Kilpailukyky ja design

Marko Parkkinen
Toimitusjohtaja, Seedi Oy

MarkoParkkinen_blogikuva_1

Suomen kevät on täyttynyt kilpailukykykeskustelusta. Julkisuudessa kilpailukyky on ymmärretty täysin virheellisesti vain kulujen karsimiseksi – on keskitetty vain jakolaskun nimittäjään, vaikka kaikki perus- tai kansakoulun läpäisseet ymmärtävät, että osoittajahan pelin ratkaisee.

Kilpailukyvyn osoittajan paikalla eli viivan yläpuolella on yksittäisen organisaation osalta kilpailuetu, joka vastaa kysymykseen, mitä etua me tuotamme asiakkaillemme. Kilpailuetu naittaa kilpailuedun ja designin toisiinsa, sillä design ajattelumallina ja toimintana on yksi tehokkaimmista tavoista lisätä organisaation asiakkaiden kokemaa arvoa, luoda kilpailuetua.

Samaan aikaan Ratkaisutoimisto Seedin kumppaneidensa kanssa toteuttaman FutureCEO 2016 -tutkimuksen tulokset paljastivat, että kilpailuedun kehittäminen on noussut suurten suomalaisten yritysten hallitusten ja toimitusjohtajien agendalle. Kehittämishankkeiden johtamisen kyvykkyys on kiilannut jo kolmanneksi tärkeimmäksi toimitusjohtajan osaamisalueeksi heti suunnan näyttämisen ja ihmisten innostamisen jälkeen. Kulujen karsiminen ei näy toimitusjohtajien tärkeimpien osaamisten top 10:ssä laisinkaan, vaikka siis dominoi julkista keskusteluamme.

Kilpailukyvyn parantamisen latistuminen kulujen karsimiseksi johtuu kahdesta eri tekijästä: ensinnäkin kehittämistä ei osata ja toiseksi kilpailuedulle ei ole konkreettisia mittareita. Kun ratkaisemme nämä kaksi pohjimmiltaan varsin yksinkertaista ongelmaa, kilpailuedun kehittäminen nousee ensin puheisiin ja sitten design- ja muihin tekoihin.

Mistä kehittämisen osaaminen oikeastaan muodostuu? Kehittämisen osaaminen muodostuu kolmesta taidosta:

  1. Kyvystä nähdä mahdollisuuksia.
  1. Kyvystä saada aikaiseksi.
  1. Kyvystä saada muut mukaan.

Oman lähtötason näissä kolmessa voi mitata tästä linkistä: www.kehittäjä.fi.MarkoParkkinen_NOSTO

No entäpä kilpailuedun mittaaminen? Suomen Yrittäjät, Tekes ja Seedi kumppaneineen kehittivät kolmen vuoden Ravistajat-ohjelmassa tavan mitata kilpailuetua ja siihen voimakkaasti tulevaisuudessa vaikuttavaa muutoskykyä. Tähän mennessä yhdessäkään mitatuista yrityksistä henkilöstö ja asiakkaat eivät ole nähneet kilpailijoita ja kilpailuetutekijöitä samalla tavalla. Eipä siis ihme, että kilpailuedun johtaminen on vaikeaa ja sitä kautta on helpompaa puhua kuluista.

Käännetään tämä ketju vielä designista lähteväksi. Parhaimmilla yrityksillä kilpailuedun kehittämisen ketju on DNA:ssa. On selvä, että vaikkapa Koneelle tai Ponsselle design on iso osa kilpailuetua ja että kehityshankkeita osataan viedä taloissa läpi. Ei siinä erillisiä laskelmia tarvita.

Kaikki yritykset eivät kuitenkaan ole Koneita tai Ponsseja. Mutta voisivat olla! Ensin meidän on pystyttävä lisäämään johtajien yleistä kehittämisen osaamista, jotta heillä on muuttamisen kyvykkyys. Samalla on osoitettava designin tuotto yritykselle kilpailuedun lisäämisen kautta, mikä voidaan luvuin osoittaa.