

Designin kriittinen rooli yrityksen kasvussa

Kirsti Lindberg-Repo ravintola Teatterin aulassa Helsingissä

Kirsti Lindberg-Repo
Dosentti, bränditutkija
Brand Audit Group, Design Finland 100

Mikä yhdistää Applen iPhonea, Googlen hakupalvelua ja Coca-Colan pulloa? Uskoisin, että jokaiselle lukijalle syntyy nopeasti mielikuva kustakin. Tämä kuva on vahva aivan kuten kunkin yhtiön brändi-imago. Tämä ei ole sattumaa, vaan nämä kolme ovat panostaneet designiin, teknologiaan ja käyttäjäkokemukseen. Se tuo menestystä. Interbrandin mukaan maailman arvokkaimpia brändejä vuonna 2016 olivat Apple, Google ja Coca-Cola. Näillä kaikilla kolmella on ollut taito erottua kilpailijoistaan.

Vahva designbrändi antaa vauhtia kasvuun

Lego-palikka tuo suomalaislukijalle mielleyhtymän lapsuuteen, niitä löytyi niin suomalaisista lastenhuoneista kuin leikkikouluista. Aasiassa Legolla ei ole pitkää historiaa, mutta sitäkin menestyneempi lähimenneisyys. Tanskalaisen The LEGO Groupin vienti Kaakkois-Aasiaan oli vuonna 2015 kaksi kertaa suurempi kuin koko Suomen yhteenlaskettu vienti näille markkinoille. Lego on panostanut designiin ja markkinointiin, joilla se on voittanut aasialaiskuluttajia käyttäjikseen. Interbrandin tilastossa (v. 2016) Legon brändiarvo kasvoi vuodessa 25 prosenttia.

Muita brändiarvon kärkikasvattajia olivat Facebook (kasvu oli 48 %) ja Nissan (22 %). Legosta, kuten myös Facebookista ja Nissanista, voi sanoa, että niitä yhdistävät vahva design ja muotoilun kieli.

 

Lego House: Blue Zone – City Architect

Lego House: Blue Zone – City Architect

 

Vahva muotoilu tuo arvoa asiakaskokemukseen

Kuinka muotoilu tukee vahvan kuluttajabrändin syntyä? Kuluttajien vaatimustaso tuotteita ja palveluja kohtaan on kasvanut samanaikaisesti, kun tarjonta on lisääntynyt. Menestyäkseen tuotteiden ja palveluiden on erotuttava, oltava tunnettuja ja vetovoimaisia. Näitä kaikkia tarvitaan kasvun ja kilpailukyvyn tueksi. Mistä löytyvät menestyskonseptit? Amerikkalainen IDEO, arvostettu modernin design-ajattelun luoja, on kehittänyt ihmiskeskeisen muotoilun periaatteet, jotka perustuvat asiakkaan kokemuksen käsittelyyn. Tämän ajattelun ydin on se, että laadukas design vaikuttaa tuotteen haluttavuuteen.

Design-ajattelulla luodaan käyttäjäkokemuksia, jotka ylittävät asiakkaan toiveet ainutlaatuisella tavalla – kokemuksia ei voi kopioida, toteaa IDEOn toimitusjohtaja Tim Brown Harvard Business Reviewssa 27.8.2015.

Digitaaliset kanavat yhdessä perinteisen kulutusympäristön kanssa muodostavat verkoston, jossa lopullinen asiakaskokemus syntyy. Amazon on tästä hyvä esimerkki. Se on verkkopalvelu, digitaalinen tavaratalo ja elämyspalvelu. Interbrandin mukaan Amazonin brändiarvo nousi 33 % vuonna 2016. Kuluttajat osallistuvat tähän ja suosivat uskollisesti tuotteita, joiden kanssa he voivat luoda arvokkaampia kokemuksia. Siksi laadukas design on tärkeä attribuutti, joka tuo vahvemman kilpailuedun ja kasvua.

Planmecan hammashoitokoneet ovat suomalainen esimerkki muotoilun ja teknologian menestyksellisestä yhdistämisestä.

Planmecan hammashoitokoneet ovat suomalainen esimerkki muotoilun ja teknologian menestyksellisestä yhdistämisestä.

 

Kasvu tulee muotoilun osa-alueiden yhdistelmästä

Muotoilu on osa tuotteen, pakkauksen ja käyttökokemuksen yhdistelmää. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat Interbrandin listalta Apple (nro 1) ja digitaalista kokemusta luova Google (nro 2) tai tuotteen tarjoama yhdistelmä aineetonta ja aineellista arvoa, Coca-Cola (nro 3). Muotoilusta on muodostunut strateginen osa näiden yritysten liiketoimintaa ja viestintää. Design vaatii myös asiakkailta halua ymmärtää, kuinka design luo heille miellyttävämmän käyttökokemuksen.

