Designin uusi aalto?

Reaktor_850px_kuva_Reaktor

Kuva: Reaktor


Ville Tikka

Strateginen johtaja, Wevolve

 

Designin lyhyt historia

Design on liukas määriteltävä. Se saa hyvin erilaisia merkityksiä riippuen ajasta ja paikasta, joihin se liitetään. Eri aikojen yhteiskunnalliset tilanteet ovat tuottaneet erilaisia maailmankuvia, eli tapoja ymmärtää ja kuvata maailmaa, sen toimintaa ja asioiden olemusta. Esimerkiksi teolliseen, jälkiteolliseen ja nykyiseen aikaan liittyy jokaiseen omanlainen maailmankuvansa. Nämä kaikki elävät lujasti kanssamme nykyhetkessä osana yhteiskunnan ja talouden eri kerroksia – siksi myös design saa joka hetki useita päällekkäisiä määritelmiä. Jotta ymmärrämme, mistä design tulee, missä se on ja mihin se on menossa, on syytä käydä läpi designin lyhyt historia.

Teollisen ajan maailmassa design viittasi ensisijaisesti taideteollisesti muotoiltuihin asioihin ja tuotteisiin. Viime vuosisadan puolivälissä vallinneen modernin maailmankuvan mukaan luonnon, yritysten, organisaatioiden ja yhteiskunnan ajateltiin toimivan koneiden lailla. Muotoilijoilla ajateltiin olevan ainutlaatuinen kyky ymmärtää näiden ”koneiden” toimintaa, löytää täydellisiä ratkaisuja ongelmiin ja muovata maailmasta haluamansa. Perinteisen tuotantolähtöisen yritystoiminnan parissa designin roolina oli silti lähinnä toimivan muodon antaminen myytäville lopputuotteille, kuten vaikkapa puhelimille, maljakoille, trukeille tai suklaalevyille.

 

Kuva: Jussi Hellsten

Slush 2016, kuva: Jussi Hellsten

 

Jälkiteollisella ajalla, viime vuosisadan lopussa designin kenttä alkoi laajeta tuotteista erilaisiin aineettomiin hyödykkeisiin ja kokemuksiin. Postmodernia ajattelua seuraillen design erikoistui sosiaalisesti rakentuvan maailman moninaisten merkitysten muotoiluun. Kuluvan vuosisadan alussa tämä tarkoitti ihmisen kokemusmaailman tuomista osallistaen kaiken yritystoiminnan keskiöön, sekä kaikkien asiakaskosketuspisteiden muotoilua ihmisnäkökulmasta. Lopputuloksena syntyi globaaleille markkinoille räätälöityjä, mahdollisimman merkityksellisiä ja maailmaa muuttavia palveluita, brändejä ja alustoja.

Nykyiselle ajalle on ominaista maailman näkeminen monimuotoisina ja jatkuvasti muuttuvina systeemeinä. Maailmaa ja asioita ei enää selitetä mekaanisella vastaavuudella, vaan analogiat haetaan esimerkiksi elävien organismien jatkuvasti kehittyvästä ja emergentistä toiminnasta. Uuden aallon design suuntaa yhä enemmän kohti systeemisiä asioita, jotka eivät ole aikaisemmin saaneet helposti muotoa. Tavoitteena on kehittää kokeillen ja yhdessä oppien erilaisia toimintatapoja ja käytäntöjä, muotoillen esimerkiksi itseohjautuvien organisaatioiden toimintaa ja työtä, oppivia keinoälysysteemejä ja -palveluita, tai kestäviä liiketoimintamalleja ja -strategioita.

Beddit_Sleep_Tracker_850px_kuva_Beddit

Beddit Sleep Tracker, kuva: Beddit

 

 

Designin uudet päämäärät

Design ei tapahdu koskaan tyhjiössä. Designilla, kuten kaikella inhimillisellä toiminnalla, on aina suorat tai epäsuorat ideologiset lähtökohtansa sekä ympäröivään maailmaan heijastuvat todelliset seuraukset. Hyvä design on hyvin tietoinen näistä taustoistaan ja omasta vaikuttavuudestaan.

Vielä 1990-luvulla ajateltiin yleisesti, etenkin talouden uusklassisen ajatustavan piirissä, että talous, yhteiskunta ja ympäristö olisivat toisistaan erillisiä kokonaisuuksia. Yritysten pääasialliseksi velvollisuudeksi miellettiin taloudellisen arvon tuottaminen osakkeenomistajille, ja kaikki yhteiskunnallinen tai ympäristöön liittyvä toiminta koettiin yritystoiminnasta irrallisiksi ulkoisvaikutuksiksi. Designin keskeisenä tehtävänä oli kärjistäen saada ihmiset ostamaan yritysten tuotteita ja palveluita mahdollisimman paljon, mahdollisimman usein ja mahdollisimman kalliiseen hintaan – ei huolehtia tuotteisiin tai yritystoimintaan liittyvistä yhteiskunnan tai ympäristön ongelmista.

2000-luvun toisella kymmenellä on selvää, että jokainen yritys on osa yhteiskuntaa ja toimintaympäristöään monimutkaisten ja usein globaalien vaikutusketjujen kautta. Viime vuosisadan talousmalleilla ja niistä johdetuilla eilisen designin periaatteilla ei sellaisenaan tule olemaan tulevaisuutta tällä vuosisadalla. Tämä aika kaipaa uudenlaisia ajatuksia, jotka auttavat yrityksiä, ihmisiä, yhteiskuntaa ja ympäristöä selviämään sekä nykyisistä että tulevista tilanteista ja haasteista.

Tulevaisuuteen katsovan uuden aallon designin tulee siis perustua vahvoihin ja vastuullisiin arvoihin, jotka laittavat yhteisen jatkuvan hyvinvoinnin – oli kyse sitten ihmisistä, elävistä olioista tai ei-elävistä asioista – kaiken toiminnan päämääräksi. Oma hyvinvointimme syntyy kokonaisvaltaisesta kokemuksesta, johon liittyvät niin jaettu tarkoitus, merkitys, terveys, onnellisuus, yhteenkuuluvuus kuin kyky kestävään yhteiseen elämään.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Designin uusi aalto -kirjan esipuheena. Lue lisää kirjasta täältä.