designforum.fi - Eric O.W. Ehrstr�m

Eric O.W. Ehrstr�m (1881-1934)

taidetakoja, koristetaiteilija

Eric Otto Woldemar Ehrstr�m syntyi Helsingiss� 5.2.1881. H�n j�tti lukio-opinnot kesken 17-vuotiaana ia opiskeli sen j�lkeen vuonna 1899 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Taideteollisesta suunnitteluty�st� h�n kiinnostui sukulaisensa taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan kautta. H�n oli Gallen-Kallelan opissa Ruoveden Kalelassa vuosina 1899-1900, jolloin Gallen-Kallela suunnitteli mm. Pariisin maailmann�yttelyn Suomen paviljongin Iris-huonetta. Gallen-Kallelan vaikutus Ehrstr�min uravalintaan on ilmeinen.

Ehrstr�m opiskeli taontaa ja metallinpakotusta vuonna 1901 Pariisissa ja ryhtyi Euroopan matkansa j�lkeen tekem��n hienotaontat�it�. H�nest� tuli taidetakoja sek� koristetaiteilija ja ensimm�inen varsinainen taideteollinen suunnittelija maassamme. T�t� ennen taideteollista suunnitteluty�t� tehneet henkil�t olivat taidemaalareita ja arkkitehteja. Ehrstr�m ei pelk�st��n piirt�nyt esineit� vaan valmisti ne itse alusta loppuun. H�n kokeili uusia materiaaleja ja kehitti mm. metallinpakotusmenetelmi�. Ehrstr�min metallit�it� (mm. ovenkahvoja ja lampetteja) oli ensi kertaa esill� Suomen Taiteilijain n�yttelyss� 1900 ja Suomen Taideteollisuusyhdistyksen arpajaisvoitton�yttelyss� 1901.

Hvittr�sk valmistui arkkitehtien Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen yhteiseksi ateljeekodiksi Kirkkonummelle Helsingin l�helle vuonna 1903. Eric O. W. Ehrstr�m asui taiteilijavaimonsa Olga (Olli) Gummeruksen kanssa Hvittr�skin sivurakennuksessa vuosina 1906-1912. Hvittr�skiss� h�nen tekemi��n ovat ainakin suurtuvan takan kipin�suojus, tuvan kaappikellon kellotaulu ja eri huoneiden koristeelliset uuninluukut. Ehrstr�m teki metallitaontat�it� my�s muihin Gesellius-Lindgren-Saarisen arkkitehtitoimiston kohteisiin kuten Hvittorpiin Kirkkonummelle ja Suur-Merijoen kartanoon Karjalan Kannakselle. Muita julkisiin rakennuksiin tehtyj� monumentaalisia metallitaontat�it� ovat esim. Pohjoismaiden Osakepankin Helsingin konttorin pronssiovet (1904), Suomen Kansallismuseon kupariovet (1909) ja Vakuutusyhti� Suomen ovet (1910) sek� vakuutusyhti� Kalevan talon kupariovet (1913).

Ehrstr�m oli taidetakojana erikoistunut nimenomaan pienten, k�sity�n� valmistettujen metallisesineiden suunnittelemiseen ja valmistamiseen. T�llaisia esineit� olivat mm. erilaiset kannelliset rasiat, tuhkakupit, savukekotelot, lippaat, maljat, vaasit ja tarjottimet. Esineet oli aina suunniteltu osaksi aikansa interi��rej� ja isommat metallity�t olivat osa kiinteit� sisustuksia. Metallit�iden materiaalit olivat kupari, messinki, pronssi tai tina. Ehrstr�m kehitti uusia pinnank�sittelytapoja ja koristelutekniikoita. Koristeaiheet olivat usein per�isin Suomen luonnosta: kasveja ja el�imi� sek� vedenalaista maailmaa.

