designforum.fi - Michael Schilkin

Michael Schilkin (1900-1962)

keraamikko, kuvanveist�j�

Michael (Mihail) Schilkin syntyi Trubinossa Ven�j�ll� 19.5.1900. Kes�ll� 1921 h�n joutui purjeveneen haaksirikkouduttua Suomen puolelle ja sai j��d� emigranttina maahan. Pian h�n hakeutui opiskelemaan Taideteollisuuskeskuskouluun ja opiskeli siell� ylemm�ss� k�sity�l�iskoulussa sek� kuvanveisto-osastolla 1924-1928. H�n osallistui Suomen Ven�l�isen Taiteilijayhdistyksen n�yttelyihin 1930-luvun alussa ja voitti vuonna 1936 heid�n kilpailussaan ensimm�isen palkinnon veistoksellaan Simson ja Delila. T�m� ty� oli jo tehty Arabian tehtaassa, miss� Schilkin ty�skenteli iltaisin. Seuraavana vuonna taideosaston johtaja Kurt Ekholm kutsui h�net vakituiseksi taiteilijaksi Arabian taideosastolle ja h�n ty�skenteli siell� kuolemaansa asti vuoteen 1962.

Schilkin on tunnetaan puhuttelevien el�inveistosten, ilmeikk�iden ihmisfiguurien ja suurten sein�reliefien tekij�n�. El�inmaailma ja el�inaiheet olivat hyvin l�heisi� h�nelle. El�inveistokset esittiv�t 1930- ja 1940-luvuilla yleens� villiel�imi� ja ne olivat v�rikk�it� ja rehevi�, humoristisiakin. Huumori leimasi muutenkin h�nen koko tuotantoaan. Veistosten materiaali oli samotti ja lasitteet olivat h�r�nveri- tai celadonlasitteita. Eksoottiset, tummat naiset olivat niin ik��n Schilkinin suosikkiaiheita 1940-luvulla ja h�n teki useita variaatioita aiheesta afrikkalainen nainen.

Schilkin edusti Suomea ja Arabiaa 1930- ja 1940-luvuilla n�yttelyiss� Pohjoismaissa ja maailmalla ja h�nest� tulikin sek� yleis�n ett� taiteen ostajien suursuosikki nimenomaan Ruotsissa. H�nen rehev� ilmaisunsa, eksoottisuutensa ja slaavilaisuutensa vetosivat skandinaaveihin. H�nt� pidettiin luonnonlahjakkuutena, joka teki keramiikkaa omalla tavallaan, perinteit� kumartamatta. Sodan aikana h�nen villeiss� ja rohkeissa el�inhahmoissaan haluttiin n�hd� symbolisesti Suomen vahvuutta ja taistelua itsen�isyytens� puolesta. N�ihin veistoksiin kuului mm. Leijona, joka oli esill� suomalaisen taideteollisuuden n�yttelyss� Nationalmuseetissa Tukholmassa vuonna 1941. N�m� veistokset k�viv�t my�s edustuslahjoiksi. Vuonna 1953 Helsingin kaupunki antoi Ilves-veistoksen lahjaksi 700-vuotiaalle Tukholmalle ja vuonna 1958 Karhun Moskovalle. Vuonna 1960 presidentti Kekkonen vei J��karhun h��lahjaksi Belgian kuningasparille.

Michael Schilkin kutsuttiin Arabiaan nimenomaan tekem��n kansainv�lisiss� n�yttelyiss� esitelt�v�� keramiikkataidetta. 1930-luvulla keraaminen kuvanveisto oli ajankohtainen taiteen ala, jonka edustajaksi Schilkin oli Arabialle t�ydellinen l�yt�. H�nelle my�nnettiin Suomen kansalaisuus toukokuussa 1937 ja niin h�n pystyi osallistumaan Pariisin maailmann�yttelyyn Arabian ja Suomen edustajana. H�nen ty�ns� palkittiin Pariisissa kultamitalilla. Seuraavana vuonna h�n osallistui Nordiska Kompanietissa eli NK:ssa Tukholmassa pidettyyn Arabian n�yttelyyn. Vuonna 1945 NK:ssa pidetty Arabian taiteilijoiden n�yttely oli Schilkinin uran huippu; h�nelt� oli mukana 30 veistosta ja suuri keramiikkareliefi. El�inaiheisten veistosten ohella huomattiin my�s muut, nekin usein humoristiset ty�t (Paleleva tytt�, Laulajatar, Sumopainija ja Sabiinittaren ry�st�).

