Suomessa tapahtuu kiertotalouden saralla nyt paljon, ja Suomea pidetään jo kiertotalouden edelläkävijämaana. Tällä viikolla lanseerattu uusi Circular Design -valmennusohjelma eroaa muista siinä, että asiantuntijaorganisaatiot tukevat ja valmentavat yrityksiä yhdessä kohti kiertotaloutta kokonaisvaltaisen tuote- ja palvelumuotoilun menetelmin.
Erityistä on sekin, että valmennukseen lähdetään bisnes edellä pohtien ennen kaikkea sitä, miten liiketoimintaa voidaan kehittää tulevaisuuden kiertotalousvaatimuksia varten säilyttäen samalla kilpailukyky muuttuvilla markkinoilla.
Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joilla vältetään luonnonvarojen ja muiden resurssien tuhlaus sekä materiaalihukka ja parannetaan ympäristön tilaa. Kiertotalousmallissa tuotteet ja palvelut suunnitellaan alunperinkin toimimaan laajemmassa kokonaisuudessa, jossa ne tuottavat enemmän arvoa entistä useampien elinkaarien ja käyttäjien kautta. Yrityksille avautuu aivan uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia ehkä kokonaan uusissa toimintaympäristöissä.
Circular Design -valmennuksen aloitustapahtumassa luotiin katsaus yritysten toimintaa ohjaaviin ilmasto- ja kiertotaloustavoitteisiin ja sääntelyyn, esiteltiin valmennuksen sisältömoduuleja ja kuultiin yrityksistä, jotka jo toimivat kiertotalousperiaatteella. Tilaisuutta seurasi paikan päällä tai live-striimin kautta yli 200 henkilöä. Ilmaiseen valtion kestävyysstrategian mukaiseen valmennukseen valitaan enintään 50 yritystä, ja hakuaika päättyy 13.10. Tilaisuuden ennakkokyselyyn osallistui yli 40 vastaajaa, joista yli puolella kiertotalous on jo mukana yrityksen strategiassa, markkinoinnissa ja viestinnässä ja kiertotalouden suuntaan on otettu ainakin joitakin askelia.
Kiertotalouteen suunnittelemalla yritys turvaa kilpailukykynsä tulevaisuuden markkinoilla
Ympäristöneuvos Taina Nikula muistutti puheenvuorossaan, että kiertotalous nähdään virallisissa elimissä ratkaisuna tai osaratkaisuna ympäristö- ja ilmastokriisiin. Kiertotalous tarjoaa paitsi yksittäisiä keinoja myös mahdollisuuksia laajempiin systeemisiin muutoksiin. Circular Design on yksi hallituksen linjaamista ilmastotoimista, jonka toivotaan jatkuvan pilottivuoden jälkeenkin. EU:n taholta on tulossa uusia aloitteita, muiden muassa muutos ekosuunnitteludirektiiviin, kiertotalousasteen tuplaamiseksi.
Sitran Kiertotalous-projektin vetäjä Kari Herlevi korosti kiertotalouden roolia yritysten kilpailukyvyn turvaamisessa. Kysyntää on jo, kestävämpiä vaihtoehtoja haetaan pakostakin, ja kulutustottumukset muuttuvat. Tällä hetkellä Euroopassa ollaan riippuvaisia muista maanosista ja maista esimerkiksi energian ja maametallien saamiseksi, ja edelläkävijäyhtiöt mukauttavat toimintaansa planetaarisiin rajoihin. Yritykset suhtautuvat kiertotalouteen kolmella tavalla: ne mukautuvat uuteen malliin, hakevat sen kautta lisää tehokkuutta tai erottautuvat ja skaalaavat uusille markkinoille. Datalla on todella suuri rooli kiertotaloudessa rakennettaessa uusia jakamisalustoja. Sekä julkiset että yksityiset sijoittajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota näihin tekijöihin.
Ethican konsultointia vetävä Anne Raudaskoski kehui puheenvuorossaan Circular Design -ohjelmaa ainutlaatuiseksi maailmassa, sillä kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kansallinen ohjelma polkaistaan käyntiin design-kärjellä. Ei mikään ihme sinänsä, koska kiertotaloutta kehitettäessä törmätään väistämättä muotoiluun. Raudaskoski korosti, että valmennuksen jokaista moduulia vetämään on saatu Suomen parhaat tekijät. Ohjelma, jonka voi suorittaa etänä mistä päin Suomea tahansa, koostuu 45 minuutin podcasteista ja kolmen tunnin työpajoista. Vaikka osa moduuleista on yhteisiä kaikille, yritysjohdolle ja tuotekehittäjille sekä suunnittelijoille on myös omat eriytetyt linjansa, minkä vuoksi kustakin yrityksestä toivotaan valmennukseen vähintään kahta organisaation eri tasoja edustavaa osallistujaa. Ohjelmassa pureudutaan tuotteiden ja prosessien lisäksi myös asiakasrajapintaan ja yrityskulttuurin muutoksen johtamiseen. Polku on kokonaisvaltainen, muttei liian raskas osallistua. Osallistujavalinnoissa painottuvat yrityksen oma motivaatio ja resursointi. Ohjelma nivotaan tiiviisti osallistujayrityksen toimintaan ja sitä voidaan vielä räätälöidä, kun lopullinen osallistujajoukko on selvillä. Pilottiohjelmasta toivotaan yrityksiltä myös palautetta jatkoa varten.
Mitä muutoksia menestyksekäs polku kohti kiertotaloutta vaatii yrityksessä?