1900-luvun alkuvuosikymmenin� Ehrstr�m suunnitteli my�s koruja. Vuodesta 1905 l�htien koruja oli vuosittain Suomen Taideteollisuusyhdistyksen arpajaisvoittoina. Koruvalikoimaan kuuluivat aluksi soljet, rintakorut, hiuskorut, hattuneulat, rintakorut ja kaulakorut. 1910-luvulla uusina tulivat mukaan mm. rannerenkaat, korvakorut ja sormukset ja tuon vuosikymmenen loppuvuodet olivat Ehrstr�min korutuotannon loistokautta. Upeimmat korut oli koristeltu helmin ja jalokivin. 30-luvulla uudeksi korumateriaaliksi tuli norsunluu. Korujen ohella Ehrstr�m suunnitteli my�s hopeaesineit�, kuten Tampereen tuomiokirkon ehtoolliskaluston vuonna 1906 ja Helsingin Kallion kirkon ehtoollishopeat vuonna 1912. Vasta 1980-luvulla toteutettiin h�nen vuonna 1918 suunnittelemansa Suomen kuninkaan kruunu.

Taidetakomo Taito perustettiin 1919 ja Eric Ehrstr�m oli yksi sen osakkaista sek� taideteollisuusosaston johtaja. Muut osakkaat olivat kuvanveist�j� Emil Wikstr�m, tehtailija G�sta Serlachius ja takoja Paavo Tynell. Ehrstr�min omasta tuotannosta Taidossa ei ole paljonkaan s�ilynyt tietoja, mutta oletettavasti h�n suunnitteli yritykselle valaisimia ja sein�lampetteja. My�hemmin Oy Taito Ab tuli tunnetuksi Paavo Tynellin suunnittelemien valaisinten valmistajana ja h�nen yrityksen��n.

Eric Ehrstr�m oli tunnettu kulinaristi, joka ker�si keittokirjoja. Niinp� h�n suunnitteli my�s ruoka-astiastoja ja voitti Arabian tehtaan suunnittelukilpailun vuonna 1912. Tuo astiasto oli malli XI ja se oli tuotannossa vuosina 1915-1925. Se kuului osana Suomen Taideteollisuusyhdistyksen arpajaisten p��voittoon vuonna 1913. Teemana oli katettu p�yt� ja kokonaisuuteen kuuluivat astiaston lis�ksi Ehrstr�min suunnittelemat hopeiset ruokailuv�lineet, hedelm�kulho ja viinilasit. 1910-luvulla Ehrstr�m alkoi suunnitella lasiesineit� ja loppuvuodesta 1925 h�net palkattiin Karhulan lasitehtaan ensimm�iseksi taiteelliseksi johtajaksi.

K�ytt�- ja taidegrafiikka olivat osa Ehrstr�min monipuolista suunnitteluty�t�. Suomen Punainen Risti julkaisi ensimm�isen postimerkkins� 15.5.1922 ja sen vaakuna-aihe oli Ehrstr�min suunnittelema. H�n suunnitteli ja valmisti my�s suuren m��r�n kunnia-adresseja, usein pergamentille maalattuina. Kuvitust�ist� voidaan mainita vuosisadan vaihteessa Ateneum-lehteen tehdyt alkukirjaimet, otsikkokuvat ja loppuvinjetit. N�iss�kin kuvituksissa tyypillisi� olivat jugend-kauteen kuuluvat kasviaiheet. Puupiirroksiinsa taiteilija l�ysi monesti aiheet Hvittr�skin pihapiirist�. Japanismin vaikutus n�kyy tuon kauden t�iss�.

Taideteollisuuskeskuskoulun metallinpakotuksen ja sisel�innin opettajana Eric Ehrstr�m toimi kahteen otteeseen, ensin vuosina 1904-1905 ja sitten 1912-1919. Vuonna 1924 h�n julkaisi kirjan Konsthantverk (suom. Taideteollisuus). Se oli taideteollisen alan k�sikirja, joka oli tarkoitettu oppikirjaksi k�sity�koulujen oppilaille, mutta se kiinnosti kaikkia alan harrastajia. Kirjassa esitell��n eri k�sity�aloja, mutta Ehrstr�mille l�heist� metallinty�st�� kaikkein perusteellisimmin.