Sein�reliefit tulivat kaupunkikuvaan 1930- ja 1940-lukujen taitteessa. Niiden teht�v�n� oli kertoa rakennuksen k�ytt�tarkoituksesta ulkosein�� koristavien korkokuvien avulla. Schilkin teki ensimm�iset julkiset sein�reliefins� Arabian tehtaan vuonna 1943 valmistuneeseen uudisrakennukseen. Reliefit sijoittuivat etel�iseen p��tysein��n, pihanpuolisen p��oven sivureunuksiin ja p��konttorin ala-aulan portaikkoon. Vuonna 1945 valmistui Fazerin tehtaalle suklaanvalmistusta kaakaopavun kasvatuksesta alkaen kuvaava reliefi. Samantyyppinen kahvin viljely�, jalostusta ja kulutusta kuvaava korkokuvasarja tehtiin Pauligin kauppahuoneeseen Katajanokalle vuonna 1949. Molemmat reliefit ovat edelleen tallella, mutta sijoitettuina nyt n�iden liikelaitosten uusiin tiloihin. Helsingin kaupungintalon ravintolaan Kaupunginkellariin Schilkin loi Helsingin kauppatoria kuvaavan merihenkisen ty�n vuonna 1947. Edellisen� vuonna oli valmistunut Tukholmaan Statens hantverkinstitutiin K�sity�n kunnia. Tunnetuin Schilkinin luomista sein�reliefeist� on Helsingin kauppakorkeakoulun julkisivuun vuosina 1949-1950 valmistunut iso reliefikoristelu. Se kuvaa kauppaa, teollisuutta, opetusta ja pankkitoimintaa. 1950-luvulla Schilkin teki viel� joitakin yksitt�isi� korkokuvia, mm. Marian sairaalan uudisrakennukseen �iti ja lapsi -aiheen vuonna 1954 sek� samana vuonna Helsingin ortodoksisen hautausmaan Pyh�n Eliaan kirkon ulkosein��n ristin ja evankelistojen emblemit.

Vuonna 1950 Schilkin matkusti vaimonsa kanssa opinto- ja lomamatkalle Etel�-Amerikkaan. Tutustuminen alueen luontoon ja inkojen kulttuuriin vaikutti my�s h�nen taiteeseensa. Milanon triennaalissa 1954 esill� oli herkki� lintu-veistoksia, jotka toivat tekij�lleen hopeamitalin. N�m� veistokset olivat pelkistettyj� ja virtaviivaisia ja sopivat 50-luvun muotoilun henkeen. 1950-luvun lopun ty�t olivat saaneet vaikutteita kubismista ja primitivismist�. Ne olivat valettuja tai lohkotuista samotin kappaleista tehtyj� el�inhahmoja, joissa oli mattalasite ja hyvin maanl�heiset v�rit. Viimeisin� vuosinaan Schilkin teki hyvin pelkistettyj�, lohkaremaisia, kulmikkaita el�inhahmoja, joissa oli vahva pintak�sittely. Vuonna 1958 Michael Schilkinille my�nnettiin Pro Finlandia -mitali. H�n kuoli syd�ninfarktin seurauksena 3.8.1962 Helsingiss�.

Schilkin piti ensimm�isen yksityisn�yttelyns� W�rtsil�-Arabian n�yttelyhuoneistossa Helsingin Esplanadilla vuonna 1952 ja vuonna 1960 oli Schilkinin retrospektiivinen n�yttely Helsingiss�. Taiteilijan muiston�yttelyt j�rjestettiin vuosina 1965 ja 1974 W�rtsil�n n�yttelyhuoneistossa ja shopissa Helsingiss�.