Kansainvälinen tutkimus on nostanut esille monta menestystarinaa, joissa design, teknologia ja muotoiluajattelu ovat yhdessä muodostaneet ylivertaisen innovaation, josta on syntynyt vahvoja brändejä niin B2B- kuin B2C-sektorille. Näille yhteistä on vahvan viestintästrategian luominen, millä on saavutettu brändititetoisuutta ja kuluttajien kiinnostusta. Hyvänä esimerkkeinä ovat Koneen hissit ja hiilikuituinnovaatiot, Nokian puhelimet sekä Fiskarsin sakset.

Unohtamatta suomalaista saunaa, joka valittiin suomalaiseksi kärkidesigninnovaatioksi vuonna 2012 This is Finlandin tekemässä tutkimuksessa! Saunalla voisi olla loistava tulevaisuus Aasiassa, kun aasialaiset saavat kokea design-elämyksen saunassa.

 

Design Finland 100 on kaksivuotinen hanke, joka lähti liikkeelle suomalaisen designtunnettuuden edistämishalusta. Tutkimme projektissa, kuinka voimme tehostaa suomalaisen designosaamisen tunnettuutta kansainvälisesti. Suomalaisten tulee vahvemmin hyödyntää design-osaamista brändien kantavana voimana ulkomailla, missä erityisen potentiaalisessa asemassa voidaan nähdä Kaakkois-Aasian nopeasti kasvavat markkinat ja lähes 700 miljoonaa nuorta kuluttajaa. Tutkimukseen Kaakkois-Aasian huippuyliopistoissa osallistui 265 opiskelijaa ja 20 suomalaista yritystä.

 

 

 

 

Finnish Pavilion at the World Expo 2017 

Finland Pavilion at Astana Expo2017 by Atelje? Sotamaa

 

Kivi Sotamaa
Ateljé Sotamaa

We had the rare opportunity to design the architecture and curate the exhibition for the Finnish Pavilion at the 2017 World Expo in Astana. We won the gold medal in our category on September 10.  We’ve had close to 300 000 visitors, which exceeded the expected number by 100 000 visitors and the pavilion was selected when foreign journalists named the best pavilions EXPO. More than 115 countries participated in this year’s world expo, including the USA, China, and Russia, as well as 22 international organizations, including the UN and the International Atomic Energy Agency.

The Finnish pavilion at the Astana World Expo 2017 tells a story about Finland, a country, which is both technologically advanced and close to nature. It communicates a vision for the future where technology and nature are increasingly interdependent, and in harmony with one another. The pavilion is not only an exhibit of sustainable technologies but it is built sustainably from wood using cutting edge design and manufacturing technologies.


Architecture

The architecture transports the audience to the Finnish atmosphere of powerful contrasts. The pavilion consists of five buildings and the space between them. There is a strong contrast between the white interstitial space and the warm interiors, which is supported by the careful use of sound and light. Both the architecture and exhibition of the Finnish Pavilion in Astana World Expo are designed by the same author. Ateljé Sotamaa has worked to make the pavilion a total work of art where architecture and exhibition content are intricately intertwined. The aim of the holistic design method is to create a powerful, emotional experience, which sparks people’s curiosity.

 

Finland Pavilion at Astana Expo2017 by Atelje? Sotamaa


The Digital and the Natural

The design oscillates between the digital and the natural in terms of its making and its formal sensibility. The forms are on one hand mathematical and digitally designed, on the other hand they seem natural, evoking associations to boulders, icebergs, canyons.


Layers of Experience

The experience of the exhibition content is orchestrated in layers. The first layer is atmosphere, which sets the mood in which the content is received. The second layer is artworks, which provoke and seduce the audience with the aim of triggering their intellect, and initiating spontaneous exploration. The third layer is exhibition objects, such as technological devices or models. The fourth layer is digital. It consists of touch screens with 360 images and embedded links deeper into content related to specific topic. The layered orchestration is aimed at engaging the audience as active participants in the construction of the exhibition narratives, and offering possibilities of delving deeper and deeper into the subject matter of their individual interest.


Atmosphere

The atmosphere of the interstitial space is that of a Finnish landscape. Each of the four buildings has its own mood created by space, color, light and sound: Pure energy feels like a deep green forest, Smart City is a space filled with sunlight, Clean Water is a submarine experience, Excellent Education is full of life and color.


Touch

The pavilion delivers experiences to all of the senses. Touching exhibits and materials as well as sitting and spending time in the architecture is a crucial part of the overall experience of the Finnish pavilion.


Sound

The sound in the pavilion is best described as a digital sound sculpture made from natural materials by Ville MJ Hyvönen. It is built from digitally manipulated recordings of traditional vocal and instrumental artists and sounds from nature. Each of the pavilion spaces has its own soundscape, which sets the mood in which the visual content is experienced.

