Eva Anttila (1894-1993)
tekstiilitaiteilija
Eva Anttila oli sekä kuvataiteilija että yksi suomalaisen tekstiilitaiteen uranuurtajista. Hän rikkoi töillään kuvataiteen ja taideteollisuuden rajoja ja erikoistui 1920-luvun lopulta alkaen kuvakudosten tekemiseen.
Eva Anttila tuli ylioppilaaksi vuonna 1913 ja opiskeli seuraavan lukuvuoden Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Taideteollisuuskeskuskoulun mallipiirustusosastolta hän valmistui 1917. Vuosina 1914-1916 hän opiskeli vielä Helsingin yliopiston piirustuslaitoksella ja suoritti kutomakurssin Fredrika Wetterhoffin työkoulussa 1917.
Eva Anttila aloitti uransa taidemaalarina, mutta vuonna 1920 hänestä tuli Kotiteollisuus Oy Pirtin mallisuunnittelija. Ensimmäisen kuvakudoksensa hän suunnitteli ja kutoi vuonna 1924 ja se oli nimeltään Primavera, Botticellin kuulu maalaus esikuvanaan. Samoihin aikoihin hän perusti oman kutomon, jossa valmisti kuvakudosten ohella sisustus- ja käyttötekstiilejä. Koko 1930-luvun hän teki myös kuvataidetta. Talvisodan sytyttyä hän lopetti kutomonsa toiminnan kannattamattomana ja keskittyi 1940-luvun alusta lähtien kuvakudosten luomiseen. Leimallista hänen työskentelytavalleen oli, että hän halusi hoitaa koko kuvakudoksen luomisprosessin itse. Hän teki luonnokset ja työpiirustukset, värjäsi langat, kutoi ja viimeisteli työn.
Anttilan kuvakudosten tyypillinen piirre on, että ne rakentuvat materiaalin ja tekstiilistruktuurin muodostamalle pohjalle. Ne ovat hyvin eläväpintaisia, niissä ei ole isoja sileitä pintoja. Pinnan elävyys on saatu aikaan mm. sidosvaihteluilla, erivahvuisilla langoilla ja asteittain vaihtelemalla värejä ja sävyjä. 1960-luvun alkupuolelta lähtien värien merkitys tyylikeinona edelleen vahvistui hänen töissään, vaikka hän oli jo 1930-luvullakin tehnyt rohkeita värikokeiluja. Keskeisiä aiheita ovat juhlat, hovielämä, uskonnolliset tapahtumat, naisfiguurit, kaupunki, metsä ja sadut.
Useat kuvakudokset on sijoitettu julkisiin tiloihin. Juhannustulet (1937) on Tasavallan presidentin linnassa Helsingissä, Vuorisaarna (1946) Kalevankankaan siunauskappelissa Tampereella, Työ ja elämä (1951) Suomen Pankin tiloissa ja Teatteri elää Turun kaupunginteatterissa.
Kuvakudosten lisäksi Eva Anttila teki kirkkotekstiilejä, mm. Perniön ja Sonkajärven kirkkoihin. Hän kävi myös opettamassa kuvakudostekniikkaa Islannissa, Englannissa ja Yhdysvalloissa. Vuosina 1926-1928 hän opetti tekstiilitaidetta Taideteollisuuskeskuskoulussa ennen varsinaisen tekstiiliosaston perustamista.
Barcelonan maailmannäyttelystä vuodesta 1929 alkaen Eeva Anttilan kuvakudokset edustivat Suomea kansainvälisissä näyttelyissä ja saivat palkintoja. Grand Prix -palkinto tuli Barcelonasta ja kultamitali Milanon triennaalista vuonna 1933 sekä diplomit Brysselin maailmannäyttelystä 1935 ja Pariisin maailmannäyttelystä 1937. Suomen Kulttuurirahaston kunniapalkinnon elämäntyöstään Eva Anttila sai vuonna 1971 ja vuoden tekstiilitaiteilijaksi hänet valittiin 89-vuotiaana, edelleen aktiivisena taiteilijana, vuonna 1983.
Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Eva Anttila piti Taideteollisuusmuseossa Helsingissä vuonna 1931 ja yksityisnäyttelyjä oli siitä lähtien useita sekä kotimaassa että ulkomailla. Eva Anttilan muistonäyttely Satumaa järjestettiin ensin Taideteollisuusmuseossa 1994 ja seuraavana vuonna Tampereen Taidemuseossa.
Auli Suortti-Vuorio
Lähteet:
Eva Anttila.Tekstiilitaiteilija. Textile Artist. 1894-1993. Exhibition catalogue. Toimitus / Editor Marianne Aav. Teksti / Text Kirsti Salo-Mattila. Helsinki 1994.
Pallasmaa, Ullamaria, Eva Anttila. ”Textile Artist of the Year”. 70 years working for textiles. Form Function Finland, volume 2 / 1983
Kuvat:
Kuvakudos Ilta kaupungissa (1944-1945)
Tämä kuvakudos on sekä aiheeltaan että toteuttamistavaltaan selvästi modernimpi kuin 1930-luvun suomalaiskansalliset työt. Kaupunki-aihe kertoo jo uudesta, modernista ajasta ja tekniikka on uusi. Hahmot ovat päällekkäisiä ja läpikuultavia, ääriviivoin rajattuja. Tämä tyylikeino viittaa kubismiin ja futurismiin. Kuva Designmuseo
Kuvakudos Työ ja elämä (1951)
Tämä iso kuvakudos (200 x 480 cm) on Suomen Pankissa Helsingissä. 1940-luvun lopulla Eva Anttila oli matkustellut Norjassa ja norjalaisen freskomaalauksen vaikutukset näkyvätkin tässä työssä. Kuvakudoksessa on myös kubistis-futuristisia piirteitä kuten Ilta kaupungissa -teoksessakin. Kuva Designmuseo
Kuvakudos Karnevaali (1954)
Juhlat oli yksi Eva Anttilan kuvakudosten toistuvista teemoista 1920-luvulta lähtien. Juhlia ja hovielämää kuvaavissa töissä naiset olivat hallitsevia hahmoja. Miehet olivat sivurooleissa ja heitä käytettiin korostamaan naisfiguurien merkitystä ja asemaa. Karnevaali-teos on valmistunut vuonna 1954 ja se on Helsingin yliopistossa opettajien koulutuslaitoksen käsityön opettajien koulutuslinjan tiloissa. Teoksen koko on 120 x 242 cm. Kuva Designmuseo
