Kurt Ekholm (1907-1975)
keramiikkataiteilija, taiteellinen johtaja, rehtori
Kurt Ekholm opiskeli keraamikoksi Tukholman teknillisen koulun korkeammalla taideteollisuusosastolla (Tekniska skolan/Högre konstindustriella skolan) 1928-1931. Arabian tehtaan palvelukseen hän tuli heti valmistuttuaan ja 1932 hänestä tuli Arabian tehtaan taiteellinen johtaja. Hänen johdollaan perustettiin Arabian taideosasto, jonka taiteilijat saivat vapaasti keskittyä taidekeramiikan tekemiseen.
Ekholm toi Ruotsista mukanaan kivitavaramassan käytön. Hän oli tutustunut tähän materiaaliin harjoittelijana Rörstrandin tehtaalla. Ekholm oli myös Suomessa ensimmäisiä, jotka sovelsivat funktionalismin periaatteita keramiikkataiteeseen. Hänen läpilyöntinsä keramiikkataiteilijana oli yhdessä tekstiilitaiteilija Marianne Strengellin ja tekstiilitaiteilija Maija Kansasen kanssa pidetty näyttely v. 1934 Helsingissä. Näyttelyn nimi oli ”Vävt och drejat”.
Arabiassa Ekholm suunnitteli myös käyttötavaraa, mm. astiastoja. Tunnetuimmat näistä ovat AH-astiasto, joka oli tuotannossa 1935-1939 ja AR-astiasto, paremmin tunnettu nimellä Sinivalko, jota valmistettiin vuosina 1936-1940 ja uudelleen 1949-1954. Molemmat olivat funktionalistisia, pelkistettyjä uudentyyppisiä astiastoja. Ekholm vaikutti myös nk. Ara-keramiikkatuotannon aloittamiseen Arabian tehtaalla 30-luvun lopulla. Ara-tuotteet olivat joka kodin huokeita koriste-esineitä, kuten kukkamaljakoita, kulhoja, rasioita. Ekholm suunnitteli osan valikoimasta.
Kurt Ekholm toimi useiden taideteollisuusnäyttelyiden komissaarina ja Arabian taidekeramiikka ja muu suomalainen taideteollisuus saavuttivat näissä näyttelyissä kiitosta ja mainetta 1940- ja 1950-luvuilla. Näyttelyistä useimmat pidettiin Pohjoismaissa, mikä osaltaan vaikutti suomalaisen taideteollisuuden integroitumiseen skandinaaviseen muotoiluun. Arabian taiteilijoiden ensimmäinen laaja yhteisesiintyminen tapahtui Tukholman Suomi-viikoilla 1936. Tanskalaiset pyysivät Ornamoa järjestämään suomalaisen taideteollisuusnäyttelyn 1940 tarkoituksena tukea Suomea ja suomalaisia taiteilijoita talvisodan keskellä. Merkittävä tapahtuma oli välirauhan aikana keväällä 1941 Tukholman Nationalmuseetissa järjestetty suomalainen taideteollisuusnäyttely, komissaarina jälleen Ekholm. Arabian taideosaston näyttely oli v. 1945 Tukholman NK-tavaratalossa. Seuraavana vuonna pidettiin Tukholmassa iso Nordiskt konsthantverk-taidekäsityönäyttely, jonka Suomen puolelta organisoi Kurt Ekholm. Näyttelyllä oli suuri merkitys sodasta toipuvalle suomalaiselle muotoilulle ja jo silloin saatettiin aavistella tulevaa 50-luvun menestystä.
Ennen Ruotsiin muuttoaan Kurt Ekholm organisoi vielä Arabian museon perustamisen. Tämä maamme ensimmäinen tehtaan museo ja ensimmäinen keramiikkataiteen museo avattiin yleisölle toukokuussa 1948.
Ekholm toimi myös osa-aikaisena Suomen Taideteollisuusyhdistyksen asiamiehenä vuosina 1946-1948.
Kurt Ekholm muutti pysyvästi Ruotsiin, kun hänet kutsuttiin Göteborgin Slöjdföreningens skola -nimisen oppilaitoksen yliopettajaksi v. 1948. Hän toimi oppilaitoksen rehtorina 1950-1966. Ekholm oli myös aktiivinen taideteollisuuskirjoittaja. Hän toimi Hufvudstadsbladetin kriitikkona 1944-48 ja kirjoitti Göteborgs handels- och sjöfartstidning -lehteen. 1968 hänet palkittiin Göteborgin kaupungin mitalilla.
Auli Suortti-Vuorio
Lähteet:
Kurt Ekholm. Arabia 1931-1948. Näyttelyluettelo. Teksti Marjut Kumela, Rolf Andenberg. Helsinki 1993.
Helkama, Iris, The legacy of a forgotten pioneer. Form Function Finland vol. 4/1993
Kuvat:
Sinivalko-astiasto
Sinivalko eli AR-astiasto valmistettiin tavallisesta valkeasta fajanssista. Se oli funktionalistinen, täydellisesti pinoutuva ja näin ollen helposti säilytettävä ahtaissakin keittiöissä. Astiaston osia voitiin ostaa erikseen ja täydentää siten astiastoa tarpeen mukaan. Astioiden ainoa koriste oli sininen raita yläreunassa. Astiastoa valmistettiin 1936-1940 ja uudelleen 1949-1954.
AH-astiasto
AH-astiasto tuli kauppoihin syksyllä 1935. Kokoonpanoltaan se oli vielä tavanomainen astiasto, johon kuului 16 erilaista esinettä, mm. erikokoisia syviä ja matalia lautasia, 3 kulmikasta paistivatia, pyöreä paistivati, kannellinen höystekulho ja liemikulho, 2 tarjoilukulhoa, vihannes- ja kastikeastiat sekä kaadin. Uutta oli valmistusmateriaali, ferrafajanssi, joka oli sävytetty rautaoksidilla ruskehtavaksi. Värillinen massa alensi myös tuotantokustannuksia. AH-astiastoa oli saatavissa myös eri koristeilla.