 

20170612-_OSY2752_850px_3


Light

The lighting of the interstitial space in the pavilion is designed to simulate the famous cool, low level Nordic light. It is set in contrast with the warm tones found in the interior of each of the five buildings. The lighting goes through all of the four seasons within a 12-minute period. The Finnish pavilion is one of the first times when sophisticated film-set lights are used for architectural lighting. The advanced lights were used for the creation of nuanced, sophisticated and subliminal lighting effects by manipulating the color, intensity and direction of light in a very precise manner.


The exhibition

The exhibition, which is integrated into the architecture, is a narrative about Finland’s holistic approach towards problem solving and future building. There are five buildings, four of which contain narratives about energy and the Finnish society. The fifth one contains a bar with Finnish drinks. The 5 buildings are: Pure Energy; Smart City; Clean Water; Excellent Education, and
Koskenkorva Bar.


The space inbetween

In between the buildings are exhibits which communicate fundamental values of Finnish society such as the maternal care package, which every mother gets for free when their new baby is born.

 

20170613-_OSY2884_850px_4


Making the pavilion

The Finnish pavilion is a research project into sustainable wood construction in the digital age. Central to the philosophy of the Finnish pavilion is that everything about it should address the expo theme and consist of authentic content. The Finnish pavilion structure was used as an opportunity for research and development of digitally designed and fabricated, sustainable wood construction.

When combined with digital design and manufacturing techniques, wood is architecturally one of the most exciting materials to work with today. The five buildings which make up the Finnish pavilion were digitally designed in a collaboration between the architects and engineers. When the model was completed, the manufacturing documents where sent directly to Stora Enso factory.

The pavilion was made of over 300 unique 100mm thick Cross Laminated Timber elements, which were prefabricated by Stora Enso and shipped to Kazakhstan. The prefabricated CLT elements were assembled on site with the help of digital 3D documentation, drawings and a physical scale model. The assembly took 3 days per building, on average. Advanced digital design and fabrication methods made possible the economical realisation of a unique, bespoke architectural design within an extremely tight timetable and a challenging location.

Photo credits: Ateljé Sotamaa, Ville MJ Hyvönen, Finpro, Saara Alhopura and Iñigo Bujedo-Aguirre

 

CREDITS: FINLAND AT ASTANA EXPO 2017
Design and curation by Ateljé Sotamaa
AV Design by Ville MJ Hyvönen
Lighting by Digital Sputnik
Hand painted art by Pan Jianfeng
Interactive Game by Tuomo Tammenpää and Daniel Blackburn
Future of Energy interviews by Jaakko Tapaninen
Future of Energy Education interviews by Reetta Räty
Engineering by Vahanen Group
Wood elements manufactured by Stora Enso
Construction by Expro Solutions
Special thanks also to: Maarit Rossi, Kaarel Korsen, Lauri Sepp, HundrED.

 

 

 

 

 

Muotoilu ja arkkitehtuuri sykkivät sykleissä

Cyclogenesis-musiikkiteos kantaesitetään osana TADA Tampereen design- ja arkkitehtuuriviikkoa. Teoksen teemat nousevat muutoksesta, myrskystä, jonka jälkeen tavallisuus tuntuu erilaiselta sekä ajan syklisyydestä ja kiertokulusta.

Cyclogenesis-musiikkiteos kantaesitetään osana TADA Tampereen design- ja arkkitehtuuriviikkoa. Teoksen teemat nousevat muutoksesta, myrskystä, jonka jälkeen tavallisuus tuntuu erilaiselta, sekä ajan syklisyydestä ja kiertokulusta.

 

Emilia Kiialainen
Puheenjohtaja, DesignOnTampere ry, vaatesuunnittelija

Vuoden 2017 Tampereen design- ja arkkitehtuuriviikon teema on Sykli. Suunnittelijan työhön syklisyys vaikuttaa kulttuurisina, taloudellisina ja teknisinä ilmiöinä. Materiaalien ja tekniikan kehittyminen määrittää kulloinkin käytettävissä olevat puitteet työlle. Trendit ja sesongit asettavat suunnittelulle kiertokulun ja tempon. Suunnitteluprosessi itsessään on usein myös luonteeltaan iteroiva, samoja työvaiheita toistava. Toisto ja rutiini ovat tärkeitä ideoiden työstölle ja kehittymiselle.

Vertaamalla ajan keskeisimpiä määreitä voidaan tarkastella syklisyyden luonnetta paremmin. Lineaarinen aikakäsitys tarkoittaa, että ajalla on suunta, joka kulkee menneisyydestä nykyhetken kautta tulevaisuuteen. Oppiminen tapahtuu lineaarisesti, menneestä opittua voidaan hyödyntää tulevassa. Tämän yleisesti hyväksytyn aikakäsityksen opimme viimeistään peruskoulussa aikajanoja piirtäessä.

