Yleinen

Messuille kannattaa edelleen osallistua

Katsaus IMM Cologne 2016 -messuilta

Tapio Anttila
muotoilija, sisustusarkkitehti

”Sähköiset kanavat syrjäyttävät perinteiset messutapahtumat”, ”Messut ovat vanhanaikainen tapa tehdä myyntiä ja markkinointia” ja ”Messut tulevat kuolemaan” ovat lauseita, joita on jankutettu jo pitkään. Onko tosiaan näin? Koluttuani isoja kansainvälisiä huonekalumessuja jo pitkään vierailijana, osastojen suunnittelijana ja näytteilleasettajana sanoisin, että kehitys on ainakin näissä tapahtumissa menossa päinvastaiseen suuntaan.

Palasin juuri Kölnistä IMM Colognesta, joka on maailman toiseksi suurin ja tärkein messutapahtuma Milanon Salone del Mobilen jälkeen. Esittelimme osastollamme ensi kertaa kansainvälisesti uuden Tapio Anttila Collection -brändin. Huomasin, että en koko aikana käynyt legendaarisissa Kölnin vanhan kaupungin baareissa, joissa vielä kymmenen vuotta sitten messuväki roikkui yömyöhäiseen kontaktejaan voidellen. Jutellessani tuttujen kanssa monet muut olivat tehneet saman havainnon. Ostamisesta ja myymisestä on tullut hektisempää ja nopeampaa. Henkilösuhteet ovat kyllä edelleen tärkeitä, mutta aikaa käytetään tehokkaammin. Osa tutuista ostajista oli vain yhden kiireisen päivän Kölnissä ja jatkoi matkaa Pariisin messuille illalla. Tänä päivänä he ovat hyvin ammattimaisia ja tietävät tarkkaan, minkä tyyppistä ja hintaista tavaraa hakevat. Taustatyöt tehdään tarkkaan netissä ja yhteyksiä pidetään etukäteen valmistajiin ja brändien edustajiin. Messuja tarvitaan foorumina, jossa varmistetaan nopeasti tuotteen fyysinen toimivuus, ulkonäkö ja laatu sekä tavataan osapuolet face to face.

Muutama vuosi sitten Euroopan taloustilanteen ollessa pahimmassa aallonpohjassa muistan selvästi, miten IMM Cologne -messujen käytävillä oli todella väljää ja alueita halleista tyhjillään. Nyt tilanne tuntuu olevan kokonaan toinen – designpainotteisiin halleihin jopa jurytetään yrityksiä. Myös Milanossa olisi enemmän tulijoita kuin on vapaita paikkoja. Eurooppalaiset kalustevalmistajat ja brändit ovat jälleen rohkeammin liikkeellä kuin suomalaiset, joita IMM Colognessa oli nyt entistä vähemmän, vain kourallinen. Viime vuonna näytti vielä siltä, että valtion messuavustukset loppuisivat kokonaan, mutta onneksi näin ei käynyt. Tällöin suomalaisten edustus olisi ollut varmasti vieläkin vähäisempää.

IMM-messut ovat muuttuneet selvästi designpainotteisemmiksi. Messuorganisaatio on tehnyt määrätietoista työtä nostaakseen tapahtuman profiilia. Yksi uusi, toimiva ja tyylikäs keino oli messujen kehittämä Pure Edition -konsepti hallissa kaksi. Sinne oli valittu mielenkiintoisia startuppeja puolivalmiille ”custom design” -osastoille. Tämän kategorian brändejä näyttäisi syntyvän koko ajan lisää etenkin Tanskasta ja ”ei niin perinteisistä” muotoilumaista. Kilpailu on tullut yhä kovemmaksi ja voittajiksi selviytyvät yritykset, jotka osaavat tuotteiden lisäksi tehdä haluttavia ja helposti ostettavia konsepteja. Pelkkä tuotekeskeisyys ei riitä, vaan yhtä tärkeää on, millainen mielikuva herätetään. Tässä mielessä messuilla mukana oleminen ja näkyminen ovat erittäin tärkeitä.

