Kaj Franck (1911-1989)


muotoilija, professori

Kaj Franck valmistui sisustusarkkitehdiksi Taideteollisuuskeskuskoulun huonekalupiirustusosastolta 1932. Valmistuttuaan hän toimi TE-MA:n näyteikkunasomistajana ja sisustussuunnittelijana sekä suunnitteli painokankaita Yhtyneille Villatehtaille ja Helsingin Taidevärjäämölle 1938-1945. Vuodesta 1945 lähtien Franck toimi Arabian tehtaalla mallisuunnittelijana ja mallisuunnitteluosaston johtajana 1946-1961. Hän oli myös Nuutajärven Lasi Oy:n suunnittelija 1950-1976 sekä taiteellinen johtaja 1951-1976. Franck myös opetti Taideteollisessa oppilaitoksessa tuntiopettajana 1945-1960 sekä toimi yliopettajana ja oppilaitoksen taiteellisena johtajana 1960-1968. Hän oli taiteilijaprofessori vuosina 1973-1978.

Kaj Franck pyrki suunnittelussaan yksinkertaiseen, asialliseen ja ajattomaan muotoon. Astioissa hän käytti pehmeitä värejä, jotta ruoka pääsi oikeuksiinsa. Uniikkiesineissään hän suosi kuitenkin myös rohkeita, kirkkaita värejä. Hän oli anonymiteetin esitaistelija. Keramiikka- ja lasi -lehden numerossa 1 / 1966 julkaistussa anonymiteettia käsittelevässä artikkelissa hän sanoo mm: ”Muotoilijanimen sijasta esineen olisi elettävä omilla edellytyksillään, joihin muotoilu kuuluu tärkeänä osana.” Uniikkiesineiden kohdalla piti Franckin mielestä kuitenkin näkyä tekijän nimi. Anonyymius koski vain käyttöesineitä.

Kaj Franck uudisti suomalaisen astiastoperinteen suunnittelemallaan Kilta-astiastolla, joka oli tuotannossa 1953-1975. Kilta syntyi uudelleen 1981 ajan vaatimuksia vastaavaksi uudistettuna Teema-astiastona. Kilta-sarjan osa oli myös v. 1948 suunniteltu kermapullo, joka oli sekä säilytys- että tarjoiluastia. Kaj Franckin tunnetuimpia lasistoja on Kartio-lasi (1958-1975), joka on myös uustuotannossa. 1950-luvulla Franck innostui vanhasta filigraanitekniikasta ja suunnitteli 1950-70-luvuilla useita filigraanikoristeltuja esineitä. Franckin tekemistä sisustuksista muistetaan esimerkiksi Wärtsilä-Arabian myymälä-näyttelytilan sisustus (Pohjois-Esplanadi 25) jonka hän suunnitteli v. 1952 yhdessä Saara Hopean kanssa.

Kaj Franck osallistui lukuisiin näyttelyihin sekä Suomessa että ulkomailla, mm. Design in Scandinavia, USA ja Kanada 1954-1957 sekä Australia 1968-1969, Milanon triennaalit 1951, 1954, 1957 ja 1960 ja Brysselin maailmannäyttely 1958. Hän sai myös useita palkintoja: Milanon triennaali (kultamitali 1951, Grand prix 1957), Lunning-palkinto 1955, Compasso d ´oro, Milano 1957, Prins Eugen -mitali, Ruotsi 1964, Pro Finlandia -mitali 1957, Valtion taideteollisuuspalkinto 1977, Svenska Kulturfondenin kunniapalkinto 1981, Helsingin kaupungin kunniapalkinto 1986. Professorin arvonimi 1972. Kunniatohtori, Royal College of Arts 1983.

Kaj Franckin elämäntyötä on esitelty retrospektiivisissä näyttelyissä (Taideteollisuusmuseo, Helsinki 1991 ja Heinolan kaupunginmuseo 1997). Kesällä 2003 oli Arabian museossa näyttely Kilta 50 vuotta ja Design Forum Finlandin näyttelytilassa Sanomatalossa Kaj Franck Tänään – I dag – Today.