Circular Design -valmennuksesta vastaavien organisaatioiden edustajat avasivat paneelin muodossa tarkemmin moduulien sisältöä. Miten tuotesuunnittelu esimerkiksi eroaa perinteisestä? Ethican Raudaskoski painotti suunnittelijan roolia siinä, ettei mitään tuotetta enää suunnitella yksittäin vaan aina osaksi laajempaa järjestelmää. Lopulta kaikki on raaka-ainetta, joka kiertää tuotteesta toiseen. Tämä pitää ottaa huomioon suunnittelussa.
VTT:n Inka Orko korosti, ettei kiertotaloutta voi toteuttaa yksin vaan mukaan on otettava koko arvoketju, joka yrityksen pitää mallintaa sekä markkinan että materiaalivirtojen ja esimerkiksi logistiikan suuntaan. Vastuullinen yritys välttää osaoptimointia ja ottaa huomioon liiketoiminnan koko ekosysteemin sääntelyineen, kannustimineen ja muine markkinavaikutusmekanismeineen. Valmennuksen työpajassa aihettä lähestytään järjestelmällisesti hakien uusia mahdollisuuksia, raaka-ainepohjaa ja teollisen symbioosin kumppanuuksia.
Sitran johtava asiantuntija Eero Jalava painotti kokonaiskäsitystä markkinan ja lainsäädännön kehityksestä, sillä tiedonpuute mahdollisuuksista ja regulaation määrästä on riski liiketoiminnalle. Valtion ja EU:n tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä on käytössä tietty määrä kiertotaloustuotteita, ja samaan aikaan kuluttajansuoja kasvaa ja rahoituksen taksonomia kehittyy. SYKEn tutkija Kiia Mölsä muistutti, että kemikaaliturvallisuuden ja elinkaarisuunnittelun tueksi on käytettävissä viitekehyksiä ja työkaluja, joilla voi laskea entistä paljon tarkemmin tuotteen koko arvoketjun kestävyysvaikutukset ja suuripäästöisimmät ”hotspotit”. Elinkaarityökaluilla yritys pystyy todentamaan kestävimmän ratkaisun.
Frankly Partnersin toimitusjohtaja Roope Ruotsalainen sanoi, että vaikka kyseessä on systeemisen tason muutos, vastuullisen brändin rakentamisessa yhdistävänä tekijänä on ihminen, ja muotoiluprosessin avulla pyritään muuttamaan ihmisten käyttäytymistä ja ajattelua. Design Forum Finlandin palvelumuotoilija Saija Malila kertoi lisää muotoiluajattelun hyödyistä: monialainen ja osallistava työtapa auttaa sitouttamaan henkilökunnan, asiakkaat ja muut sidosryhmät, jotta siirtymä toteutuu yrityksen kaikilla tasoilla. Käyttäytymisen muuttamiseen on jo olemassa täsmätyökaluja, mutta on tärkeää, että asiakkaan ääni tulee kuulluksi. Alice Labsin perustajajäsen Oskar Korkman painotti kysynnän ymmärtämistä, ja Milttonin viestintäkonsultti Matti Pousi varoitti viherpesun vaaroista sääntelyn kiristyessä. Yrityksillä on nyt kova tarve erottautua markkinoilla, ja se voi johtaa ylilyönteihin.
Yritykset avainasemassa matkalla kohti hiilineutraalia kiertotaloutta
Valtiosihteeri Ann-Mari Kemell työ- ja elinkeinoministeriöstä painotti puheessaan, että hallitusohjelman tavoite on kannustaa yrityksiä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta ja että kaikenkokoiset yritykset ovat avainasemassa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Vihreään siirtymään panostamista on kritisoitu pandemian ja Ukrainan sodan piinaamassa tilanteessa, mutta kiertotalous on osa ratkaisua ja vahvistaa Suomen roolia edelläkävijänä. Investoinnit tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan auttoivat Suomen ylös 1990-luvun lamastakin, eli tämä linja valittiin Suomessa jo kauan sitten ja se on menestysreseptimme kansainvälisessä kilpailussa. Energian hinta, laatu ja saatavuus sekä inflaatio antavat vain lisäpontta pyrkimyksiin. Yhteistyön merkitys korostuu pienessä Suomessa, missä yritykset toimivat luontaisessa vuoropuhelussa lähellä päättäjiä. Kemell komppasi edellisiä puhujia siinä, että yrityksen todenteilla on iso merkitys, kun kestävyyskriteereitä tulee lisää.
Yrityskeisseinä aloitustapahtumassa kuultiin esitykset Durat Oy:n massiivimateriaalin kunnianhimoisesta kiertopalvelusta ja Infinited Fiber Company Oy:n äärettömästi kierrätettävän puuvillamaisen tekstiilikuidun tuotannosta, jonka potentiaali kasvaa huimaa vauhtia.
Lopuksi Teknologiateollisyys ry:n kestävän kasvun johtaja Helena Soimakallio muistutti, että kiertotalous on erityisen tärkeä tavoite teknologiateollisuuden jäsenyrityksille paitsi ympäristö- myös tehokkuus-, kannattavuus- ja synergiahyötyjen perusteella. Teollinen internet mahdollistaa laitteiden elinkaarien pidentämisen esimerkiksi ennakoivan huollon ja käytön tarkkailun avulla. Monet yritykset toimivat jo kiertotalousperiaatteella, vaikka eivät tiedosta tai viesti sitä. Elinkaaripalvelut muodostavat monissa yrityksissä jopa puolet liikevaihdosta.
Lisätietoja valmennusohjelmasta ja ilmoittautuminen Circular Design Suomi -sivustolla: www.circulardesignsuomi.fi
Haku ohjelmaan on avoinna 13.10.2022 saakka.
Virve Juhola
Cape Context Oy
