Ajankohtaista
Open navigation Close navigation

CASE: Fingrid Peltopylväs

Muotoilutoimiston vahvuutena oli käytettävyys vaativassa ja monialaisessa projektissa.

Asiakas: Fingrid Oyj
Fingrid Oyj on Suomen kantaverkkoyhtiö, joka vastaa sähkönsiirrosta kantaverkossa. Se huolehtii myös sähkönsiirron ulkomaanyhteyksistä ja edistää sähkömarkkinoiden toimintaa.

Suunnittelutoimisto: Muotohiomo Oy
Muotohiomo on vuonna 1992 perustettu pieni monialainen suunnittelutoimisto. Se keskittyy kiinnostaviin hankkeisiin ja toteuttaa yhdessä asiakkaan ja loppukäyttäjien kanssa uusia toimivia kokonaisuuksia. Muotohiomo toimii Marian sairaalan alueella vuodelta 1889 peräisin olevassa puutalossa. Yhteisöllisyys on toimiston työssä tärkeä arvo.

Yhteistyön kuvaus:
Fingrid Oyj ylläpitää Suomen valtakunnallista sähkönsiirron kantaverkkoa. Sen voimalinjat kattavat koko Suomen ja halkaisevat niin asuttuja seutuja, peltoaukeita, metsäalueita kuin vesistöjäkin. Voimalinjat vaikuttavat maan käyttöön ja näkyvät kauas. Fingrid on edelläkävijä muotoilun ja teknisten rakenteiden yhdistäjänä ja yritys on aikaisemminkin käyttänyt muotoilijoita, mm. Antti Nurmesniemeä, maisemallisesti tai kaupunkikuvallisesti vaativien paikkojen pylväiden suunnittelussa.

Kokonaan uusien, laajaan käyttöön tarkoitettujen pylväsmallien suunnittelu on kuitenkin harvinaista. Vuonna 2010 Fingrid ryhtyi kehittämään maanomistajien toiveesta uutta pylvästyyppiä, joka veisi vähemmän viljelypinta-alaa ja sopisi paremmin muihinkin maatalouden vaatimuksiin. Peltopylvääksi nimetty voimajohtopylväs lanseerattiin 2012 ja se oli yksi merkittävimmistä Fingridin pylväisiin liittyvistä kehityshankkeista 2011–12.

Fingridin tavoitteena oli luoda muotoilua hyödyntämällä luotettava, kestävä ja turvallisuutta parantava volyymituote järjestelmään, jossa ovat erittäin tiukat tekniset reunaehdot. Pylvään suunnittelussa pyrittiin minimoimaan maanviljelylle aiheutuvat haitat ja ottamaan huomioon niin turvallisuuden ja tekniikan vaatimukset kuin valmistus- ja huoltokustannukset. Pylväillä on myös iso maisemallinen merkitys, etenkin, kun voimajohtopylvään käyttöikä on 80–100 vuotta, ja ne ovat aina näkyvä elementti kulttuurimaisemissa.

Peltopylvään erona tavanomaiseen pylvästyyppiin on harusten eli tukivaijereiden puuttuminen, jolloin pylvään lähellä voi työskennellä vapaammin maatalouskoneilla. Innovatiivinen pylvään perustus tehdään raskaista betonielementeistä, jotka tuodaan paikalle valmiina. Pylvään jalustoja ympäröivät suojarakenteet estävät mahdolliset törmäykset jalustaan ja maata voidaan muokata aivan pylväiden vieressä. Materiaalitehokkuus ja ympäristövaikutukset on otettu huomioon asennuksessa, huollossa ja tuotteen koko elinkaaressa. Perinteinen pylväsosan ristikko on korvattu avoimemmalla rakenteella, joten pylväs sulautuu myös paremmin maisemaan.

Peltopylvästä on käytetty paljon sen lanseerauksesta lähtien, pääasiassa uusien linjojen rakentamisessa. Sitä voidaan hyödyntää myös, kun vanhojen voimalinjojen pylväitä joudutaan uusimaan tai linjaa vahvistetaan suuremmalle jännitteelle. Peltopylväs-hankkeessa syntyi voimajohtopylväiden tuoteperhe ja muotokieli, jota on jatkettu 400 kV:n pylvään jälkeen pienemmällä 110 kV:n mallilla. Pylväät suunniteltiin volyymikäyttöön, joten ne ovat kustannustehokas ja turvallinen sarjatuote.

