Henry Ericsson (1898-1933)
koristetaiteilija, taidemaalari
Henry Ericsson opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa koristemaalausosastolla 1915-1918. Alun perin hänen oli tarkoitus pyrkiä samassa Ateneum-rakennuksessa sijaitsevaan Taideyhdistyksen kouluun ja ryhtyä taidemaalariksi, mutta hän erehtyi ovesta ja tuli kirjoittautuneeksi sisään Suomen Taideteollisuusyhdistyksen keskuskouluun. Sittemmin hän huomasi kyllä erehdyksensä, mutta sopeutui tilanteeseen. Ericsson opiskeli maalausta Italiassa 1920-luvulla useampaan otteeseen. Hän oli laaja-alaisesti lahjakas taiteilija, joka toimi sekä taideteollisuuden että vapaan taiteen kentillä. Hänen monipuolinen uransa kesti vain runsaan vuosikymmenen ja katkesi syksyllä 1933 traagiseen auto-onnettomuuteen, jossa kuoli myös hänen vaimonsa Marquita (o.s. Björnberg) sekä heidän ystäväpariskuntansa.
Ensimmäiset työtehtävänsä taideteollisuuden piirissä Henry Ericsson sai asepalvelusaikanaan Mikkelissä vuonna 1920, kun hän suunnitteli huonekaluja varuskuntaan. Samoin hän sai suunnitella koristelun kenraali Mannerheimille lahjoitettuun kunniamiekkaan.
Arkkitehti Gustaf Strengellin pyynnöstä Henry Ericsson suunnitteli Suomen osaston kunniasalin Pariisin kansainväliseen taideteollisuusnäyttelyyn vuonna 1925. Hän suunnitteli arkkitehtuurin ja valitsi näyttelyesineet sekä teki kunniasalin kattomaalaukset. Ranskan valtio myönsi hänelle tästä työstä kiitokseksi kunnianimityksen ” Officier de I´ Instruction Publique”. Seinämaalauksista tuli yksi Ericssonin erikoisaloista. Ravintola Fregattiin Helsinkiin hän maalasi seinämaalaukset 1927 ja hotelli-ravintola Fennian Tuhannen ja yhden yön tarustoon pohjaavat seinämaalaukset 1929. Hän toteutti koristemaalauksia myös kirkkoihin (Töölön kirkko 1929-1930) ja kokoustiloihin sekä yksityisasuntoihin (Baumgartnerin perheen talo, Loviisa 1928). Lasimaalauksia hän teki mm. Pohjanmaan museon muistosaliin Vaasaan (1930) ja Helsingin kaupungin Tuberkuloosisairaalan kappeliin (1930).
Riihimäen Lasi Oy järjesti keskellä kieltolain aikaa vuonna 1928 viini- ja likööriastiaston suunnittelukilpailun, jonka Henry Ericsson voitti ja toimi sen jälkeen tehtaan freelance-suunnittelijana. Hän sai suunnitella monia tunnettuja, upeita lahjaesineitä. Kuuluisin näistä on nk. Barcelona-pokaali, joka oli Helsingin kaupungin lahja Barcelonan kaupungille Barcelonan maailmannäyttelyn yhteydessä vuonna 1929. Ericsson suunnitteli Barcelonan maailmannäyttelyyn myös kolme muuta kaiverrettua lasimaljaa sekä hopeamaljan, joka lahjoitettiin Tasavallan Presidentin nimissä Espanjan kuninkaalle. Myös Ericssonin suunnittelemia kirkkohopeita oli esillä maailmannäyttelyssä.
Ericsson teki myös taidegrafiikkaa ja kirjankuvitusta. Kansalaissodan traumaattisia kokemuksia hän purki grafiikan töissä 1920-luvun lopulla. Ystävänsä Topi Vikstedtin kanssa hän kuvitti Gunnar Suolahden kirjan Elämää Suomessa 1700-luvulla ja teki myös pilapiirroksia pilalehti Kerberokseen. Kirjankansia hän piirsi aikakauslehti Domukseen ja Ornamon vuosikirjaan.
Myös teatteri kiinnosti Henry Ericssonia. Hän suunnitteli Kansallisteatteriin ja Ruotsalaiseen teatteriin muutamia lavastuksia sekä puvustuksen ainakin kahteen näytelmään ja sai näistä kiitosta. Viimeisinä elinvuosinaan hän oli poikansa Christoffer Ericssonin mukaan suuntautumassa entistä selvemmin maalaustaiteeseen. Tätä tarkoitusta varten hän maalasi Ahvenanmaalla kesällä 1932 ja teki samana syksynä pitkän opintomatkan Italiaan.
Henry Ericssonin monipuolisesta lahjakkuudesta kertoo myös se, että hän suunnitteli itse perheelleen talon ja ateljeen Kulosaareen. Rakennus kalliopuutarhoineen valmistui 1928.
Auli Suortti-Vuorio
Lähteet:
Henry Ericsson 1898-1933. Näyttely Mikkelin taidemuseossa 3.12.1983-15.1.1984. Näyttelyluettelo. Mikkeli 1983.
Brummer, Arttu, Henry Ericsson 6.2.1898-16.10.1933. Ornamon VI vuosikirja. 1933.
Siltavuori, Eeva, The versatile Henry Ericsson: Promise, legend and a shooting star. Form Function Funland vol. 1/1984
Kuvat:
Barcelona-pokaali
Tunnetuin Henry Ericssonin suunnittelemista lasiesineistä on nk. Barcelona-pokaali (Riihimäen lasi Oy 1929), joka annettiin Helsingin kaupungin lahjana Barcelonan kaupungille Barcelonan maailmannäyttelyn yhteydessä syksyllä 1929. Barcelona-pokaali on kannellinen ja varustettu alustalla, 67 cm korkea. Sen on kaivertanut Teodor Käppi. Pokaaliin on kuvattu näkymä Helsingin Eteläsatamasta. Sen kannessa ovat Helsingin ja Barcelonan kaupunkien vaakunat. Lisäksi etelän Barcelonaa symboloi hedelmiä kantava nainen ja pohjoisen Helsinkiä lautoja kantava mies. Kuva-aiheidensa takia pokaalia on kutsuttu myös Helsinki-pokaaliksi. Kuva Designmuseo
Astiasto H.E.
Keskellä kieltolain aikaa, keväällä 1928, Riihimäen Lasi Oy järjesti viini- ja liköörilasiston suunnittelukilpailun. Kilpailun voitti Henry Ericsson astiastollaan, joka käsitti yhdeksän eri suuruista pikaria ja neljä juomalasia, juustokuvun alustoineen, hedelmäkulhon sekä viinakarahvin ja viinikarahvin. Astiasto oli valmistettu soodalasista ja muotiin puhallettu. Astiasto oli tuotannossa aina 1950-luvulle asti. Kuva Aimo Hyvärinen / Designmuseo
Kahviastiasto (Oy Taito Ab 1931-1933)
Esimerkkinä Henry Ericssonin monipuolisuudesta taideteollisuusalan taiteilijana on hopeinen kahvikalusto, jonka hän suunnitteli Oy Taito Ab:lle 1930-luvun alussa. Hän suunnitteli myös kirkkohopeita sekä mm. ns. Kuninkaan maljan, joka lahjoitettiin Suomen presidentin lahjana Espanjan kuninkaalle Barcelonan maailmannäyttelyn avajaisissa. Kuva Aarne Pietinen / Designmuseo
