Kaupallisuus osana muotoiluopintoja

Stina_blogikirjoitus_IMG_5656_850x638pxStina Henriksson
Muotisuunnittelun opiskelija, VIA University, Tanska

Mikä on identiteettisi ja mistä se on peräisin? Tätä kysymystä tulee paljon pohdittua ulkomailla asuessa. Huomasin tämän, kun muutin puoli vuotta sitten Tanskaan opiskelemaan muotisuunnittelua. Samaten tulee myös miettineeksi omaa identiteettiään suunnittelijana ja suomalaisuuden vaikutusta siihen.

Suomalaisten tietoisuus muotoilusta on vahvaa

Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana ovat jo usein tulleet tutuksi tilanteet, joissa pitää esitellä oma design-identiteettinsä. Automaattisesti tulee mieleen puhua suomalaisista arvoista: läheisestä suhteesta luontoon, käsityö- ja muotoiluperinteiden arvostamisesta.  Yksi suomalaisen muotoilun vahvuuksista taitaakin olla siinä, että vaikka taloudellinen tai kaupallinen menestys ei aina ole ollut valtaisaa, löytyy maastamme hienoja tarinoita ja perinteitä, jotka ovat tuttuja kaikille suomalaisen muotoilun parissa työskenteleville. Verrattaessa joihinkin muihin eurooppalaisiin opiskelijoihin yliopistollani voisi väittää, että vaikka intohimoa ja taitoa löytyisi, monen on vaikea selittää, mikä heidän identiteettinsä suunnittelijana on ja mistä se on peräisin. Omaa identiteettiään suunnittelijana tarkastellessa vahva tietoisuus oman kotimaan muotoilusta antaa hyvän vertailukohdan, oli se sitten samaistuen tai tyypillisiä stereotypioita rikkoen.

Kaupallisuus osana identiteettiä

Tanskalaisillakin tuntuu olevan vahva tuntemus omasta muotoiluperinteestään, mutta se näyttää olevan vahvasti yhdistetty kaupalliseen osaamiseen.  Aloittaessani opinnot Tanskassa huomasin nopeasti erilaisen suhtautumistavan muodin opiskelussa täällä verrattuna Suomeen. Muoti-alaan suhtaudutaan Tanskassa kaupallisesti kannattavana ja työllistävänä alana, Suomessa kohtasi välillä huolestuneita katseita, kun kertoi haluavansa opiskella muotoilua.  Toisaalta olen myöskin Suomessa kuullut paljon rohkaisevia kommentteja, joista tietenkin pitää olla kiitollinen.

Stina_blogikirjoitus_IMG_5312_850x638px

Sama suhtautuminen näkyy myöskin, kun puhutaan opiskeluiden jälkeisestä työllistymisestä. Tanskassa kysytään, aiotko jäädä Tanskaan töihin vai suuntaatko kansainvälisille markkinoille. Suomessa lähes oletetaan, että tavoitteena on työllistyä ulkomailla, koska kotimaisilla työmarkkinoilla ei riitä työpaikkoja suunnittelijoille. Osittain tämä mentaliteetti on ymmärrettävä, Tanskasta löytyy kieltämättä enemmän töitä muoti-alalta. Työpaikat ovat fyysisestikin näköpiirissä, kun yliopistoni Via Universityn naapurikaupungissa sijaitsee yksi Pohjoismaiden suurimpien muotiketjujen pääkonttoreista. Mietittäessä suhtautumistamme luoville aloille työllistymiseen voisi kuitenkin kysyä, näemmekö me suomalaiset hiukan liian helposti uhkia siellä, missä pitäisi nähdä mahdollisuuksia.

Moni-osaajia syntyy monialaisesta yhteistyöstä

Jokaisessa projektissa, jossa olemme koulussa työskennelleet, olemme useaan otteeseen kuulleet: ”Tämä on täysin vastaava tilanne sitten, kun työskentelette osana yritystä.” Lähtökohtana on aina, miten taitoja voi hyödyntää työelämässä, ja voisi sanoa, että meidät pistetään väkisinkin miettimään, mitä voimme tarjota yrityksille. Ensimmäisen puolen vuoden aikana olemme koko ajan tehneet tiivistä yhteistyötä markkinoijiksi, brändääjiksi, sisäänostajiksi ja kaavoittajiksi opiskelevien kanssa. Tarkoituksena on, että jokainen tietää vähän tuotantoketjun jokaisesta osa-alueesta, ja että jo opiskeluaikana kasvatamme verkostoamme mahdollisimman laajaksi. Tämä on ollut valtavan arvokasta tuleville suunnittelijoille, kun on päässyt tekemään ryhmätyötä muita pääaineita opiskelevien kanssa ja oppinut tuntemaan ihmisiä, jotka tulevat työskentelemään samalla alalla mutta eri tehtävissä kuin itse. Tämäkin edustaa hyvin sitä, kuinka koulutuksessa on ajateltu kaupallisuutta. Tehtävät vastaavat hyvin niitä olosuhteita, joissa tulevaisuudessakin työskennellään; suunnittelija ei työskentele eristyksessä muusta maailmasta, vaan yhdessä, muun muassa markkinoijien kanssa.

Laajasta ymmärryksestä alan eri osa-alueita kohtaan voi olla hyötyä ennen kuin uskookaan. Ilman tanskankielen taitoa on vaikea opiskelijana löytää töitä opiskelukaupungistani, mutta itse satuin löytämään markkinointityöpaikan miesten asusteisiin erikoistuneesta Trendhim-verkkokaupasta. Sattumalta sain jopa tilaisuuden tulla osallistumaan suunnittelutyöhön tulevaisuudessa. Harva opiskelija pääsee yleensä tekemään jotain omaan alaansa liittyvää osa-aika työtä opiskeluidensa ohella, ja tämä taitaa olla vieläkin harvinaisempaa muotoilua opiskelevien keskuudessa. Olen kuitenkin ilokseni saanut huomata, että maassa, jossa kaupallisuus ja muotoilu kulkevat käsi kädessä, tämäkin on mahdollista.

Stina_blogikirjoitus_IMG_4923_850x638px

Kaupallisuus ja luovat alat voivat vahvistaa toisiaan

On ilahduttavaa, että ministeriöissä parhaillaan tehdään selvitystä luovien alojen taloudellisen kasvun kasvattamisesta, koska se antaa signaalin siitä, että Suomessakin aletaan nähdä luovien alojen valtava kaupallinen potentiaali. Toki luovuutta ei pidä asettaa liiaksi kaupallisuuden ehtojen alle, mutta itse olen ainakin kokenut hyväksi tavan, jolla kaupallisuus ja luovuus on omissa opinnoissani yhdistetty. Suunnittelijat saavat kehittää luovuuttaan vapaasti, mutta se tehdään läheisessä yhteistyössä esimerkiksi markkinointia opiskelevien kanssa. Molemmat oppivat ymmärtämään alaa laajemmalta perspektiiviltä kuin vain oman pääaineen näkökulmasta.

Suomessakin olisi valmiudet tällaiseen eri pääainetta opiskelevien yhteistyöhön opiskeluaikana, jos siihen vain annettaisiin oikeanlaiset puitteet. Kaupallista osaamista sekä taitoa ja innovatiivisuutta luovilla aloilla löytyy takuuvarmasti Suomesta, näiden kahden yhdistämiselle pitää vain luoda tilaisuuksia.