Syklisessä aikakäsityksessä asiat puolestaan toistuvat. Parhaiten syklistä aikakäsitystä kuvastaa luonto. Luonnon kiertokulussa toistuvat vuodenajat ja satokaudet. Kierto on ennakoitavissa ja muutos on hidasta. Myös rakennetussa ympäristössä luonto muuttaa maisemaa tutun vuosirytmin mukaan.

Luonto ja sen kiertokulku ovat ehtymätön inspiraation lähde. Luonnon kiertokulussa on myös jotain kovin lohdullista, sillä aina koittaa uusi alku, kausi, kierros, päivä, vuosi ja jakso. Koskaan ei tule valmista. Biomimetiikka tieteenalana soveltaa luonnon omia menetelmiä suoraviivaisemmin teknisiin ratkaisuihin. Arkkitehtuurissa biomimetiikkaa on hyödynnetty muun muassa energiatehokkaan rakentamisen suunnittelussa. Arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun syklisyydestä kuullaan asiantuntijoiden puheenvuoroja TADA-viikon kaksipäiväisessä kansainvälisessä ACT-seminaarissa. Puhujien joukossa nähdään Amsterdamin kaupungin kiertotalousasiantuntija Sladjana Mijatovic. Mijatovic kertoo, miten Amsterdamin kaupunki toimii julkisen ja yksityisen sektorin fyysisenä laboratoriona kiertotaloudelle.

 

TADA-viikolla julkaistaan viides muotoilu- ja kaupunkikulttuurilehti DOT. DOT-lehdessä käsitellään muun muassa kaupunkiluontoa ja sen merkitystä kaupunkilaisille sekä kuullaan kahden paikallisen vintagekauppiaan ajatuksia syklien kierrosta.

TADA-viikolla julkaistaan viides muotoilu- ja kaupunkikulttuurilehti DOT. DOT-lehdessä käsitellään muun muassa kaupunkiluontoa ja sen merkitystä kaupunkilaisille sekä kuullaan kahden paikallisen vintagekauppiaan ajatuksia syklien kierrosta.

 

Kiertotalous suunnittelijan työssä tarkoittaa laadun ja elinkaaren, korjauksen, uudelleen käytön tai uudistamisen ja kierrätyksen huomioimista jo suunnitteluvaiheessa. Suunnittelijalle on luontaista miettiä laadun ja elinkaaren kannalta oleellisia ratkaisuja. Se, miten muihin elinkaaren vaiheisiin vastataan taloudellisista lähtökohdista, on käytännössä jonkinlaisen palvelun tarjoamista. Tästä hyvänä esimerkkinä on tamperelaisen Arela-vaatemerkin monipuolinen palvelu kashmirneuleille. Arela tarjoaa huoltopalvelua, antaa hoito-ohjeita, myy huoltoon käytettävää kashmir-kampaa, valmistaa kierrätettyjä kashmirtuotteita sekä ottaa vastaan käytettyjä Arela-neuleita, huoltaa ne uuden veroisiksi ja myy second hand -tuotteina liikkeessään. Kaikenkattavassa palvelukonseptissa on huomioitu materiaalin ominaistarpeet ja keskeisimmät ongelmakohdat. Kierrätys ja vintage ovat hyvin omaksuttuja ja jo vakiintuneita kiertotalouden muotoja. Uudempi, nousussa oleva muoto on vuokraaminen, joka hakee jalansijaa markkinoilla.

 

TADA-viikon Muotoilun iltapäivä -miniseminaarissa kuullaan Tuula Pöyhösen Ragamuf-tuoliryijyn konseptista. Ragamuf-tuolinpäällisissä käytetään tekstiiliteollisuuden ylijäämämateriaaleja. Kuva: Anna Autio / Image

TADA-viikon Muotoilun iltapäivä -miniseminaarissa kuullaan Tuula Pöyhösen Ragamuf-tuoliryijyn konseptista. Ragamuf-tuolinpäällisissä käytetään tekstiiliteollisuuden ylijäämämateriaaleja. Kuva: Anna Autio / Image

 

Taloudellisesti oikean ajoituksen ja syklin löytäminen on idean tuotteistamisen kannalta elintärkeää. Jos viisi vuotta sitten suunnittelemani kasvikuosi tai baskeri tuntui minusta silloin suunnittelijana ajankohtaiselta, ne eivät sitä vielä taloudellisessa mielessä olleet. Kasvikuosit ovat olleet tämän kuluvan vuoden trendi ja baskerille ennustan vielä toisen viiden vuoden totutteluaikaa ennen kuin se hyväksytään osaksi modernia pukeutumista meillä Suomessa.