Design Forum Finland perusti vuonna 1992 Kaj Franck -palkinnon, joka myönnetään vuosittain Kaj Franckin hengessä työskentelevälle muotoilijalle.

Auli Suortti-Vuorio


Lähteet:
Kaj Franck. Muotoilija. Formgivare. Designer. Helsinki 1992.
Kaj Franck. Teema ja muunnelmia. Theme and variations. Heinolan kaupunginmuseon julkaisuja no 6. Lahti 1997.
Koivisto, Kaisa, Kolme tarinaa lasista. Lasitutkimuksia – Glass Research XIII. 2001 Suomen lasimuseon julkaisu. Vammala 2001. Teoksessa esitelty laajasti Franckin lasisuunnittelua.
Poutasuo, Tuula, Moderni lasi. Taiteilijatarinoita. Artikkeli teoksessa Visioita. Moderni suomalainen muotoilu. Toim. Anne Stenros. Keuruu 1999.
Räsänen, Liisa (toim.), Kaj Franck – Muotoilijan tunnustuksia. Form och miljö. Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja B 12. 2. p. 1991.
Räsänen, Liisa, Kauneutta etsimässä. Suomalainen käyttöesine Artikkeli teoksessa Visioita. Moderni suomalainen muotoilu. Toim. Anne Stenros. Keuruu 1999.
Ateneum Maskerad. Taideteollisuuden muotoja ja murroksia. Toim. Pia Strandman. Taideteollinen korkeakoulu 1999. Useissa teoksen artikkeleissa viitataan Kaj Franckin työhön opettajana ja muotoilijana.
Kaj Franckia käsitteleviä artikkeleja Form Function Finland -lehdessä:
Siltavuori, Eeva, A dream of timeless object. FFF vol. 3/1987.
Periäinen, Tapio, The universal Kaj Franck. FFF vol 4/1997.
Enbom, Carla, Kaj Franck (1911-1989). A designer who practiced what he preached. FFF. Vol. 4/2001.
 Muuta:
Kaj Franck. Tänään. I dag. Today. Inform. Kesä. Summer 03. Design Forum Finland 2003.


Kuvat:

Kermapullo (1948)
Korkillinen kermapullo (1948-, 1995-, Oy Arabia Ab) oli tarkoitettu sekä kerman säilytys-, tarjoilu- että kuljetusastiaksi. Se mahtui ikkunan väliin, mikä oli tärkeää aikana, jolloin jääkaapit olivat vielä harvinaisia, sillä voitiin hakea irtokermaa kaupasta ja se oli tyylikäs kattausastia. Kermapullo kuuluu ns. Esi-Killan esineisiin ja se on suunniteltu 1948 ja valmistettu posliinista valkoisena vuosina 1949-1952 sekä fajanssista Killan väreissä 1953-1975. Se tuli uustuotantoon 1995 etikkapullona. Kermapullo on saanut Grand Prix -palkinnon Milanon triennaalissa 1957.

Pitopöytä-astiasto (1978-, Sarvis Oy)
Kaj Franckia pyydettiin suunnittelemaan Sarvis Oy:lle muoviastioita. Franckin astiafilosofian mukaan Pitopöytä-astiaston osat olivat monikäyttöisiä, yhdisteltäviä ja korkealaatuisia. Ne olivat myös tavallaan hyvin hienostuneita, muoviastioiden luksusluokkaa. Astioita valmistettiin eri väreissä, kuten valkoisena, mustana, tummanvihreänä ja punaisena. Franck suunnitteli myös astiastoon kuuluvat muoviset aterimet. Astioita vietiin myös ulkomaille esim. Yhdysvaltoihin ja Kanadaan sekä Euroopassa ainakin Ruotsiin, Saksaan ja Englantiin. Kuva Designmuseo