Miksi muotoilua?

Anne Veinola
Viestintäpäällikkö, Design Forum Finland

Sana ”muotoilu” saa suomalaisen ajattelemaan Aalto-maljakoita ja epämukavan näköisiä tuoleja. Sitähän se perinteisesti on ollutkin. Nykyään vain muotoilulla tarkoitetaan niin paljon muutakin.

Muotoilu voi olla brändin ja yritysidentiteetin muokkaamista, käyttäjälähtöisyyden korostamista tuotekehityksessä tai tuotteen ja palvelun yhdistämistä menestyväksi liiketoiminnaksi. Se voi olla varastointi- ja logistiikkaprosessien sujuvoittamista, tuotteiden laadun ja haluttavuuden parantamista – ja toki aivan perinteistä tuotemuotoilua.

Tämän päivä muotoilijat eivät ole yksinäisiä taiteilijoita, vaan kovan osaamisen omaavia, ryhmätyöhön ja monialaiseen työskentelyyn tottuneita ammattilaisia. Heidän vahvuutensa ovat juuri monipuolisuus, käyttäjän ymmärtäminen ja kyky yhdistää erilaiset vaatimukset, toiveet ja tarpeet toimivaksi ja myyväksi kokonaisuudeksi. Muotoilija kyseenalaistaa ja ravistelee asenteita.

Muotoilu – kuluerä?
Panostus muotoiluun on toki kuluerä – mutta se on investointi. Kerran toisensa jälkeen on tutkimuksissa osoitettu, miten muotoiluinvestoinnit lopulta maksavat itsensä takaisin monin eri tavoin: lisääntyneenä asiakastyytyväisyytenä, kysynnän kasvuna, sujuvampina prosesseina, parempana erottuvuutena markkinoilla ja jopa osakekurssin nousuna. Laskukaava ei vain ole suoraviivainen, kun tuloksena on immateriaalisiakin tuottoja. Siksipä sitä on vaikeampi perustella, ja vaikutuksille on uskallettava antaa aikaa.

Muotoilulla menestystä
Rohkeus kuitenkin kannattaa. Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksen (2012) mukaan Suomen menestyneimmät PK-yritykset olivat juuri sellaisia, jotka olivat panostaneet muotoiluun. Mitä syvemmällä ja korkeammalla yrityksen strategiassa muotoilu on, sitä tehokkaammin sitä voidaan hyödyntää. Mutta pienestäkin voi aloittaa: moni menestystarina on saanut alkunsa yhdestä oivalluksesta.

Muotoilun osaamiselle olisi siis kysyntää teollisuudessa. Ja vaikka tulevaisuudessa laitteet ja koneet keskustelevat yhä enemmän keskenään, dataa tulkitsee usein kuitenkin yhä ihminen: huoltomies, joka lähtee paikalle tai myyjä, joka tarjoaa uutta ratkaisua vanhentuneen tilalle. Muotoilija pitää huolta, että käyttäjän ja asiakkaan näkökulmat eivät unohdu.