Muodin parissa työskennellessä mielestäni ehdottomasti kiinnostavinta on tulevaisuusorientoitunut ajattelu, mutta samalla se on suurin haaste ideoiden valmiiksi tuotteiksi asti viemiselle ja myymiselle. Muodin rytmi on nopea. Sesonkeja saattaa olla brändistä riippuen vuodessa kahdesta kuutentoista, joihin kaikkiin on suunniteltu uudet lookit, värit ja kuosit. Toisaalta muutos sesonkien välillä saattaa olla hyvinkin kosmeettista. Varsinainen trendien muutos on hitaampaa. Silmä vaatii totuttelua ja saman asian näkemistä yhä uudelleen. Uusi vyötärölinja tai lahkeenpituus näyttää ensin kummalliselta, kunnes sen on nähnyt niin monta kertaa, että siitä tulee haluttava normi. Harva on valmis tarttumaan vielä baskeriin uusin silmin, irrallisena menneiden vuosikymmenten siihen painamasta ajallisesta ja tyylillisestä leimasta.

 

Uutta vai ajatonta? Tamperelaisen MUKA VA-vaatemerkin syksyn 2017/2018 mallistossa on häivähdys 70-lukua. Neulosmateriaali on luomupuuvillaa ja leikkaukset modernisti muotoiltu. Kuva: Heta Saukkonen

Uutta vai ajatonta? Tamperelaisen MUKA VA-vaatemerkin syksyn 2017/2018 mallistossa on häivähdys 70-lukua. Neulosmateriaali on luomupuuvillaa ja leikkaukset modernisti muotoiltu. Kuva: Heta Saukkonen

 

Muotoilussa arvoista pyhimpänä pidetään ajattomuutta. Muotoilun arvoa mitataan sillä, miten hyvin se kestää aikaa. Arvokasta muotoilusta tulee silloin, kun se toimii yhä trendien vaihtuessa. Ajattomuus onkin hyvä arvoperusta holistiselle luomistyölle. Muotoilijan ideaali lopputulos ei toisinna vanhaa, ole kertakäyttöluonteista tai kurota liian kauas tulevaisuuteen, tehden siitä epäkuranttia. Syklin sykkeeseen on päästävä kiinni oikeassa tahdissa.

Ajattomuus on pyrkimys maksimoida elinkaari. Jos elinkaarta ajatellaan mahdollisimman suurena syklinä, mahtuu sen sisälle lukuisia pienempiä syklejä ja käyttötarkoituksia. Rakennusten käyttötarkoitus saattaa muuttua alkuperäisestä ajan saatossa merkittävästi. Uusia rakennuskohteita suunnitellessa monikäyttöisyys voidaan ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Vanhoja kiinteistöjä voidaan modernisoida uusiin tarpeisiin. Useat Tampereen vanhoista tehdaskiinteistöistä toimivat myös TADA-viikon tapahtumapaikkoina.

TADA Tampereen design- ja arkkitehtuuriviikko 25.8.–1.9.2017
www.tadaweek.com

 

 

 

 

Itämeren suojelua muotoilun avulla

Drop_850px

Amanda Sundell
Founder, Dropp Oy

Voisiko suomalainen muotoilu pelastaa Itämeren? Yhteiskunnallisen yrityksen toimitusjohtajana vastaan kyllä.

Käytännöllisyys, kestävyys ja pelkistetty kauneus ovat tyypillistä pohjoiseurooppalaiselle ja suomalaiselle muotoilulle. Kotimaisen muotoilun hittituotteet sopivat arkikäyttöön ja ovatkin rakastettuja käyttöesineitä, jotka moni meistä nostaa esille päivittäin.

Kestävyys tarkoittaa myös tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksen huomioon ottamista. Materiaalivalintojen, valmistustavan ja -paikan lisäksi kestävyysajattelua voi jatkaa tuotteita tai palvelua myyvän yrityksen toimintatapoihin. Miten yritys toimii, entä mitä päämääriä se ajaa?

Yhteiskunnallinen yritys ratkoo liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia. Voitto käytetään kokonaan tai osittain yhteiskunnallisen tavoitteen edistämiseen, kuten esimerkiksi DROPPin kohdalla Itämeren suojeluun. Tämä voi käytännössä tarkoittaa sitä, että yritys lahjoittaa koko voittonsa ympäristöhankkeisiin, tai että se ryhtyy itse toteuttamaan hankkeita omaan erikoisalaansa liittyen.

Tätä mallia käyttäen DROPP on parissa vuodessa lahjoittanut 60 000 euroa yhteistyökumppaneilleen Baltic Sea Action Groupille sekä Helsingin yliopistolle, jotka tekevät tuloksellista työtä Itämeren hyvinvoinnin eteen: rehevöitymisen pysäyttämiseksi, vaarallisten aineiden riskien minimoimiseksi sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksen ymmärtämiseksi.