Heraldiikkakin kuului t�m�n monitaiturin ty�sarkaan. H�n oli Valtion Sinettikomitean ja lippukomitean j�sen. Komitean taiteilijaj�senen� h�n suunnitteli mm. Tasavallan presidentin sinetin sek� useiden keskusvirastojen sinetit. Vaakunat h�n suunnitteli Porin ja Vaasan kaupungeille sek� Petsamon l��nille.

Viimeisin� elinvuosinaan Eric Ehrstr�m osallistui muutamaan isoon kansalliseen hankkeeseen. Turun suomenkielisen yliopiston rakennus valmistui 1922 ja Ehrstr�m oli mukana t�ss� projektissa arkkitehti Armas Lindgrenin parina. Lindgren suunnitteli mm. rehtorin kansliaan huonekalut ja Ehrstr�m ryijymaton sek� takorautaiset valaisimet. Vuonna 1925 Ehrstr�m toteutti Kansallismuseon p��portaikon lasimaalaukset. Kymi-yhti�n uudet juhlatilat valmistuivat 1933 ja Ehrst�min uran ehk� merkitt�vimm�t ty�t ovat l�mpi�n freskot ja lasimaalaukset. Seinien yl�osaa kiert�vien freskojen kuva-aiheena ovat kansalaissodan tapahtumat 1918.

Auli Suortti-Vuorio

L�hteet:
Artikkelit teoksessa Eric O.W. Ehrstr�m 1881-1934. Kustannus W. Hagelstam. Helsinki 1998:
- Amberg, Anna-Liisa, K�sity�n mestari ja taideteollisuusmies / Hantverksm�staren och konstindustrimannen / A master craftsman and a leading figure in the applied arts
- Inkamaija Iiti�, Taidegrafiikasta ja kuvituksista / Eric O.W. Ehrstr�ms konstgrafik och illustrationer / Graphic art and illustrations by Eric O.W. Ehrstr�m
- Hyrsky, Tuomas, Eric O.W. Ehrstr�m ja heraldiikka / Eric O.W. Ehrstr�m och heraldiken / Eric O.W. Ehrstr�m and heraldry
Kruskopf, Erik, Suomen taideteollisuus. Suomalaisen muotoilun vaiheita. Porvoo 1989.
Tirranen, Hertta, Olga ja Eric O.W. Ehrstr�m. Teoksessa Suomen taiteilijoita Juho Rissasesta Jussi M�ntyseen. Porvoo 1950.
Suomen Taideteollisuusyhdistyksen vuosikertomukset ja arpajaisvoittoluettelot sek� valokuvakokoelma. Suomen Taideteollisuusyhdistyksen arkisto, Taideteollinen Korkeakoulu.

Kuvat:

Henkil�kuva Akseli Gallen-Kallelan maalaus, 1906

Ehrstr�min hopeaesineit�
Ehrstr�min koruja ja muita hopeaesineit� Suomen Taideteollisuusyhditysken arpajaisvoitton�yttelyss� 1914. Kuva Taideteollinen korkeakoulu/arkisto

Pohjoismainen Osakepankki, pronssiovet, 1904

Ehrstr�min suunnittelema kattaus
Ruokap�yt� kattauksineen Taideteollisuusyhdistyksen arpajaisvoittona 1913. Ehrstr�min suunnittelemat aterimet, hedelm�kulho, posliiniastiasto ja viinilasit. Valokuva Eric Sundstr�m, kirjasta Eric O.W. Ehrstr�m 1881-1934

Suomen kuninkaan kruunu
Suomen itsen�istyess� 1917 valtiomuodoksi suunniteltiin aluksi kuningaskuntaa. Ehrstr�m suunnitteli kuninkaan kruunun vuonna 1918. Suomesta tuli kuitenkin tasavalta. Kruunun valmisti Ehrstr�min piirustusten mukaan Teuvo Ypy� vasta 1980-luvulla. Kuva Kemin jalokivigalleria, kirjasta Eric O.W. Ehrstr�m 1881-1934