Eric O.W. Ehrström (1881-1934)


taidetakoja, koristetaiteilija

Eric Otto Woldemar Ehrström syntyi Helsingissä 5.2.1881. Hän jätti lukio-opinnot kesken 17-vuotiaana ia opiskeli sen jälkeen vuonna 1899 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Taideteollisesta suunnittelutyöstä hän kiinnostui sukulaisensa taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan kautta. Hän oli Gallen-Kallelan opissa Ruoveden Kalelassa vuosina 1899-1900, jolloin Gallen-Kallela suunnitteli mm. Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljongin Iris-huonetta. Gallen-Kallelan vaikutus Ehrströmin uravalintaan on ilmeinen.

Ehrström opiskeli taontaa ja metallinpakotusta vuonna 1901 Pariisissa ja ryhtyi Euroopan matkansa jälkeen tekemään hienotaontatöitä. Hänestä tuli taidetakoja sekä koristetaiteilija ja ensimmäinen varsinainen taideteollinen suunnittelija maassamme. Tätä ennen taideteollista suunnittelutyötä tehneet henkilöt olivat taidemaalareita ja arkkitehteja. Ehrström ei pelkästään piirtänyt esineitä vaan valmisti ne itse alusta loppuun. Hän kokeili uusia materiaaleja ja kehitti mm. metallinpakotusmenetelmiä. Ehrströmin metallitöitä (mm. ovenkahvoja ja lampetteja) oli ensi kertaa esillä Suomen Taiteilijain näyttelyssä 1900 ja Suomen Taideteollisuusyhdistyksen arpajaisvoittonäyttelyssä 1901.

Hvitträsk valmistui arkkitehtien Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen yhteiseksi ateljeekodiksi Kirkkonummelle Helsingin lähelle vuonna 1903. Eric O. W. Ehrström asui taiteilijavaimonsa Olga (Olli) Gummeruksen kanssa Hvitträskin sivurakennuksessa vuosina 1906-1912. Hvitträskissä hänen tekemiään ovat ainakin suurtuvan takan kipinäsuojus, tuvan kaappikellon kellotaulu ja eri huoneiden koristeelliset uuninluukut. Ehrström teki metallitaontatöitä myös muihin Gesellius-Lindgren-Saarisen arkkitehtitoimiston kohteisiin kuten Hvittorpiin Kirkkonummelle ja Suur-Merijoen kartanoon Karjalan Kannakselle. Muita julkisiin rakennuksiin tehtyjä monumentaalisia metallitaontatöitä ovat esim. Pohjoismaiden Osakepankin Helsingin konttorin pronssiovet (1904), Suomen Kansallismuseon kupariovet (1909) ja Vakuutusyhtiö Suomen ovet (1910) sekä vakuutusyhtiö Kalevan talon kupariovet (1913).

Ehrström oli taidetakojana erikoistunut nimenomaan pienten, käsityönä valmistettujen metallisesineiden suunnittelemiseen ja valmistamiseen. Tällaisia esineitä olivat mm. erilaiset kannelliset rasiat, tuhkakupit, savukekotelot, lippaat, maljat, vaasit ja tarjottimet. Esineet oli aina suunniteltu osaksi aikansa interiöörejä ja isommat metallityöt olivat osa kiinteitä sisustuksia. Metallitöiden materiaalit olivat kupari, messinki, pronssi tai tina. Ehrström kehitti uusia pinnankäsittelytapoja ja koristelutekniikoita. Koristeaiheet olivat usein peräisin Suomen luonnosta: kasveja ja eläimiä sekä vedenalaista maailmaa.

1900-luvun alkuvuosikymmeninä Ehrström suunnitteli myös koruja. Vuodesta 1905 lähtien koruja oli vuosittain Suomen Taideteollisuusyhdistyksen arpajaisvoittoina. Koruvalikoimaan kuuluivat aluksi soljet, rintakorut, hiuskorut, hattuneulat, rintakorut ja kaulakorut. 1910-luvulla uusina tulivat mukaan mm. rannerenkaat, korvakorut ja sormukset ja tuon vuosikymmenen loppuvuodet olivat Ehrströmin korutuotannon loistokautta. Upeimmat korut oli koristeltu helmin ja jalokivin. 30-luvulla uudeksi korumateriaaliksi tuli norsunluu. Korujen ohella Ehrström suunnitteli myös hopeaesineitä, kuten Tampereen tuomiokirkon ehtoolliskaluston vuonna 1906 ja Helsingin Kallion kirkon ehtoollishopeat vuonna 1912. Vasta 1980-luvulla toteutettiin hänen vuonna 1918 suunnittelemansa Suomen kuninkaan kruunu.

Taidetakomo Taito perustettiin 1919 ja Eric Ehrström oli yksi sen osakkaista sekä taideteollisuusosaston johtaja. Muut osakkaat olivat kuvanveistäjä Emil Wikström, tehtailija Gösta Serlachius ja takoja Paavo Tynell. Ehrströmin omasta tuotannosta Taidossa ei ole paljonkaan säilynyt tietoja, mutta oletettavasti hän suunnitteli yritykselle valaisimia ja seinälampetteja. Myöhemmin Oy Taito Ab tuli tunnetuksi Paavo Tynellin suunnittelemien valaisinten valmistajana ja hänen yrityksenään.

