Greta Lisa Jäderholm-Snellman (1894-1973)


keramiikkataiteilija

Greta Lisa Jäderholm-Snellman syntyi Helsingissä 23.5.1894. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1912 ja opiskeli sen jälkeen kieliä Pariisissa. Hän harrasti posliinimaalausta ja opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa Helsingissä lukuvuoden verran. 1920-luvun alussa hän sai mahdollisuuden opiskella ja työskennellä Lachenalin keramiikka-ateljeessa Pariisin lähellä. Kotiin palattuaan hän järjesti heti vuonna 1921 tyylikkäillä esineillä huomiota herättäneen näyttelyn Galerie Hörhammerissa Helsingissä.

Määrätietoisena ja rohkeana naisena Greta Lisa haki syksyllä 1921 työtä Arabian tehtaalta ja hänet palkattiin tehtaaseen ”itsenäiseksi taiteelliseksi avustajaksi”. Hänen työnkuvansa oli kaksijakoinen. Toisaalta hän suunnitteli mainoskylttejä, koristeli sarjatuotantoisia keramiikkaesineitä ja avusti taiteilija Thure Öbergiä. Mutta hän sai myös käyttöönsä oman ateljeetilan, jossa pystyi tekemään yksilöllistä taidekeramiikkaa. Hän työskenteli Arabian tehtaalla vuoteen 1937 ja hänen aloitteestaan sinne perustettiin Kauniimpaa arkitavaraa -osasto vuonna 1929. Osastolla valmistettiin kohtuuhintaisia, mutta taiteellisesti korkealaatuisia käyttö- ja koriste-esineitä. Näihin esineisiin koristeet maalattiin käsin ja Greta Lisa käytti maalaajina myös Taideteollisuuskeskuskoulun oppilaita. Osaston valmistama Koti-astiasto on vuodelta 1932. Se on moniosainen astiasto, jota sai pöytä-, kahvi-, tee- ja aamiais– sekä iltapalaversiona. Koristevaihtoehtoja olivat esimerkiksi tulppaani, kukko, mies ja nainen.

Greta Lisa Jäderholm-Snellman suunnitteli Arabialle useita astiastoja ja modernisoi entisiä. Uusia malleja olivat mm. astiastot ML ja LB. Taiteilija suunnitteli myös monia siirtokuva- ja raitakoristeita. Greta Lisan suosimia koriste-aiheita olivat 20-luvun klassismille tyypilliset itämaiset aiheet: kiinalaiset pagodit, linnut, kalat ja kasvit. Hän osasi pelkistää ja karakterisoida nämä aiheet tyylikkäiksi kuvioiksi. Hän oli myös lähes ainoa art deco -tyyliä edustava keraamikko maassamme. Art decoon kuuluvat mustat lasitteet ja kultaväri näkyivät myös hänen uniikkikeramiikassaan.

Arabian työnsä lisäksi Jäderholm-Snellman opetti posliinimaalausta Taideteollisuuskeskuskoulussa 1929-1937. Hän oli pidetty ja reipasotteinen opettaja. Hänen puolisonsa taidemaalari Eero Snellman toimi Pariisin maailmannäyttelyssä 1937 Suomen osaston komissaarina ja perhe muutti Pariisiin. Siellä Jäderholm-Snellman työskenteli Sèvresin keramiikkatehtaalla 1937-1938. Hän kokeili uusia lasituksia ja näin syntyi vahvoja sinisiä ja keltaisia värisävyjä. Joulukuussa 1938 Eero Snellman järjesti Pariisissa menestyksekkään näyttelyn, jonka somisteena oli myös Greta Lisan keramiikkaa. Alkuvuodesta 1939 he palasivat Suomeen ja talvisodan aikana he toimivat aktiivisesti saadakseen järjestetyksi Suomelle humanitaarista apua Ruotsista ja Englannista.

Greta Lisa Jäderholm-Snellman piti paljon näyttelyitä kotimaassa ja ulkomailla. 1920-luvun alussa hänellä oli kolme näyttelyä Galerie Hörhammerilla Helsingissä. Yhdessä miehensä kanssa hän järjesti 1920- ja 30-luvuilla useita näyttelyitä ympäri maata, mm. Tampereella, Viipurissa, Turussa ja Porissa. Näyttelyiden avulla taiteilija toivoi myös pystyvänsä kehittämään kansan makua. Hän ei epäröinyt lähteä ulkomaillekaan esittelemään tuotantoaan. Joulukuussa 1933 hän avasi näyttelyn Pariisissa L´Atelier 75:ssä, joka oli erikoistunut moderniin muotoiluun. Vuonna 1937 hänellä oli laaja näyttely Lontoossa Heal & Son –tavaratalon Mansard Flat Galleryssa. Näyttelystä kirjoitettiin paljon brittiläisissä lehdissä ja tyylikkäitä kahvi- ja teeastiastoja, keraamisia teepöytiä ja tarjottimia kehuttiin. Seuraavana vuonna hänet pyydettiin Lontooseen neljän naistaiteilijan yhteisnäyttelyyn.

