Design <3 Circular Economy

Blogikuva_850pxMelissa Kanerva
Projektipäällikkö / EcoDesign Circle
Design Forum Finland

”How to convert world into circular?” Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen esitti kysymyksen avauspuheenvuorossaan Sitran järjestämässä ensimmäisessä kansainvälisessä kiertotalousfoorumissa, World Circular Economy Forumissa kesäkuun alkupuolella. Kysymys oli koko foorumin ydin ja siihen tuotiin näkökulmia läpi kaksipäiväisen ohjelman yli 1500 maailmantalouden uudistajan voimin.

Teollistumisen alusta asti vallinnut lineaarinen take-make-waste -tuotantomalli ja nopea väestönkasvu venyttävät maapallon kantokyvyn rajoja. Ne aiheuttavat kestämättömiä olosuhteita, mm. luonnonvarojen niukkenemista, ilmastonmuutosta, ympäristökatastrofeja ja näiden mukana valtavia sosiaalisia ongelmia. Teollistumisen myötä syntyneet rakenteet eivät ole enää kestäviä. Tarvitaan valtava systeeminen muutos niin rakenteellisella kuin ideologisella tasolla. Yksi keskeinen mahdollisuus ongelmien ratkaisemisessa on kiertotalous.

Kiertotalous ei ole (vain) asioiden kierrättämistä tai materiaalien tehokkaampaa käyttöä. Se on lähestymistapa, jossa tuotanto ja kulutus sopeutuvat käytettävissä oleviin resursseihin, jossa materiaalit pysyvät käytössä pitkään ja jossa jätettä ei synny.Melissa_Kanerva_bloginosto1

Pohjimmiltaan kiertotaloudessa ei ole mitään uutta. Se on resurssiviisautta, -tehokkuutta, jakamista, optimoimista, uudelleenkäyttöä, korjaamista ja kierrättämistä. Uutta siinä on kuitenkin talousmalli. Tämä tarkoittaa tuhlailevan take-make-waste -tuotannon muuttamista kiertävään muotoon niin, että sekä biologiset että tekniset materiaalit säilyvät käytössä mahdollisimman pitkään. Teollisuuden sivuvirrat käytetään toisaalla raaka-aineena, energia tuotetaan uusiutuvista energianlähteistä ja tuotteet suunnitellaan alusta asti jatkojalostusta ajatellen ja modulaarisiksi. Tuotteita jaetaan omistamisen sijaan ja siirrytään palvelumalleihin, joissa sama asia ostetaan palveluna. Omat mahdollisuutensa kiertotalouteen tuovat digitalisaatio ja teknologiset innovaatiot.

Lisäksi, yksin Suomelle, kyseessä on vähintään 1,5–2,5 miljardin euron bisnesmahdollisuus. (1)

Kiertotalouden esimerkkejä löytyy jo useita. Adidas x Parley on mallisto, jonka Adidas tuottaa merien muovijätteestä yhdessä Parley for the Oceans -järjestön kanssa. Aloite on urheiluvaatejätiltä hyvä, sillä se globaalina brändinä välittää tietoa tehokkaasti kuluttajille ja edistää ajatusmallien muuttumista. Hienoa on myös se, että raakamateriaali on kerätty merissä muutoin ongelmia aiheuttavasta jätteestä. Kuitenkin kyseessä on kierrätystuote, jossa materiaalijalostuksen energiapanostukset ovat suurimmillaan ja joka on siten – vastoin yleistä käsitystä – viimeisimpiä vaihtoehtoja teknisten materiaalien kierrossa. Vain materiaalien päätyminen jätteenä kaatopaikalle tai polttoon on energia- ja resurssitehokkuuden näkökulmasta kierrätystä huonompi vaihtoehto, sillä se poistaa materiaalin kokonaan kierrosta.

Kiertotalouden tavoitteena on rakentaa sellaisia systeemisiä rakenteita, joissa jätettä ei synny lainkaan. Hyviä esimerkkejä ovat teolliset symbioosit, jossa usea toimija muodostaa kokonaisuuden, jossa hyödynnetään mm. toisten sivuvirtoja, energiaa tai laitteistoa.

Tuotteen käyttöiän pidentämiseenkin löytyy mielenkiintoisia esimerkkejä. Esimerkiksi Patagonia tarjoaa osalle vaatteistaan elinikäisen takuun ja vaatteiden kunnostuspalveluita sekä kannustaa välttämään tarpeetonta kulutusta. Valtra puolestaan myy uudelleen valmistettuja eli tehdaskunnostettuja osia. Kyseessä ei ole tuotteen korjaus vaan vanhan tuotteen palautus tehtaalle. Systemaattinen ja dokumentoitu kunnostusprosessi palauttaa tuotteen uuden veroiseksi, säästäen samalla jopa 85 % uuden tuotteen valmistukseen käytetystä energiasta. (2)Melissa_Kanerva_bloginosto2

Tuotteiden palvelullistumisesta on myös olemassa useita esimerkkejä mm. liikkumisen osalta. Mielenkiintoinen on esimerkiksi MaaS Global Whim-palvelu, joka tarjoaa kuukausihinnalla eri vaihtoehtoja liikkumiseen julkisen liikenteen kausikortista taksimatkoihin ja autovuokraan. Myös muut jakamistalouden lukuisat alustat liittyen esimerkiksi majoitukseen, tiloihin, tai pientöihin ovat osa kiertotaloutta mahdollistaen hyödykkeiden tehokkaan käytön omistamisen sijaan. Resurssien niukemmasta käytöstä huolimatta kiertotalous ei tarkoitakaan elintason tai kotitalouksien kulutuksen laskemista. Se on siirtymistä omistuksesta käyttöön, tehokkaampaa käyttämistä ja tuotteita arvostavaa kuluttamista.