DROPP-SIGGsolmu_850px

DROPP on hyötynyt suomalaisten muotoilijoiden osaamisesta perustamisestaan asti ja haluaa myös jatkossa panostaa tuotteidensa kestävään muotoiluun. Sekä kestojuomapullomme että vesipullomme ovat saaneet ulkonäkönsä ja designinsa lahjoitetun muotoilutyön tuloksena, ja seuraavaksi tavoitteenamme on löytää kotimainen ratkaisu täysin uusiutuvalle juomapullolle. Jos onnistumme tässä ja pystymme kasvavan lahjoituksen kautta vaikuttamaan Itämeren hyvinvointiin, voimme todeta iloisesti: muotoilu on auttanut pelastamaan Itämeren!

Amanda Sundell on DROPPin perustaja ja toimitusjohtaja.

DROPP on yhteiskunnallinen yritys joka lahjoittaa 100% voitostaan Itämeren suojeluun. DROPP myy kestojuomapulloja ja lähdevettä, jonka pullottamisessa ja kuljetuksessa hyödynnetään uusiutuvaa energiaa.

 

 

 

 

Designummetus

ville_tolvanen_850px

Ville Tolvanen
Digitalist Network

Lista asioista, joissa Suomi on maailman paras, pitenee. Tässä valossa on vaikea ymmärtää, miten saamme yhdessä aikaan kreikkalaisia numeroita talouden kasvussa ja kannattavuudessa. Ehkä menestys tulee liian helposti.

Suomi on arkkitehtuurin ja muotoilun suurvalta. Myös insinöörimme osaavat rakentaa koneita, elektroniikkaa, teknologiaa ja tuotteita. Miksi menestymme insinööriteollisuudessa, mutta emme onnistu valtaamaan kuluttajamarkkinoita uusilla innovaatiolla?

Jumaloidun Alvar Aallon taide kumpuaa turhan poistamisesta. Mestaruus syntyy pelkän olennaisen synnyttämisestä. Samanlaista pragmaattisuutta tuntuu olevan suomalaisessa insinööriajattelussa. Synnytetään tuote, joka muka myy itse itseään.

Kulttuuri on vahva vihollinen. Käytäntöä palvova arki tunnistaa heikosti tarpeen muotoilla pelkkien tekniikoiden tai tuotteiden sijaan palveluita, toimintamalleja, yrityksiä ja yrityskulttuureja. Suomalaisten olisi muotoiltava myös itsensä valmiiksi maailman kyllästetyille kulutusmarkkinoille.

Pelkkää teknologiaa, tuotetta, palvelua tai markkinointia tuijottava jättää asiat puolitiehen. Ei hyvä tuote mitään välttämättä myy. Se jää salaisuudeksi tai välttävien ratkaisujen raatelamaksi.

Tarvitsemme ajattelua ja osaamista, joka tekee ideasta totta tuotteen ja aina osaamisen myyntiin asti. Muuten podemme designummetusta, jossa luulot omasta osaamisesta ylittävät markkinoiden niille suoman arvostuksen. Ehkä omasta ajattelusta humaltuminen selittää surkeat suomalaiset talousnumerot.

 

Ville Tolvanen moderoi 14.7.2017 Design Forum Finlandin ja Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n Suomi suosta! Vauhtia kasvuun design- ja bisnesosaamisella -paneelikeskustelua klo 11.45–13.00 Purje-lavalla. Katso lähetys MTV Katsomosta.

 

 

 

 

Design <3 Circular Economy

Blogikuva_850pxMelissa Kanerva
Projektipäällikkö / EcoDesign Circle
Design Forum Finland

”How to convert world into circular?” Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen esitti kysymyksen avauspuheenvuorossaan Sitran järjestämässä ensimmäisessä kansainvälisessä kiertotalousfoorumissa, World Circular Economy Forumissa kesäkuun alkupuolella. Kysymys oli koko foorumin ydin ja siihen tuotiin näkökulmia läpi kaksipäiväisen ohjelman yli 1500 maailmantalouden uudistajan voimin.

Teollistumisen alusta asti vallinnut lineaarinen take-make-waste -tuotantomalli ja nopea väestönkasvu venyttävät maapallon kantokyvyn rajoja. Ne aiheuttavat kestämättömiä olosuhteita, mm. luonnonvarojen niukkenemista, ilmastonmuutosta, ympäristökatastrofeja ja näiden mukana valtavia sosiaalisia ongelmia. Teollistumisen myötä syntyneet rakenteet eivät ole enää kestäviä. Tarvitaan valtava systeeminen muutos niin rakenteellisella kuin ideologisella tasolla. Yksi keskeinen mahdollisuus ongelmien ratkaisemisessa on kiertotalous.