Italia on ollut pitkään muotoilun numero uno, mutta näyttäisi siltä, että tuoreet ja mielenkiintoisimmat asiat tulevat tällä hetkellä jostain muualta. Tunnettujen italialaisten brändien suuret, laakeat ja kimaltelevat osastot kertovat heidän asiakkaistaan, jotka eivät ole nuoria ja keskituloisia käytännöllisen designin kuluttajia. Tanskalaiset valmistajat, kuten Muuto ja Hay, ovat tulleet nopeasti markkinoille toimivilla tuotekonsepteillaan ja rakentaneet brändejään harmittavan mestarillisesti juuri tälle kasvavalle ja merkkitietoiselle ryhmälle. Skandinaaviselle tyylille on kysyntää juuri nyt vähän jokaisessa maailmankolkassa. Osastollamme tapasin yllättävän monta aasialaista ja jopa intialaista ostajaa, jotka olivat liikkeellä nimenomaan hakemassa pohjoismaista muotoilua.

Usein messuille lähdetään myymisen lisäksi haistelemaan trendejä ja suuntauksia. Sen ohella on yhtä tärkeää katsoa, mitä siellä ei ole. Näiden pohjalta on osattava tehdä tuotteita, joilla on tarvetta ja kysyntää markkinoilla – ollen kuitenkin sopivasti kiinni ajassa. Olemme onnistuneet löytämään tällaisen tuotealueen nastolalaisen valmistajan Pedron kanssa uudentyyppisistä vuodesohvista. Kevyen ja yksinkertaisen muotoilun lisäksi sohvissa on ominaisuuksia, joita ei yllättäen löydy muualta. Uusin mallimme palkittiin IMM Cologne 2016 -messuilla Iconic Awards: Interior Innovation 2016 -palkinnolla.

Markkinoinnissa päädyimme ratkaisuun, jossa muodostimme muutaman suomaisen pk-valmistajan kanssa suunnittelijan nimeä kantavan tuotekonseptin ja brändin: Tapio Anttila Collection. Siten saimme nopeasti koottua eri tuotealueita sisältävän malliston, joka mahdollistaa sisustuskokonaisuuksien luomisen. Niitä on helpompi myydä ja presentoida jälleenmyyjille yksittäisten tuotteiden sijaan. Markkinointikustannukset jakautuvat useamman valmistajan kesken, jolloin on mahdollisuus tehdä asioita isommin.

Uusien brändien ja tuotteiden saaminen kv-markkinoille on helpompaa kuin koskaan aiemmin somen, blogien ja muun sähköisen median avulla. Tällä saralla löytyy hyviä nuoria muotoilualan yrityksiä, jotka toimivat pelkästään netin välityksellä. Sähköinen maailma on pullollaan kuvamateriaalia ja kilpailu huomiosta on kovaa. Sen takia pelkkä näkyminen netissä ei välttämättä riitä ja siksi myös messunäkyminen on perusteltua. Toisaalta myös huonekalut vaativat usein monipuolisempia aistihavaintoja – tuoleja pitää koeistua ja valaisimien valaistusominaisuuksia todentaa. Kaupankäynti näyttää olevan edelleen myös monipuolinen henkilökontaktilaji.

Näistä syistä johtuen joudumme varmasti käymään messuilla myös tulevaisuudessakin.

 

Miten suunnitella ja tehdä toisin?

Jari Koskinen
AlternativeFutures

Osallistava, yhteisöllinen suunnittelu (co-design) tarkoittaa ohjattua yhdessä suunnittelua ja tekemistä. Yhteisöllisen suunnittelun keskiössä ovat ammattitaitoisesti fasilitoidut ryhmäprosessit. Valmentavaa ohjaamista merkitsevän fasilitointi-sanan alkuperä tulee latinan kielen sanasta ”facil”, joka tarkoittaa helppoa.

Yhteisöllistä suunnittelua voi tehdä sekä pienimuotoisesti että osallistamalla laajasti ja avoimesti. Hyvin fasilitoitu yhteisöllinen suunnittelu soveltuu sekä liiketoiminnan kehittämiseen että julkisten tai kolmannen sektorin kehittämistyöhön. Hyvin fasilitoitu yhteisöllinen suunnittelu soveltuu hyvin myös systeemiseen toisinajatteluun ja toisin tekemiseen, kokonaan uuden kehittämiseen. Monessa organisaatiossa on kokemusta ja osaamista tehostamisesta ja olemassa olevan (tuotteiden, palveluiden jne.) vaiheittaisesta parantamisesta, mutta ei niinkään kokonaan uuden kehittämisestä. Systeeminen toisin tekeminen yhdistettynä kokeilukulttuuriin, nopeaan konseptointiin ja testaamiseen on luonteeltaan tulevaisuuteen proaktiivisesti varautuvaa suunnittelua ja keksimistä.