Muotoilu on monellakin tavalla merkittävä osa kiertotaloutta. Se on olennainen elementti esimerkiksi lisäarvon luomisessa, jossa käyttäjälähtöisyys ja muotoiluajattelu ovat keskeisessä roolissa. Ekologisempien palveluiden on oltava sellaisia, joita kuluttajat haluavat ostaa, sillä useimmille kyse on edelleen palvelun sisällöstä ja hinnasta, ei ympäristöstä. Muotoilu on tärkeässä asemassa myös strategisella tasolla, kun uusia systeemejä rakennetaan yhdessä, monialaisesti ja co-designin periaattein.

Kun luodaan uutta tuotetta tai palvelua, keskeinen osa, jossa siirtymistä kiertotalouden rakenteisiin voidaan edistää, on juuri suunnittelu- ja muotoiluvaihe. Valmiiden prosessien tai tuotteiden parametrejä on merkittävästi vaikeampi muuttaa kiertotalouden mukaisiksi, kun tuotanto on jo käynnissä tai malli toiminnassa. Myös World Circular Economy Forumin useassa puheenvuorossa painotettiin juuri suunnittelun ja muotoilun merkitystä. Samaten useat tutkimukset alleviivaavat suunnitteluvaiheen merkitystä. Esimerkiksi EU on määrittänyt, että jopa 80 % tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksista määrittyy suunnitteluvaiheen aikana. (3)

Suunnitteluvaiheessa on mahdollista ajatella asia uudelleen ja luoda uudet rakenteet. Tuotteet on mahdollista suunnitella alusta lähtien siten, että ne pystytään käyttämään uudelleen tai uudelleenvalmistamaan tai vaihtamaan moduuleita koko tuotteen uusimisen sijaan. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että muotoilijat tuntevat kiertotalousajattelun ja ekologisen suunnittelun toimintaperiaatteet ja mahdollisuudet sekä tiedostavat vastuunsa.Melissa_Kanerva_bloginosto3

Siirtyminen kiertotalouteen tulee olemaan yksi aikamme valtavista rakenteellisista muutoksista. Kaikilla yrityksillä, yhteisöillä, valtioilla ja yksityisillä henkilöillä on mahdollisuus edistää omassa toiminnassaan siirtymistä kiertotalouteen. Esimerkeiksi ja inspiraatioksi kaivataan kuitenkin onnistumistarinoita ja tuloksia. Siksi kaikilta toimijoilta kaivataan pikaisia aloitteita, rohkeita kokeiluja, testaamista, hyvien käytänteiden löytämistä ja inspiraation luomista.

Mekin Design Forum Finlandissa haluamme luoda uusia kiertotalouden kokeiluja ja aloitteita. Olemme mukana EU:n EcoDesign Circle -hankkeessa, jonka osana toteutamme EcoDesign Sprint -kiertotalousohjelman.

Haemme mukaan ohjelmaan pk-yrityksiä ja muotoilutoimistoja syventämään osaamistaan kiertotalouden mahdollisuuksista ja liiketoimintamalleista. Tavoitteena on synnyttää osallistujille kiertotalouden mukaisia tuote- tai palvelukonsepteja ja siten kehittää niiden liiketoimintaa ja luoda kestävämpiä tuotteita ja palveluita. EcoDesign Sprint on yhdistelmä koulutusta, oppimalla tekemistä ja innovointia muotoilun menetelmin.

Muotoilutoimisto tai pk-yritys, hae mukaan EcoDesign Sprint -ohjelmaan 1.-30.9!
Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: http://www.designforum.fi/sprint17

P.S.
14.9.2017 on Design <3 Circular Economy -päivä, jossa syvennytään kierto- ja biotalouteen sekä muotoiluun niiden edistäjänä. Päivän järjestävät Hiilinielu Design Studio ja EcoDesign Circle -hankkeet. Aamupäivän aikana Hiilinielu Design Studio esittäytyy ja nostaa esiin kokemuksia ja tuloksia biotalous- ja muotoiluosaamisen yhdistämisestä. Iltapäivällä EcoDesign Circle esittelee muotoilutoimistoille ja pk-yrityksille toteutettavan Sprint-ohjelman sekä syventyy kiertotalouteen, sen liiketoimintamalleihin ja kiertotalouden mukaiseen suunnitteluun – Circular Designiin. Tervetuloa!

P.P.S.
Myös monet muut tahot edistävät kiertotalouden kokeiluja. Mm. valtioneuvoston kanslia toteuttaa Kiertotalouden Kokeilunpaikka -pilotin, johon voi ehdottaa omaa kokeilua 31.8.2017 saakka.
https://www.kokeilunpaikka.fi/fi/

World Circular Economyn inspiroivat puheenvuorot ovat katseltavissa:
https://www.sitra.fi/en/projects/world-circular-economy-forum-2017/#wcef2017

Lähteitä ja kirjallisuutta:
(1) Sitra: https://media.sitra.fi/2017/02/23221555/Selvityksia84.pdf
(
2) Valtra: http://www.huoltoajahuolenpitoa.fi/topics/fi_fi-alkuperaisosat/articles/valtra-reman-tehdaskunnostetuille-tuotteille-riittaa-kysyntaa
(3) http://www.buildup.eu/en/node/28580

Sitra: Kierrolla kärkeen – Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016–2025

EK: Syty kiertotaloudesta

Valtioneuvoston kansila: Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, ohjauskeinot ja mallinnetut vaikutukset vuoteen 2030

Ellen Macarthur Foundation: The Circular Design Guide