Hajatelmia aiheesta ”kukkataiteilija on vuoden nuori muotoilija”

Tiina Latva
Creative, Partner, Werklig

Kuvitus: Floyd Petäjä

Kuvitus: Floyd Petäjä

”Laura Väinölän valinnassa on vaarana, että nähdään, että nyt palkitaan jotain pikkupiperrystä ja stailausta”, lounasseurueeni pohti. ”Kukkataiteilija on Vuoden nuori muotoilija”, kirjoittaa Hesari tunnustuksen julkistusta seuraavana päivänä. I’ll get my coat.

Kuullessani Väinölän olevan ehdolla mielessäni pyörivät muotoilu- ja luovan alan koulutuksen saaneet vahvalla näkemyksellä varustetut Head of Designit ja CEO:t eri brändien ohjaksissa heille luotettuine vastuineen – kuten vaikka Anna Teurnell, Noora Niinikoski, Suvi Kallio ja Mirkku Kullberg.

Heillä kaikilla on visionäärisyyttä ja kykyä toteuttaa vahvaa näkemystä. He tarttuvat asioihin laaja-alaisella muotoilun sekä yritystoiminnan prosessien ymmärryksellä. Laura joukkoon vaan. Lisää tarvitaan pikaisesti. Kannustetaan.

Herkkyyttä asioille, joita ei voi mitata

Suomalaisissa yrityksissä osataan jo lähteä hakemaan etua palvelumuotoilusta ja digitaalisesta muotoilusta. Parempi käyttöliittymä on parempi käyttöliittymä – nappuloiden muotoa hiotaan pitkään ja pieteetillä. Tehdään riskitöntä testaamista ja pragmaattista optimointia. Kuivaa menoa.
Seuraavan askeleen toivoisin olevan, että moderneja suomalaisia menestystarinoita, joissa strategia ja luovuus kulkevat käsi kädessä, ei tarvitsisi synnyttää itse nollasta.

”Flow kasvoi harrastuksesta miljoonayritykseksi” HS 6.8.2016 Linkki juttuun http://bit.ly/2c1gDcz

Flown toimitusjohtaja Suvi Kallio kantaa itse vastuun valinnoista ja ”riskeistä”, joiksi erottuvat näkemykselliset rohkeat valinnat ja tiukasti tiettyä jaettuakin visiota kohti menevät päätökset ja toteutukset usein nähdään.

”Kopioijat toistavat yleensä yhden ison virheen: he unohtavat yksityiskohdat”, Suvi Kallio kertoo Helsingin Sanomissa. “Yksityiskohdat eivät unohdu ainoastaan festareilta”, Kallio jatkaa pohtiessaan Flow:n erottuvuustekijöitä.TiinaLatva_nosto1

Nyky-yrityksien päälle tai kylkeen ei flow:t ja kyröt tällä hetkellä synny. Ei ole oikeanlaista maaperää. Miksei tällaisia brändikokemuksia saada synnytettyä olemassaolevien yrityksien sisältä käsin?

Kirjoitetaan tämä vanha mantra tähän: emme tunne montaa luovaa ihmistä, jotka osaisivat kertoa ymmärrettävästi ja selkeästi, mitä etua tai hyötyä ajattelustamme on asiakkaalle. Koulutuksemme ei sellaisenaan valmista työelämän haasteisiin. Ainoa tapa saada ajattelua ja sen tärkeyttä läpi, on opetella puhumaan sujuvaa ekonomia.

Luovaa johtajaa haetaan palvelukseen

Kansainvälisen tason menestyksekkäiden kuluttajabrändien vähyys historiassamme ei tee brändikokemus–elämyksellisyys -perustelutyötä helpommaksi. Maailmalla, ei vain jokaisella (muoti)brändillä, vaan jokaisella mallistolla, on oma taiteellinen johtajansa. Muotimaailmasta voisi ottaa sopivissa määrin mallia muille teollisuuden aloille tästä taiteellinen johtaja/luova johtaja -näkökulmasta.

Viime viikoilta mieleeni tulee kirjoitus, jossa käsiteltiin ravintolaliiketoiminnan murrosta. Royal Ravintoloissa, isossa yrityksessä, voi syntyä viimeiseenkin yksityiskohtaan asti toteutetut omaleimaiset ravintolakonseptit, kuten vaikka Holiday ja The Cock. Mitä jos vertaisi niitä muotimerkin mallistoihin, joilla on näkemykselliset luovat johtajat!

Kokonaisvaltaisia tilakokemuksia, jotka tuntuvat aidoilta henkilökunnan läpästä ja olemuksesta aina tapetti- ja yksittäisiin tuolivalintoihin. Ne erottuvat. Hyvällä silmällä ja valinnoilla on saavutettu autenttisuus. Kaupunki, jossa ollaan, unohtuu. Holidayta ei startattu nollasta. ”Vetäjät ovat asiakaspinnassa ja rakentavat sielun. Ketju luo turvan”, kuvaa Royal Ravintoloiden toimitusjohtaja Aku Vikström (HS 18.8.2016). Tämä on hyvä esimerkki olemassa olevan ison yrityksen sisältä käsin synnytetystä taiteellinen johtaja -vetoisesta onnistumisesta.

Yksityiskohtien syynäys- ja elämysbisneksessä suomalaisetkin ovat onneksi alkaneet hiljalleen äänestää jaloillaan. Jos Holidayta juuri tällaisena ei olisi syntynyt, täytyisi kaupunkilaisten ja Helsinki-turistien kesä 2016 kirjoittaa jokseenkin uusiksi.TiinaLatva_nosto2

Ketju yhdellä jos toisella – kaikilla muilla on aika pitkä matka saman tason toteutuksiin. Ei vähiten vaikkapa hotelleilla Suomessa.

Voisiko ajatella, että tarvitseekin vain maalaisjärkeä puhuttaessa jostain uniikista kokemuksellisuus- ja muistijälkiajattelusta, näkemyksellisten toteutusten tuomasta liikevoitosta ja menestyksestä? Ihan vain se, että katsoo ympärilleen matkoilla ja toteaa elämys- ja fiilistelypäissään, että näin se on.

”Suomessa on monia asioita, joissa olisi aineksia menestykseen, jos kokonaisuus yksityiskohtia myöten olisi mietitty huolellisesti. Etenkin turisteille pienilläkin yksityiskohdilla on suuri merkitys. Ne vaikuttavat siihen, tulevatko ihmiset takaisin tai suosittelevatko he Suomea ystävilleen”, Suvi Kallio jatkaa.

Kansainvälisessä kilpailussa pärjätäkseen tarvitaan mukaan myös estetiikkaa ja iloa. Ja paljon lisää kukkataiteilijuutta!