Osallistavaa, yhteisöllistä suunnittelua voi hyödyntää vaikkapa strategisessa kehittämisessä, konseptisuunnitelussa tai missä tahansa muutosprosesseissa. Tässä yhteydessä onkin syytä puhua muutoksen fasilitoinnista. Keskiössä voivat olla myös systeemiset muutokset: prosessien uudelleen ajattelu, organisaation työtapojen muutokset, tuote- ja palvelukehityksen uudelleen organisointi tai vaikkapa uudet ennakointiperusteiset ammattikuvat.

Hyvin fasilitoitu yhteisöllinen suunnittelu on ammattialoja, osaamisia, siiloja, ajattelua ja näkökulmia törmäyttävää, erittäin tuloksellista ja nopeaa kehittämistä. Parhaimmillaan yhteisöllisessä kehittämisessä voi olla mukana organisaation johto, omat valitut asiantuntijat (joskus kaikki työntekijät), ulkopuolisia asiantuntijoita, yhteistyökumppaneita, asiakkaiden edustajia ja loppukäyttäjiä. Yhteisöllisessä suunnittelussa keskeinen rooli on fasilitaattorilla, joka auttaa ohjatuissa ryhmäprosesseissa ajattelemaan ja suunnittelemaan itse.

Osallistavaa, yhteisöllistä suunnittelua voidaan tehdä yhtäältä workshopeissa ja toisaalta etänä online-työkalujen avulla. Hyvään yhteisölliseen suunnitteluun tarvitaan kokenut ja ammattitaitoinen fasilitaattori, ja silloin kun työtä tehdään kasvokkain, usein myös graafinen dokumentaattori on tarpeellinen. Hän visualisoi työvaiheet ja tulokset kokonaisvaltaisiksi kuviksi. Dokumentaationa toimivista infograafisista visualisoinneista pitää käydä selkeästi ilmi workshopin sisältö ja yhdessä työstettyjen osien välinen dialogi. Tehokas dokumentaatio on keskeinen osa yhteisöllistä suunnittelua.

Ohjattu, yhteisöllinen työskentely on helppo nivoa osaksi organisaation kaikkea kehittämistä ja työtä. Käytännön kokemukset osoittavat myös, että rajat ylittävällä yhteisöllisellä suunnittelulla voidaan korvata osa aikaa vievistä kokouksista sekä siilomaisesta suunnittelusta ja yksin irrallaan muista toteutettavista työtehtävistä. Hyvin fasilitoidusta yhteisöllisestä suunnittelusta ja tekemisestä on tulossa organisaatioiden tehokas työtapa, tässä mielessä käynnissä on suuri kulttuurinen työtapojen murros. Yhteisöllisessä suunnittelussa voidaan hyödyntää tehokkaasti myös laajaa joukkoistamista, parviälyä. Joukkoistettu, rajat ylittävä parvityö tulee olemaan osa työn tulevaisuutta siinä missä hyvin fasilitoitu ja yllättävä osaamisten törmäyttäminen ja rajat ylittävä ihmisten kohtaaminenkin. (lisää…)

The golden opportunity for designers?

Petteri Kolinen
CEO, Design Forum Finland

Antti Pitkänen
Managing Director, S.E.O.S Design Oy

Anne Veinola
Communications Manager, Design Forum Finland

We have lately learned how leading technology and consultation companies in the US have eagerly acquired design agencies. Accenture bought Fjord in 2013, Google Gecko Design in 2014, McKinsey recently Lunar Design. Why this sudden interest in design on areas of business where design has previously not been a central planning method or tool?

The key words are ”customer” and ”digitalization”. Digitalization has brought customers to the Internet and digital contacts have become focal. The design of this encounter is essential. Contacts are mobile, easily measurable and even customized. Marketing has turned into contents. Digitalization brings about new opportunities, services and experiences.

All this has to be implemented onto digital platforms, using several channels. But the old analogical world hasn’t disappeared, either: customers are still contacted there, too. Whether the contacts are physical or digital, they should function and the message should be consistent. A challenge is, too, how to distinguish oneself amid all noise, get new customers and increase the commitment of the old ones.