Voimajohtopylvään suunnittelu oli luonnollisesti monen asiantuntijan ja erikoisalan yhteistyötä. Mukana oli niin rakennesuunnittelijoita kuin sähköinsinöörejä. Muotoilutoimisto Muotohiomon rooli oli olla projektissa muotoilun asiantuntijoita. Tähän kuului pylväiden ulkoasun lisäksi näkemys käytettävyydestä: kuinka pylväät pystytetään ja huolletaan, miten osat saadaan rakennuspaikalle ja kuinka niiden ympäristössä voidaan toimia. Apuna suunnitteluprosessissa käytettiin 3D-mallinnusta ja animaatioita.

Suunnitteluprosessi oli pitkä, olihan investointi pitkäikäinen ja kallis. Perustusten ja pylvään rakenteen osalta tehtiin tiiviisti yhteistyötä, jotta kaikkien mielestä optimaalinen tulos saavutettiin. Laatua ja toimintavarmuutta hiottiin ja vaihtoehtoja tutkittiin ja arvioitiin, kunnes saatiin tavoiteltu, testattu, tuotantotehokas ja maatalousympäristöön soveltuva malli.

Muotoilutoimistolle hankkeessa oli paljon uutta. Hanke edellytti perinpohjaista sähköverkkojen rakentamisen opiskelua ennen kuin työhön päästiin. Uutta oli myös tämänkaltaisen hankkeen aikajana. Sähköverkkoa ei luoda päivässä ja pylväiden on tarkoitus kestää käytössä vuosikymmenien ajan. Muotohiomon Pekka Toivanen kiittää Fingridiä: "Ratkaisevaa oli asiakkaan asenne: haluttiin löytää uutta ajattelua muotoilun näkökulmasta ja annettiin designtiimille aikaa tehdä kotiläksyt."

Yhteistyö sujui hyvin, jatkaa Toivanen. "Koko hankkeen ajan työskentely oli eri asiantuntijoiden välillä aidosti innostavaa, kiinnostavaa ja uutta opettavaa sekä eri osaajien kompetenssialueita kunnioittavaa. Esimerkiksi muotoilijan asiantuntemukseen pylväiden muotoilullisissa ratkaisuissa luotettiin."

Fingridissä ollaan tyytyväisiä muotoilutoimiston työhön. Suunnittelun lähtökohtana oli Fingridin visio toteuttaa kantaverkon uudistusta vastuullisesti ja tuottaa maisemallisesti onnistunut pylväsmalli. Muotoilijat omaksuivat tiukat standardit ja loivat kokonaan uuden tyyppisen pylväsratkaisun, joka tuo tehokkuutta myös asennusvaiheeseen ja huoltotöihin. Pylvään teknologia ja muotokieli muodostavat kokonaisuuden, joka voi toimia kantaverkon komponenttina vuosikymmeniä. Pylväsmalli oli kalliimpi kuin perinteinen voimajohtopylväs, mutta vähentyvät haitat maanviljelylle ovat merkittävä parannus ja pitkällä aikavälillä myös törmäysvahinkojen arvioidaan vähenevän.

Pekka Toivanen on ilahtunut Fingridin rohkeudesta hankkeessa. "Fingrid halusi uutta näkemystä, ehkä jopa innovatiivista ja perinteistä ajattelua haastavaa osaamista, ja uskon että sitä myös tarjosimme. Meitä rohkaistiin, ja otimme riskejä luottaen myös siihen, että asiakkaamme osaa antaa palautetta." Peltopylväs-projektia hän pitää jopa eräänlaisena muotoilun läpimurtona Fingridin pylväiden suunnittelussa. Yritys oli kokenut muotoilupalvelujen käyttäjä, mutta arkkitehtuurin ja visuaalisen ilmeen osalta mentiin aikaisempaa pidemmälle.

Fingridin Peltopylväs voitti Fennia Prize 2012 -muotoilukilpailun pääpalkinnon, Grand Prix'n. Perusteluissa mainittiin mm. se, kuinka välttämätön osa infrastruktuuria on saatu sekä teknisesti ja toiminnallisesti paremmaksi että visuaalisesti korkeatasoiseksi. Lopputuotteella on suora vaikutus ympäristön laatuun ja samalla vaikutetaan ihmisten käsitykseen muotoilusta ja sen laaja-alaisesta käytöstä.

Muotohiomosta haastateltiin toimitusjohtaja Pekka Toivasta. Fingridistä on haastateltu Etelä-Suomen aluetoiminnan aluepäällikköä Kari Lindholmia.

www.fingrid.fi
www.muotohiomo.com