Ilmari Tapiovaara (1914-1999)


sisustusarkkitehti

Ilmari Tapiovaara valmistui Taideteollisuuskeskuskoulun huonekalupiirustusosastolta sisustusarkkitehdiksi 1937. Valmistumisen jälkeen hän lähti Ranskaan tutustumaan Pariisin maailmannäyttelyyn ja pääsi samalla matkalla avustajaksi Le Corbusierin toimistoon noin puoleksi vuodeksi.

Vuonna 1938 Tapiovaara kiinnitettiin Asko Oy:n, Suomen suurimman huonekalutehtaan, suunnittelijaksi ja taiteelliseksi johtajaksi. Syksyllä 1939 järjestettiin Helsingissä asuntonäyttely, joka kuitenkin jouduttiin sodan vaaran vuoksi pian sulkemaan. Näyttelyssä esiteltiin myös Tapiovaaran Askolle suunnittelema pienasunnon monitoimikalusto. Tapiovaara siirtyi v. 1941 Keravan Puuteollisuus Oy:n taiteelliseksi ja kaupalliseksi johtajaksi. Vuosina 1946-47 hän suunnitteli yhdessä vaimonsa Annikki Tapiovaaran kanssa kalusteet Domus Academican uuteen opiskelija-asuntolaan Helsinkiin. Noista kalusteista tunnetuin on Domus-tuoli, jota alettiin valmistaa sarjatuotantona. Lukki-tuoli taas oli tarkoitettu Helsingin Teknillisen Korkeakoulun opiskelija-asuntoihin Teekkarikylään, joka valmistui 50-luvun alussa. Tuolin uutuus on yhdistelmä muotoon puristettu vaneri ja taivutettu metalliputki. Tapiovaara oli vuonna 1951 perustanut Annikki Tapiovaaran kanssa oman toimiston ja pariskunta teki suunnittelutyötä useille eri yrityksille.

Jatkosodan asemasotavaiheen aikana Tapiovaara palveli Itä-Karjalassa, jossa hänen tehtävänään oli mm. rakennustoiminnan suunnittelu ja toteutus ja rakenneosien koneellinen valmistus. Hän suunnitteli armeijan käyttöön korsuja, kanttiineja, saunoja sekä huonekaluja ja käyttöesineitä. Sodan loppuvaiheessa hän ohjasi vielä rintamamiesten puhdetyötoimintaa suunnittelemalla malleja.

Ilmari Tapiovaara työskenteli myös ulkomailla eri tehtävissä. 1952-53 hän oli professorina Yhdysvalloissa Illinois Institute of Technologyn muotoilukoulussa Chicagossa sekä työskenteli myös jonkin aikaa Mies van der Rohen toimistossa. 1950-luvun lopussa hän lähti Paraguayhin YK:n kehitysyhteistyötehtäviin suunnittelemaan kalusteita ja 1970-luvun puolivälissä hän oli Mauritiuksella samantyyppisessä projektissa. Jugoslaviassa hän oli myös asiantuntijana osallistuen huonekalu- ja puuseppäteollisuuskeskuksen kehittämiseen. Lisäksi hän on suunnitellut huonekaluja mm. Italiaan ja Ruotsiin.

Tapiovaara oli Alvar Aallon tuotannon ihailija ja halusi viedä suunnittelussaan eteenpäin Aallon ajatuksia. Tämä näkyi puun käytön soveltamisessa funktionalismin muotokieleen ja teollisuustuotantoon sekä siinä, että Tapiovaara omaksui funktionalismin sosiaalisen tasa-arvon periaatteen. Tapiovaara pyrki aina suunnitelmissaan inhimillisen, valoisan ja lämpimän asuinympäristön luomiseen. Hänen suunnittelemansa kalusteet olivat myös aina osa kokonaisuutta; arkkitehtuuri oli niiden lähtökohta.

Kymmenien tuolien ja muiden useimmiten julkisiin tiloihin tarkoitettujen huonekalujen ohella Tapiovaara suunnitteli myös lukuisten pankkien, konttoreiden, hotellien ja myymälätilojen sisustuksia 40-luvulta alkaen. Näitä olivat mm. Helsingin Kaivotaloon v. 1957 suunnitellut 11 liikehuoneistoa, Olivettin esittelyhuoneisto Helsinkiin 1954, hotelli Marski 1960, Lauttasaaren kirkko 1957 valaisimineen ja kirkollisine esineineen ja hotelli Inter-Continental, Helsinki 1971.