Kiertotalous ei ole (vain) asioiden kierrättämistä tai materiaalien tehokkaampaa käyttöä. Se on lähestymistapa, jossa tuotanto ja kulutus sopeutuvat käytettävissä oleviin resursseihin, jossa materiaalit pysyvät käytössä pitkään ja jossa jätettä ei synny.Melissa_Kanerva_bloginosto1

Pohjimmiltaan kiertotaloudessa ei ole mitään uutta. Se on resurssiviisautta, -tehokkuutta, jakamista, optimoimista, uudelleenkäyttöä, korjaamista ja kierrättämistä. Uutta siinä on kuitenkin talousmalli. Tämä tarkoittaa tuhlailevan take-make-waste -tuotannon muuttamista kiertävään muotoon niin, että sekä biologiset että tekniset materiaalit säilyvät käytössä mahdollisimman pitkään. Teollisuuden sivuvirrat käytetään toisaalla raaka-aineena, energia tuotetaan uusiutuvista energianlähteistä ja tuotteet suunnitellaan alusta asti jatkojalostusta ajatellen ja modulaarisiksi. Tuotteita jaetaan omistamisen sijaan ja siirrytään palvelumalleihin, joissa sama asia ostetaan palveluna. Omat mahdollisuutensa kiertotalouteen tuovat digitalisaatio ja teknologiset innovaatiot.

Lisäksi, yksin Suomelle, kyseessä on vähintään 1,5–2,5 miljardin euron bisnesmahdollisuus. (1)

Kiertotalouden esimerkkejä löytyy jo useita. Adidas x Parley on mallisto, jonka Adidas tuottaa merien muovijätteestä yhdessä Parley for the Oceans -järjestön kanssa. Aloite on urheiluvaatejätiltä hyvä, sillä se globaalina brändinä välittää tietoa tehokkaasti kuluttajille ja edistää ajatusmallien muuttumista. Hienoa on myös se, että raakamateriaali on kerätty merissä muutoin ongelmia aiheuttavasta jätteestä. Kuitenkin kyseessä on kierrätystuote, jossa materiaalijalostuksen energiapanostukset ovat suurimmillaan ja joka on siten – vastoin yleistä käsitystä – viimeisimpiä vaihtoehtoja teknisten materiaalien kierrossa. Vain materiaalien päätyminen jätteenä kaatopaikalle tai polttoon on energia- ja resurssitehokkuuden näkökulmasta kierrätystä huonompi vaihtoehto, sillä se poistaa materiaalin kokonaan kierrosta.

Kiertotalouden tavoitteena on rakentaa sellaisia systeemisiä rakenteita, joissa jätettä ei synny lainkaan. Hyviä esimerkkejä ovat teolliset symbioosit, jossa usea toimija muodostaa kokonaisuuden, jossa hyödynnetään mm. toisten sivuvirtoja, energiaa tai laitteistoa.

Tuotteen käyttöiän pidentämiseenkin löytyy mielenkiintoisia esimerkkejä. Esimerkiksi Patagonia tarjoaa osalle vaatteistaan elinikäisen takuun ja vaatteiden kunnostuspalveluita sekä kannustaa välttämään tarpeetonta kulutusta. Valtra puolestaan myy uudelleen valmistettuja eli tehdaskunnostettuja osia. Kyseessä ei ole tuotteen korjaus vaan vanhan tuotteen palautus tehtaalle. Systemaattinen ja dokumentoitu kunnostusprosessi palauttaa tuotteen uuden veroiseksi, säästäen samalla jopa 85 % uuden tuotteen valmistukseen käytetystä energiasta. (2)Melissa_Kanerva_bloginosto2

Tuotteiden palvelullistumisesta on myös olemassa useita esimerkkejä mm. liikkumisen osalta. Mielenkiintoinen on esimerkiksi MaaS Global Whim-palvelu, joka tarjoaa kuukausihinnalla eri vaihtoehtoja liikkumiseen julkisen liikenteen kausikortista taksimatkoihin ja autovuokraan. Myös muut jakamistalouden lukuisat alustat liittyen esimerkiksi majoitukseen, tiloihin, tai pientöihin ovat osa kiertotaloutta mahdollistaen hyödykkeiden tehokkaan käytön omistamisen sijaan. Resurssien niukemmasta käytöstä huolimatta kiertotalous ei tarkoitakaan elintason tai kotitalouksien kulutuksen laskemista. Se on siirtymistä omistuksesta käyttöön, tehokkaampaa käyttämistä ja tuotteita arvostavaa kuluttamista.

Muotoilu on monellakin tavalla merkittävä osa kiertotaloutta. Se on olennainen elementti esimerkiksi lisäarvon luomisessa, jossa käyttäjälähtöisyys ja muotoiluajattelu ovat keskeisessä roolissa. Ekologisempien palveluiden on oltava sellaisia, joita kuluttajat haluavat ostaa, sillä useimmille kyse on edelleen palvelun sisällöstä ja hinnasta, ei ympäristöstä. Muotoilu on tärkeässä asemassa myös strategisella tasolla, kun uusia systeemejä rakennetaan yhdessä, monialaisesti ja co-designin periaattein.

