designforum.fi - Greta Lisa J�derholm-Snellman

Greta Lisa J�derholm-Snellman (1894-1973)

keramiikkataiteilija

Greta Lisa J�derholm-Snellman syntyi Helsingiss� 23.5.1894. H�n kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1912 ja opiskeli sen j�lkeen kieli� Pariisissa. H�n harrasti posliinimaalausta ja opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa Helsingiss� lukuvuoden verran. 1920-luvun alussa h�n sai mahdollisuuden opiskella ja ty�skennell� Lachenalin keramiikka-ateljeessa Pariisin l�hell�. Kotiin palattuaan h�n j�rjesti heti vuonna 1921 tyylikk�ill� esineill� huomiota her�tt�neen n�yttelyn Galerie H�rhammerissa Helsingiss�.

M��r�tietoisena ja rohkeana naisena Greta Lisa haki syksyll� 1921 ty�t� Arabian tehtaalta ja h�net palkattiin tehtaaseen �itsen�iseksi taiteelliseksi avustajaksi�. H�nen ty�nkuvansa oli kaksijakoinen. Toisaalta h�n suunnitteli mainoskylttej�, koristeli sarjatuotantoisia keramiikkaesineit� ja avusti taiteilija Thure �bergi�. Mutta h�n sai my�s k�ytt��ns� oman ateljeetilan, jossa pystyi tekem��n yksil�llist� taidekeramiikkaa. H�n ty�skenteli Arabian tehtaalla vuoteen 1937 ja h�nen aloitteestaan sinne perustettiin Kauniimpaa arkitavaraa -osasto vuonna 1929. Osastolla valmistettiin kohtuuhintaisia, mutta taiteellisesti korkealaatuisia k�ytt�- ja koriste-esineit�. N�ihin esineisiin koristeet maalattiin k�sin ja Greta Lisa k�ytti maalaajina my�s Taideteollisuuskeskuskoulun oppilaita. Osaston valmistama Koti-astiasto on vuodelta 1932. Se on moniosainen astiasto, jota sai p�yt�-, kahvi-, tee- ja aamiais� sek� iltapalaversiona. Koristevaihtoehtoja olivat esimerkiksi tulppaani, kukko, mies ja nainen.

Greta Lisa J�derholm-Snellman suunnitteli Arabialle useita astiastoja ja modernisoi entisi�. Uusia malleja olivat mm. astiastot ML ja LB. Taiteilija suunnitteli my�s monia siirtokuva- ja raitakoristeita. Greta Lisan suosimia koriste-aiheita olivat 20-luvun klassismille tyypilliset it�maiset aiheet: kiinalaiset pagodit, linnut, kalat ja kasvit. H�n osasi pelkist�� ja karakterisoida n�m� aiheet tyylikk�iksi kuvioiksi. H�n oli my�s l�hes ainoa art deco -tyyli� edustava keraamikko maassamme. Art decoon kuuluvat mustat lasitteet ja kultav�ri n�kyiv�t my�s h�nen uniikkikeramiikassaan.

Arabian ty�ns� lis�ksi J�derholm-Snellman opetti posliinimaalausta Taideteollisuuskeskuskoulussa 1929-1937. H�n oli pidetty ja reipasotteinen opettaja. H�nen puolisonsa taidemaalari Eero Snellman toimi Pariisin maailmann�yttelyss� 1937 Suomen osaston komissaarina ja perhe muutti Pariisiin. Siell� J�derholm-Snellman ty�skenteli S�vresin keramiikkatehtaalla 1937-1938. H�n kokeili uusia lasituksia ja n�in syntyi vahvoja sinisi� ja keltaisia v�ris�vyj�. Joulukuussa 1938 Eero Snellman j�rjesti Pariisissa menestyksekk��n n�yttelyn, jonka somisteena oli my�s Greta Lisan keramiikkaa. Alkuvuodesta 1939 he palasivat Suomeen ja talvisodan aikana he toimivat aktiivisesti saadakseen j�rjestetyksi Suomelle humanitaarista apua Ruotsista ja Englannista.

Greta Lisa J�derholm-Snellman piti paljon n�yttelyit� kotimaassa ja ulkomailla. 1920-luvun alussa h�nell� oli kolme n�yttely� Galerie H�rhammerilla Helsingiss�. Yhdess� miehens� kanssa h�n j�rjesti 1920- ja 30-luvuilla useita n�yttelyit� ymp�ri maata, mm. Tampereella, Viipurissa, Turussa ja Porissa. N�yttelyiden avulla taiteilija toivoi my�s pystyv�ns� kehitt�m��n kansan makua. H�n ei ep�r�inyt l�hte� ulkomaillekaan esittelem��n tuotantoaan. Joulukuussa 1933 h�n avasi n�yttelyn Pariisissa L�Atelier 75:ss�, joka oli erikoistunut moderniin muotoiluun. Vuonna 1937 h�nell� oli laaja n�yttely Lontoossa Heal & Son �tavaratalon Mansard Flat Galleryssa. N�yttelyst� kirjoitettiin paljon brittil�isiss� lehdiss� ja tyylikk�it� kahvi- ja teeastiastoja, keraamisia teep�yti� ja tarjottimia kehuttiin. Seuraavana vuonna h�net pyydettiin Lontooseen nelj�n naistaiteilijan yhteisn�yttelyyn.