Näyttelysuunnittelu oli yksi Tapiovaaran laajan suunnittelutyön osa-alue. Teollinen muoto -näyttely Helsingin Taidehallissa 1957 oli ensimmäinen teollisen muotoilun näyttely maassamme ja samalla Suomen Taideteollisuusyhdistyksen vuosinäyttely. Muita hänen suunnittelemiaan taideteollisuusnäyttelyitä olivat harvinaiset näyttelyt Moskovassa ja Tallinnassa v. 1961. Hänen omia näyttelyitään olivat Kuutio 73 ja Muoto 78.

Tapiovaara toimi Taideteollisen Oppilaitoksen sisustustaiteen osaston johtajana ja yliopettajana 1951-54 sekä teollisen muotoilun opettajana 1954-56. Hän halusi uudistaa opetusta kansainvälisten ja amerikkalaisten esikuvien avulla teollisen tuotesuunnittelun suuntaan. Teknillisessä Korkeakoulussa hän opetti sisustussuunnittelua 1964-68.

Ilmari Tapiovaara palkittiin Milanon Triennaaleissa 1951, 1954, 1957, 1960 ja 1964 yhteensä kuudella kultamitalilla. Hän sai Chicagossa Good Design Award -palkinnon 1951, Pro Finlandia-mitalin 1959, Valtion taideteollisuuspalkinnon 1971 ja Sisustusarkkitehdit SIO:n huonekalupalkinnon 1990.


Auli Suortti-Vuorio


Lähteet:

Ilmari Tapiovaara. Sisustusarkkitehti. Inredningsarkitekt. Interior Architect. Teksti / Text Jarno Peltonen. Taideteollisuusmuseo. Konstindustrimuseet. Museum of Applied Arts. Helsinki 1984. Näyttelyluettelo.
Ilmari Tapiovaara. Interior Architect. Ed. by Lily Kane. New York 2001.
Hagelstam, Wenzel, Uusi antiikkikirja 1900-1980. WSOY. Hämeenlinna 2003.
Korvenmaa, Pekka, Ilmari Tapiovaara. Santa et Cole. Barcelona 1997.

Artikkeleja Form Function Finland -lehdessä:
Runeberg, Tutta, Export design. Finland exports planning, ideas and training. FFF vol. 2/1983.
Paatero, Kristiina, Ilmari Tapiovaara – master of the chair. The goal was to create a human environment. FFF vol 4/1984.


Kuvat:


Nana -tuoli

Tapiovaara suunnitteli Nana-tuolin Merivaara Oy:lle vuonna 1957. Se on kevytrakenteinen ja siro yleistuoli, joka sopii sekä kotiin että julkisiin tiloihin. Jalat ovat metallia, mustat tai kromatut ja ne on kiinnitetty saksimaisesti. Istuinosa on puinen ja sitä valmistettiin eri väreissä. Yksi vaihtoehto oli nahkainen istuin. Tapiovaara suunnitteli tuolille myös oman kuljetuspakkauksen. Nana on taas saatavana uustuotannossa.

Domus-tuoli (1947-)
Domus-tuoli oli suunniteltu Domus Academican opiskelija-asuntoihin lukutuoliksi. Tuoli toimi myös yleistuolina muissa tiloissa, koska kaikki opiskelija-asuntolan huonekalut oli suunniteltu monikäyttöisiksi. Tuolia suunniteltaessa ajateltiin opiskelijaa: tuolissa piti olla hyvä istua ja sen piti tukea selkää. Se vei vähän tilaa ja oli pinottava. Tuoli oli valmistettu koivusta ja valmistaja oli Keravan Puuteollisuus Oy. Tuolista tuli sekä kotimainen että ulkomainen menestystuote, joka levisi myös USA:n markkinoille. Tällekin tuolille Tapiovaara suunnitteli myös pakkauksen, vastasi sen markkinoinnista ja vientinäyttelyistä sekä myyntikampanjoiden graafisesta ilmeestä. Tuolia on valmistettu yli 5 miljoonaa kappaletta.