Sodan jälkeen Jäderholm-Snellman ei enää tehnyt keramiikkaa, vaan keskittyi lasin suunnitteluun ja kokeili myös uusia materiaaleja kuten kuparia ja rautalankaa. Riihimäen Lasille hän suunnitteli vuosina 1937-1949 ja Iittalan lasitehtaalle 1950-1960-luvuilla. Lasiesineet olivat astiastoja, maljakoita, rasioita ja lampunjalkoja. 1950-luvulla taiteilija järjesti kotonaan Lutherinkadulla valaisinnäyttelyitä ja lampunjalkojen lisäksi myös tyylikkäät varjostimet olivat hänen käsialaansa. Stockmannin tavaratalossa Helsingissä oli säännöllisesti hänen näyttelyitään ja pöydänkattausnäyttelyt olivat myös hänen bravuureitaan.

Greta Lisa oli lennokas kirjoittaja ja hän toimi vuosikausia englantilaisen The Studio Yearbookin vakinaisena avustajana lähettäen sinne tietoja ja juttuja suomalaisesta muotoilusta. Hän kirjoitti naistenlehtiin myös kulttuuri- ja seurapiiritapahtumista. Eläkevuosinaan hän matkusti säännöllisesti Pariisiin ja lähetti sieltä lehtiin kertomuksia taide- ja kulttuuritapahtumista.

Taiteilija Eero Snellmanin idean pohjalta perustettiin Pariisiin Cité Internationale des Arts eli kansainvälinen keskus, johon taiteilijat eri puolita maailmaa voivat tulla Pariisin työskentelemään. Greta Lisa ajoi puolisonsa kanssa innokkaasti tätä hanketta ja kuului tämän kuoltua vuosikausia järjestön hallintoneuvostoon. Pariisin taiteilijakaupungin säätiö- organisaatio hoiti Suomesta Pariisiin lähtevien taiteilijoiden asioita ja tämän johtokunnassa Jäderholm-Snellman toimi aktiivisesti vuosina 1960-1973.

Greta Lisa Jäderholm-Snellman oli koko ikänsä tarmokas, innostuva ja uusia ideoita pursuava persoona. Hän kuoli vuonna 1973 tyttärensä, kuvataiteilija Christina Snellmanin luona Espanjassa.

Greta Lisa Jäderholm-Snellmanin entinen oppilas, keraamikko Selja Louhio-Sarvimäki on kuvaillut häntä näin: ”Greta Lisa Jäderholm-Snellman oli ranskalaisista ranskalaisin olemukseltaan. Hän oli viehättävän eloisa nainen, ladylike luontevasti ja tottunut liikkumaan diplomaatti– ja taiteilijapiireissä. Hän tuli tunneille Arabiasta kiireisenä, myöhästyneenä ja aina taksilla. Seurustelu tunneilla oli toverillista, hauskaa ja vapaata. Hän kertoi usein työstään ja näyttelyistään. Suunnittelutunneilla tehdyt keramiikkakoristeluaiheet eivät sellaisinaan kelvanneet hänelle, vaan niitä piti pelkistää ja soveltaa hänen tyyliinsä posliinimaalauksessa. Keveästä eleganssistaan huolimatta Greta Lisa Jäderholm-Snellman oli määrätietoinen, tyylivarma, ahkera ja ammattinsa osaava nainen.”

Auli Suortti-Vuorio


Lähteet:
Greta Lisa Jäderholm-Snellman 1894-1973. Keramiikkaa ja lasia. Keramik och glas. Näyttelyluettelo. Taideteollisuusmuseo 1981.
Keramiikka ja lasi. Arabian 90-vuotisjulkaisu 1964.
Nyman, Hannele, Greta Lisa Jäderholm-Snellmanin kaunis arki. Glorian antiikki 4 / 2004.
Selja Louhio-Sarvimäen haastattelu 1987. Haastattelija Auli Suortti-Vuorio. Designmuseon arkisto.
Greta Lisa Jäderholm-Snellmanin arkisto Taideteollisen korkeakoulun arkistossa.


Kuvat:

Astioita

Valaisin

Pöytä

Uurna