Eric Ehrström oli tunnettu kulinaristi, joka keräsi keittokirjoja. Niinpä hän suunnitteli myös ruoka-astiastoja ja voitti Arabian tehtaan suunnittelukilpailun vuonna 1912. Tuo astiasto oli malli XI ja se oli tuotannossa vuosina 1915-1925. Se kuului osana Suomen Taideteollisuusyhdistyksen arpajaisten päävoittoon vuonna 1913. Teemana oli katettu pöytä ja kokonaisuuteen kuuluivat astiaston lisäksi Ehrströmin suunnittelemat hopeiset ruokailuvälineet, hedelmäkulho ja viinilasit. 1910-luvulla Ehrström alkoi suunnitella lasiesineitä ja loppuvuodesta 1925 hänet palkattiin Karhulan lasitehtaan ensimmäiseksi taiteelliseksi johtajaksi.

Käyttö- ja taidegrafiikka olivat osa Ehrströmin monipuolista suunnittelutyötä. Suomen Punainen Risti julkaisi ensimmäisen postimerkkinsä 15.5.1922 ja sen vaakuna-aihe oli Ehrströmin suunnittelema. Hän suunnitteli ja valmisti myös suuren määrän kunnia-adresseja, usein pergamentille maalattuina. Kuvitustöistä voidaan mainita vuosisadan vaihteessa Ateneum-lehteen tehdyt alkukirjaimet, otsikkokuvat ja loppuvinjetit. Näissäkin kuvituksissa tyypillisiä olivat jugend-kauteen kuuluvat kasviaiheet. Puupiirroksiinsa taiteilija löysi monesti aiheet Hvitträskin pihapiiristä. Japanismin vaikutus näkyy tuon kauden töissä.

Taideteollisuuskeskuskoulun metallinpakotuksen ja siselöinnin opettajana Eric Ehrström toimi kahteen otteeseen, ensin vuosina 1904-1905 ja sitten 1912-1919. Vuonna 1924 hän julkaisi kirjan Konsthantverk (suom. Taideteollisuus). Se oli taideteollisen alan käsikirja, joka oli tarkoitettu oppikirjaksi käsityökoulujen oppilaille, mutta se kiinnosti kaikkia alan harrastajia. Kirjassa esitellään eri käsityöaloja, mutta Ehrströmille läheistä metallintyöstöä kaikkein perusteellisimmin.

Heraldiikkakin kuului tämän monitaiturin työsarkaan. Hän oli Valtion Sinettikomitean ja lippukomitean jäsen. Komitean taiteilijajäsenenä hän suunnitteli mm. Tasavallan presidentin sinetin sekä useiden keskusvirastojen sinetit. Vaakunat hän suunnitteli Porin ja Vaasan kaupungeille sekä Petsamon läänille.

Viimeisinä elinvuosinaan Eric Ehrström osallistui muutamaan isoon kansalliseen hankkeeseen. Turun suomenkielisen yliopiston rakennus valmistui 1922 ja Ehrström oli mukana tässä projektissa arkkitehti Armas Lindgrenin parina. Lindgren suunnitteli mm. rehtorin kansliaan huonekalut ja Ehrström ryijymaton sekä takorautaiset valaisimet. Vuonna 1925 Ehrström toteutti Kansallismuseon pääportaikon lasimaalaukset. Kymi-yhtiön uudet juhlatilat valmistuivat 1933 ja Ehrstömin uran ehkä merkittävimmät työt ovat lämpiön freskot ja lasimaalaukset. Seinien yläosaa kiertävien freskojen kuva-aiheena ovat kansalaissodan tapahtumat 1918.

Auli Suortti-Vuorio


Lähteet:
Artikkelit teoksessa Eric O.W. Ehrström 1881-1934. Kustannus W. Hagelstam. Helsinki 1998:
- Amberg, Anna-Liisa, Käsityön mestari ja taideteollisuusmies / Hantverksmästaren och konstindustrimannen / A master craftsman and a leading figure in the applied arts
- Inkamaija Iitiä, Taidegrafiikasta ja kuvituksista / Eric O.W. Ehrströms konstgrafik och illustrationer / Graphic art and illustrations by Eric O.W. Ehrström
- Hyrsky, Tuomas, Eric O.W. Ehrström ja heraldiikka / Eric O.W. Ehrström och heraldiken / Eric O.W. Ehrström and heraldry
Kruskopf, Erik, Suomen taideteollisuus. Suomalaisen muotoilun vaiheita. Porvoo 1989.
Tirranen, Hertta, Olga ja Eric O.W. Ehrström. Teoksessa Suomen taiteilijoita Juho Rissasesta Jussi Mäntyseen. Porvoo 1950.
Suomen Taideteollisuusyhdistyksen vuosikertomukset ja arpajaisvoittoluettelot sekä valokuvakokoelma. Suomen Taideteollisuusyhdistyksen arkisto, Taideteollinen Korkeakoulu.


Kuvat:

Henkilökuva Akseli Gallen-Kallelan maalaus, 1906

Ehrströmin hopeaesineitä
Ehrströmin koruja ja muita hopeaesineitä Suomen Taideteollisuusyhditysken arpajaisvoittonäyttelyssä 1914. Kuva Taideteollinen korkeakoulu/arkisto

Pohjoismainen Osakepankki, pronssiovet, 1904

Ehrströmin suunnittelema kattaus
Ruokapöytä kattauksineen Taideteollisuusyhdistyksen arpajaisvoittona 1913. Ehrströmin suunnittelemat aterimet, hedelmäkulho, posliiniastiasto ja viinilasit. Valokuva Eric Sundström, kirjasta Eric O.W. Ehrström 1881-1934

Suomen kuninkaan kruunu
Suomen itsenäistyessä 1917 valtiomuodoksi suunniteltiin aluksi kuningaskuntaa. Ehrström suunnitteli kuninkaan kruunun vuonna 1918. Suomesta tuli kuitenkin tasavalta. Kruunun valmisti Ehrströmin piirustusten mukaan Teuvo Ypyä vasta 1980-luvulla. Kuva Kemin jalokivigalleria, kirjasta Eric O.W. Ehrström 1881-1934