Kun luodaan uutta tuotetta tai palvelua, keskeinen osa, jossa siirtymistä kiertotalouden rakenteisiin voidaan edistää, on juuri suunnittelu- ja muotoiluvaihe. Valmiiden prosessien tai tuotteiden parametrejä on merkittävästi vaikeampi muuttaa kiertotalouden mukaisiksi, kun tuotanto on jo käynnissä tai malli toiminnassa. Myös World Circular Economy Forumin useassa puheenvuorossa painotettiin juuri suunnittelun ja muotoilun merkitystä. Samaten useat tutkimukset alleviivaavat suunnitteluvaiheen merkitystä. Esimerkiksi EU on määrittänyt, että jopa 80 % tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksista määrittyy suunnitteluvaiheen aikana. (3)

Suunnitteluvaiheessa on mahdollista ajatella asia uudelleen ja luoda uudet rakenteet. Tuotteet on mahdollista suunnitella alusta lähtien siten, että ne pystytään käyttämään uudelleen tai uudelleenvalmistamaan tai vaihtamaan moduuleita koko tuotteen uusimisen sijaan. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että muotoilijat tuntevat kiertotalousajattelun ja ekologisen suunnittelun toimintaperiaatteet ja mahdollisuudet sekä tiedostavat vastuunsa.Melissa_Kanerva_bloginosto3

Siirtyminen kiertotalouteen tulee olemaan yksi aikamme valtavista rakenteellisista muutoksista. Kaikilla yrityksillä, yhteisöillä, valtioilla ja yksityisillä henkilöillä on mahdollisuus edistää omassa toiminnassaan siirtymistä kiertotalouteen. Esimerkeiksi ja inspiraatioksi kaivataan kuitenkin onnistumistarinoita ja tuloksia. Siksi kaikilta toimijoilta kaivataan pikaisia aloitteita, rohkeita kokeiluja, testaamista, hyvien käytänteiden löytämistä ja inspiraation luomista.

Mekin Design Forum Finlandissa haluamme luoda uusia kiertotalouden kokeiluja ja aloitteita. Olemme mukana EU:n EcoDesign Circle -hankkeessa, jonka osana toteutamme EcoDesign Sprint -kiertotalousohjelman.

Haemme mukaan ohjelmaan pk-yrityksiä ja muotoilutoimistoja syventämään osaamistaan kiertotalouden mahdollisuuksista ja liiketoimintamalleista. Tavoitteena on synnyttää osallistujille kiertotalouden mukaisia tuote- tai palvelukonsepteja ja siten kehittää niiden liiketoimintaa ja luoda kestävämpiä tuotteita ja palveluita. EcoDesign Sprint on yhdistelmä koulutusta, oppimalla tekemistä ja innovointia muotoilun menetelmin.

Muotoilutoimisto tai pk-yritys, hae mukaan EcoDesign Sprint -ohjelmaan 1.-30.9!
Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: http://www.designforum.fi/sprint17

P.S.
14.9.2017 on Design <3 Circular Economy -päivä, jossa syvennytään kierto- ja biotalouteen sekä muotoiluun niiden edistäjänä. Päivän järjestävät Hiilinielu Design Studio ja EcoDesign Circle -hankkeet. Aamupäivän aikana Hiilinielu Design Studio esittäytyy ja nostaa esiin kokemuksia ja tuloksia biotalous- ja muotoiluosaamisen yhdistämisestä. Iltapäivällä EcoDesign Circle esittelee muotoilutoimistoille ja pk-yrityksille toteutettavan Sprint-ohjelman sekä syventyy kiertotalouteen, sen liiketoimintamalleihin ja kiertotalouden mukaiseen suunnitteluun – Circular Designiin. Tervetuloa!

P.P.S.
Myös monet muut tahot edistävät kiertotalouden kokeiluja. Mm. valtioneuvoston kanslia toteuttaa Kiertotalouden Kokeilunpaikka -pilotin, johon voi ehdottaa omaa kokeilua 31.8.2017 saakka.
https://www.kokeilunpaikka.fi/fi/

World Circular Economyn inspiroivat puheenvuorot ovat katseltavissa:
https://www.sitra.fi/en/projects/world-circular-economy-forum-2017/#wcef2017

Lähteitä ja kirjallisuutta:
(1) Sitra: https://media.sitra.fi/2017/02/23221555/Selvityksia84.pdf
(
2) Valtra: http://www.huoltoajahuolenpitoa.fi/topics/fi_fi-alkuperaisosat/articles/valtra-reman-tehdaskunnostetuille-tuotteille-riittaa-kysyntaa
(3) http://www.buildup.eu/en/node/28580

Sitra: Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025

EK: Syty kiertotaloudesta

Valtioneuvoston kansila: Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, ohjauskeinot ja mallinnetut vaikutukset vuoteen 2030

Ellen Macarthur Foundation: The Circular Design Guide