Arvoketjukehittäminen vie kohti kiertotaloutta 

Kiertotaloudessa pyritään kannattavaan liiketoimintaan ja arvonluontiin karsimalla hukkaa, pidentämällä tuotteiden käyttöikiä ja hyödyntämällä sivuvirtoja tai jätteitä valmistuksessa.  

Yhtenä tärkeimmistä keinoista on, että arvoketjuihin toteutetaan erilaisia tuote- ja materiaalikiertoja. Samalla tavoitellaan kokonaiskestävyyttä koko tuotannon ja kulutuksen systeemissä ja yli tuotteiden elinkaaren. Parhaimmillaan uudet kehitettävät ratkaisut siis alentavat ympäristövaikutuksia ja tuottavat arvoa myös muualla arvoketjussa ja koko elinkaarella – emme saa tyytyä yksittäisen tuotteen, prosessin tai materiaalin osaoptimointiin.  

Yhtenä tärkeimmistä keinoista on, että arvoketjuihin toteutetaan erilaisia tuote- ja materiaalikiertoja. Samalla tavoitellaan kokonaiskestävyyttä koko tuotannon ja kulutuksen systeemissä ja yli tuotteiden elinkaaren.

Jotta toimintamme on kestävää koko arvoketjussa, myöskään kiertotalousliiketoiminnan suunnittelussa ei riitä, että lähdemme kehittämään ratkaisuja omassa kuplassamme. Tuotteen ja siihen liittyvän liiketoimintamallin ekosuunnittelu on tärkeää, mutta tämän lisäksi tarvitaan koko yritystoiminnan sekä arvoketjun kehittämisen tasot. Tämä on tärkeää ympäristövaikutusten minimoimiseksi ja tuoteportfolion hallinnan kannalta, mutta myös, jotta yritys pysyy markkinan ja kehityksen pulssilla. Erityisesti kuluttajamarkkinan muutokset voivat tapahtua nopeasti, ja jos yrityksen valmiudet kestävän kiertotalouden toteutukseen on kehitetty ja johdettu läpi organisaation ja jos toimitaan yhteistyössä arvoketjukumppaneiden kanssa, myös valmiudet reagoida muutoksiin ja tarttua mahdollisuuksiin ovat paremmat. Yhdessä saadaan toimintaan kriittistä massaa ja voidaan kehittää yhteensopivia tuotteita ja palveluita kokonaiskestävästi. Erityisesti arvoketjulähtöinen kehittäminen tukee markkinaa mullistavien radikaalien ratkaisujen synnyttämistä ja markkinoiden luomista niille.  

Kiertotalous pyrkii nimensä mukaisesti kestävyyteen sulkemalla, kaventamalla ja hidastamalla kiertoja. Kiertoja pyritään sulkemaan sekä valmistuksen prosesseissa että tuotteiden ja materiaalien osalta esimerkiksi palauttamalla tuote tai materiaali takaisin valmistajalle uudelleen hyödynnettäväksi. Kiertojen kaventaminen on puolestaan lean-ajattelua: pyritään samaan toiminnallisuuteen vähemmällä ja tehokkaammin, esimerkiksi rakenteita ohentamalla tai pienentämällä energiankulutusta. Kiertojen hidastamista on esimerkiksi tuotteen käyttöiän pidentäminen. 

Kiertotalous pyrkii nimensä mukaisesti kestävyyteen sulkemalla, kaventamalla ja hidastamalla kiertoja. Kiertoja pyritään sulkemaan sekä valmistuksen prosesseissa että tuotteiden ja materiaalien osalta esimerkiksi palauttamalla tuote tai materiaali takaisin valmistajalle uudelleen hyödynnettäväksi.

Yhteiskehittäminen ja arvoketjut ovat tärkeässä roolissa näissä kaikissa toteutuksissa: esimerkiksi tuotteen käyttöiän jatkaminen voi parhaiten onnistua, jos suunnittelemme tuotteen yhdessä materiaalitoimittajan kanssa kestävistä materiaaleista ja modulaariseksi, räätälöimme tuotteelle sopivat kunnostustekniikat yhdessä korjauspalveluita tarjoavan toimijan kanssa ja samalla kytkemme käyttäjän mukaan uudenlaisen palvelumallin ja käyttäjäohjeistuksen avulla. Toisena esimerkkinä uudet ympäristökestävät materiaalit: yhteiskehittämistä arvoketjussa tarvitaan, jos esimerkiksi halutaan korvata muovia biohajoavilla biopohjaisilla materiaaleilla kertakäyttöisissä pakkaustuotteissa. Tämä voi vaatia materiaalitoimittajan, tuotesuunnittelijan ja laitetoimittajan tiivistä yhteistyötä, ja samalla pitää varmistua ympäristökestävyydestä ja tuoteturvallisuudesta. Myös kokonaan uusia toimijoita voidaan tarvita arvoketjuun, erityisesti, jos toteutetaan uusia liiketoimintamalleja, joissa hyödynnetään vaikkapa kaupan panttijärjestelmää tai alustapohjaisen jakamistalouden malleja.    

Kiertojen kaventaminen on puolestaan lean-ajattelua: pyritään samaan toiminnallisuuteen vähemmällä ja tehokkaammin, esimerkiksi rakenteita ohentamalla tai pienentämällä energiankulutusta. Kiertojen hidastamista on esimerkiksi tuotteen käyttöiän pidentäminen. 

Arvoketjussa liikkuu materiaalin lisäksi myös data ja informaatio. EU on julkistanut noin vuosi sitten uuden ekosuunnitteludirektiivin ehdotuksen. Siinä ehdotetaan toimia, joilla tuotteiden käyttöikää saadaan pidennettyä, esimerkiksi korjattavien ja päivitettävien tuoteratkaisujen avulla. Direktiiviehdotus esittelee myös digitaalisen tuotepassin, jonka on tarkoitus koota yhteen tuotetietoa tuotteen alkuperästä, koostumuksesta ja materiaaleista aina tuotteen kierrätykseen tai hävittämiseen. Ajatuksena on, että tuotepassit tekevät näkyväksi tuotteen ympäristövaikutuksia yli arvoketjun ja tarjoavat tietopohjan suunnitella tuotteet kestävästi ja turvallisesti kiertotalouteen. Samalla avautuu mahdollisuuksia uudelle tavalle toimia ja tehdä liiketoimintaa. Tuotepassin toteutukseen tarvitaan dataa koko arvoketjusta, vähimmillään toimitusketjusta, mutta tulevaisuudessa ehkä jopa käyttäjältä asti; jos tämä data saadaan kytkettyä tuotepassiin, uudenlaiset ansaintamallit mahdollistuvat ja voimme avata isosti markkinoita vaikkapa käytetyille akuille, vaatteille tai elektroniikan tuotteille. Passeja täytyy kehittää yhdessä arvoketjun ja toimialan kanssa, jotta data on saman muotoista ja sen jakamiseen on selkeät pelisäännöt. 

Kiertotaloutta ei lähtökohtaisesti voi toteuttaa yksin, vaan mukaan tarvitaan kumppaneita. Kehitys on aluillaan, mutta nyt on jo tukevaa näyttöä siitä, että arvoketjua huomioiva suunnittelu on fiksua ympäristön ja liiketoiminnan kannalta. Tulevaisuudessa arvoa synnytetään yhdessä ja sitä myös jaetaan yhdessä, kiertotalouden malleilla.