Design has brought back empathy as a critical ability for the organizations. Being able to understand the customer at every single touchpoint of interaction with the brand and being able to create emotional links to company’s core activities will undoubtedly decide whether companies gain traction, survive or wither away.

The needs of companies have changed and the methods of design – user-centricity, implementation of innovations into practice, creative problem solving and agile and iterative processes – have proved to be useful in fulfilling the new needs. Design is no more only on the operational or tactical level on companies’ agendas; it has become a strategic tool for the executive board. As teaching a company in design thinking is a long-term process, it has been easier to get design skills by acquiring design agencies and even appointing designers to executive positions.

Designers have changed, too. In design schools the emphasis has quite a while been on immaterial design, instead of the traditional material-based work. Marketing and communication skills are underlined, knowledge about the end-user is essential, digital platforms taken for granted. Designers’ skills are valuable in designing customer contacting and recognizing customer needs and experiences. Recently venture capital investors have been starting to utilize designer skills in investment decisions – quite a surprising example of the importance of design.

The most successful companies are, according to several surveys, utilizing design. Design Management Institute’s (DMI) Design Value Index showed that during the last ten years, design-led companies have gained significant advantage and their market value has increased over twofold compared with the S&P Index. John Maeda, Design Partner of the renowned venture capital firm Kleiner Perkins Caufield & Byers, published in May 2015 the report Design in Tech, which also states the significance of design for the growth and success of companies. The public sector is not lagging, either. Several governments are founding innovation labs and speak about developing public services through service design.

Regardless of all this, getting design into the strategic activities of companies – not to speak about corner offices – yet calls for exertion. Design investments have to be justified. And they should be seen really as investments, not expenditure. Here different metrics and indexes come into question.

This issue is extremely topical and researched all over the world. DMI calculates besides the Design Value Index the Design Maturity Matrix, which measures the maturity of design in any organization on five levels (Initial, Repeatable, Defined, Managed, and Optimized). The Design Value Map, also by DMI, pinpoints activities where design adds value in an organization. The Design Council in UK published in October 2015 The Design Economy report where the impact of using design was investigated in e.g. productivity, turnover, employment, and export.

As early as in 2012 the first phase of the Design ROI research by Aalto University, Finnish Design Business Association and Tekes – Finnish Funding Agency for Innovation was published in Finland. There a first prototype of a tool and method for measuring design investments in companies was developed. When the Design ROI was published in Helsinki’s World Design Capital year of 2012, it received much international attention and interest. Since then the role of the project team has been a consultative one, openly sharing the gained insights with other international research initiatives and promoting the results of the original project. The start of the second phase of the research is presently being considered, hopefully with a positive outcome.

The Finnish Ministry of Employment and the Economy has just published (November 2015) a report on the uses of design in Finland and its impact on business competitiveness. One of the conclusions is that brand building and developing user experience can bring significant advantage – almost 60% of answers stated this. But how informed are the companies, on an average, of trend changes and opportunities generated by design – or even of their own needs in the short run? Another conclusion was that most Finnish companies, especially SME’s, don’t yet understand the benefits of utilizing design, regardless of all the hype in Design in Tech. There’s much work to do in communicating about design, developing the offering of design agencies, selling designers’ skills. Even the word ”design”, in Finnish ”muotoilu”, still bears the heritage of arts and crafts.

A huge task for designers. We have not always been the best to market our skills and know-how. In this, all help, e.g. tools and metrics for measuring the impact of design investments, is required. To speak the same language as board members, to be able to convey relevant information about design methods and to convince corporate management will be required. For design leaders and decision makers the existence of such a tool would inevitably enable making better investment decisions, lead to more efficient design processes and guide the companies towards sustainable growth.

Will designers be able to meet the challenge? Now is the golden opportunity for design and designers. Let’s take it.

Christian Lindholm talks about software design

See what Christian Lindholm, CEO and co-founder of KoruLab talks about software design, the importance of user experience and relevance of design in startups. Christian facilitated Design Forum Finland´s round table discussion ”Software Design and Designing the User Experience – Key to Succes” Wed 11 Nov at Slush

Tobias Dahlberg talks about branding

Design Forum Finland @ Slush 2015: Tobias Dahlberg, Managing Director of Wonder Agency talks about branding and how startups should approach it. Tobias leads our second roundtable that deals with brands, innovation & design in startups at Slush on Thursday afternoon.