Sodan j�lkeen J�derholm-Snellman ei en�� tehnyt keramiikkaa, vaan keskittyi lasin suunnitteluun ja kokeili my�s uusia materiaaleja kuten kuparia ja rautalankaa. Riihim�en Lasille h�n suunnitteli vuosina 1937-1949 ja Iittalan lasitehtaalle 1950-1960-luvuilla. Lasiesineet olivat astiastoja, maljakoita, rasioita ja lampunjalkoja. 1950-luvulla taiteilija j�rjesti kotonaan Lutherinkadulla valaisinn�yttelyit� ja lampunjalkojen lis�ksi my�s tyylikk��t varjostimet olivat h�nen k�sialaansa. Stockmannin tavaratalossa Helsingiss� oli s��nn�llisesti h�nen n�yttelyit��n ja p�yd�nkattausn�yttelyt olivat my�s h�nen bravuureitaan.

Greta Lisa oli lennokas kirjoittaja ja h�n toimi vuosikausia englantilaisen The Studio Yearbookin vakinaisena avustajana l�hett�en sinne tietoja ja juttuja suomalaisesta muotoilusta. H�n kirjoitti naistenlehtiin my�s kulttuuri- ja seurapiiritapahtumista. El�kevuosinaan h�n matkusti s��nn�llisesti Pariisiin ja l�hetti sielt� lehtiin kertomuksia taide- ja kulttuuritapahtumista.

Taiteilija Eero Snellmanin idean pohjalta perustettiin Pariisiin Cit� Internationale des Arts eli kansainv�linen keskus, johon taiteilijat eri puolita maailmaa voivat tulla Pariisin ty�skentelem��n. Greta Lisa ajoi puolisonsa kanssa innokkaasti t�t� hanketta ja kuului t�m�n kuoltua vuosikausia j�rjest�n hallintoneuvostoon. Pariisin taiteilijakaupungin s��ti�- organisaatio hoiti Suomesta Pariisiin l�htevien taiteilijoiden asioita ja t�m�n johtokunnassa J�derholm-Snellman toimi aktiivisesti vuosina 1960-1973.

Greta Lisa J�derholm-Snellman oli koko ik�ns� tarmokas, innostuva ja uusia ideoita pursuava persoona. H�n kuoli vuonna 1973 tytt�rens�, kuvataiteilija Christina Snellmanin luona Espanjassa.

Greta Lisa J�derholm-Snellmanin entinen oppilas, keraamikko Selja Louhio-Sarvim�ki on kuvaillut h�nt� n�in: �Greta Lisa J�derholm-Snellman oli ranskalaisista ranskalaisin olemukseltaan. H�n oli vieh�tt�v�n eloisa nainen, ladylike luontevasti ja tottunut liikkumaan diplomaatti� ja taiteilijapiireiss�. H�n tuli tunneille Arabiasta kiireisen�, my�h�styneen� ja aina taksilla. Seurustelu tunneilla oli toverillista, hauskaa ja vapaata. H�n kertoi usein ty�st��n ja n�yttelyist��n. Suunnittelutunneilla tehdyt keramiikkakoristeluaiheet eiv�t sellaisinaan kelvanneet h�nelle, vaan niit� piti pelkist�� ja soveltaa h�nen tyyliins� posliinimaalauksessa. Keve�st� eleganssistaan huolimatta Greta Lisa J�derholm-Snellman oli m��r�tietoinen, tyylivarma, ahkera ja ammattinsa osaava nainen.�

Auli Suortti-Vuorio

L�hteet:
Greta Lisa J�derholm-Snellman 1894-1973. Keramiikkaa ja lasia. Keramik och glas. N�yttelyluettelo. Taideteollisuusmuseo 1981.
Keramiikka ja lasi. Arabian 90-vuotisjulkaisu 1964.
Nyman, Hannele, Greta Lisa J�derholm-Snellmanin kaunis arki. Glorian antiikki 4 / 2004.
Selja Louhio-Sarvim�en haastattelu 1987. Haastattelija Auli Suortti-Vuorio. Designmuseon arkisto.
Greta Lisa J�derholm-Snellmanin arkisto Taideteollisen korkeakoulun arkistossa.

Kuvat:

Astioita

Valaisin

P�yt�

Uurna