Michael Schilkin oli ven�l�inen emigrantti, josta tuli suomalaisen taideteollisuuden juhlittu ja palkittu taiteilija. H�nen taiteilijalaatuaan on kuvattu mm. n�in: �Schilkinin mielikuvituksella ja luomisvoimalla ei tunnu olevan mit��n rajoja. H�n ei anna keraamisen kuvanveiston vakiintuneiden k�sitysten hillit� itse��n, vaan muotoilee savesta figuureja, jotka ovat l�hes shokeeraavia ilmaisuvoimaisessa, ja joskus provosoivassa hahmotuksessaan.� (�ke Stavenow, Form-lehden p��toimittaja. Form no 4/1941)

Auli Suortti-Vuorio

L�hteet:
Michael Schilkin 1900-1962. Tekstit: Tuija Tervo, Harri Kalha, Leena Ahtola-Moorhouse. Kuvat: Katja Hagelstam. Kustannus W. Hagelstam. Helsinki 1996.
Kalha, Harri, Balance between decorative and expressive. Michael Schilkin (1900-1962) � ceramic sculptor. Form Function Finland vol. 4 /1990.
Kalha, Harri, Modernin keramiikan mestareita. Julkaisijat Ky�sti Kakkonen ja Savonlinnan taidemuseo. Savonlinna 2001.
Kalha, Harri, Muotopuolen merenneidon pauloissa. Suomen taideteollisuuden kultakausi: mielikuvat, markkinointi, diskurssit. Jyv�skyl� 1997.
Kumela, Marjut, Paatela, Kristiina & Rissanen, Kaarina, Arabia. Helsinki 1987.
Taidekeramiikka Suomessa. Toim. �sa Hellman. Keuruu 2004.

Kuvat:

Tiikeri (Oy Arabia Ab, n. 1942)
El�inaiheet olivat tyypillisi� Michael Schilkinille. Tiikeri-veistos on valmistunut vuoden 1942 tienoilla ja sen materiaali on shamotti. Lasite on kuparioksidi eli h�r�nverilasite. Kuva Pietinen / Designmuseo

Afrikkalainen nainen (Oy Arabia Ab)
Eksoottiset naishahmot kiehtoivat Schilkini�. Afrikkalainen nainen- eli �neekerit�r� -teemasta h�n teki useita variaatioita. T�m� veistos on 1940-luvun loppupuolelta. Korkeus 64 cm. Kuva Designmuseo.

Kyyhkyset (Oy Arabia Ab, 1953)
Linnut olivat keskeinen teema Schilkinin 1950-luvun t�iss�. Veistokset olivat aiempaa pelkistetympi�, virtaviivaisempia ja ehk� hillitympi�. Niinp� ne edustivat hyvin aikansa suomalaista muotoilua monissa kansainv�lisiss� n�yttelyiss�, kuten H-55 -n�yttelyss� H�lsingborgissa 1955, Modern Art in Finland -kierton�yttelyss� Iso-Britanniassa 1953-1954 tai Design in Scandinavia -n�yttelyss� Yhdysvalloissa ja Kanadassa 1954-1957. Kuvan kyyhkyset muistetaan my�s loisteliaalta Suomen osastolta Milanon triennaalissa vuonna 1954. Kuva Pietinen / Designmuseo

Sein�reliefi Arabian porrask�yt�v��n (Oy Arabia Ab)
Ensimm�iset varsinaiset sein�reliefins� Michael Schilkin teki Arabian tehtaan uudisrakennukseen Helsingin H�meentielle vuosina 1942-1943. Rakennuksen p��tyyn h�n teki ison antiikin Kreikkaan viittaavan vaasin maalausta esitt�v�n korkokuvan. Silloisen p��sis��nk�ynnin ovenpieli� koristavat kapeat reunuskorkokuvat. Kuvassa n�kyv�t korkokuvat taas ovat esill� tehtaan entiseen p��konttoriin johtavassa porrask�yt�v�ss�. Erilliset, v�rikk��sti lasitetut korkokuvat on kiinnitetty suoraan valkoiselle sein�pinnalle. Hahmot uhkuvat etel�maalaista el�m�niloa ja tulevaisuudenuskoa, jota kaivattiin sota-ajan Suomessa. Kuva Designmuseo