Seuraavan sukupolven digitaaliset tuotteet eivät enää pyri tekemään elämästä vain hauskempaa, helpompaa tai tehokkaampaa. Nyt ihmisiä kiinnostaa kuluttajateknologia, joka luo edellytyksiä parempaan ja terveempään elämään. Uuden aallon tuote- ja palvelumuotoilu määrittelee entistä merkityksellisempiä vaikuttavuustavoitteita ja pyrkii pääsemään niihin hyvin kokonaisvaltaisella designotteella.
Hyvinvoinnin asialla on myös Beddit, joka on ottanut päämääräkseen unen ratkaisemisen. Yritys on kehittänyt edistyksellistä teknologiaa hyödyntävän, sänkyyn sijoitettavan unimittarin, joka mittaa automaattisesti unen laatua, sydämen sykettä, hengitystä, kuorsaamista sekä uniympäristöä. Beddit tekee näin unen laadusta näkyvää ja ymmärrettävää ja auttaa ihmisiä nukkumaan paremmin.
Yritys perustettiin vuonna 2006 ja sen ensimmäinen kuluttajatuote julkaistiin 2013, jolloin se keräsi IndieGoGo-joukkorahoituskampanjan avulla yli 500 000 dollaria. Uusimmasta, vuonna 2016 julkaistusta Beddit 3:sta tuli arvostelu- ja myyntimenestys, ja Apple päätyi lopulta ostamaan yrityksen keväällä 2017 osaksi hyvinvoinnin ja terveyden ympärillä tapahtuvaa kehitystyötään.
Digitaalisen tuotemuotoilun toimisto Nordkapp on ollut Bedditin designkumppani vuodesta 2015 ja auttanut Beddit 3:n palvelukokemuksen paketoinnissa sekä vastannut Apple Watch- ja iOS-appien sekä verkkosivujen designista.
Haastattelimme Nordkappin luovaa johtajaa Sami Niemelää lokakuussa 2017 Nordkappin toimistolla Helsingissä.
Ville Tikka: Digitaalinen tuote- ja palvelumuotoilu ovat edenneet harppauksin viimeisen vuosikymmenen aikana. Jos ennen tehtiin verkkosivuja ja sovelluksia, niin nyt muotoillaan ihmisten elämää muuttavia, fyysisten tuotteiden ja digitaalisten palveluiden kokonaisuuksia, sekä toisaalla liiketoiminnan strategisia päätöksiä. Nordkapp on tullut tunnetuksi dynaamisesta designotteesta ja olisi kiinnostavaa kuulla, miten tämä ote on näkynyt Bedditin suunnittelussa.
Sami Niemelä: Kun tehdään designia oikein, niin se saa parhaimmillaan aikaan strategisella tasolla hyvin nopeaa ja isoa muutosta. Jos ennen konsultit menivät heiluttelemaan käsiä johonkin yritykseen, niin nyt designerit menevät heiluttelemaan käsiä ja tekemään muutosta samaan aikaan. Transformaatio, tai ehkä yritysmuotoilu, on se, mitä me lopulta teemme. Tämä uusi muotoilu ei tapahdu myöskään enää tyhjiössä, vaan hyvin tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa, saman pöydän äärellä ja firmarajat unohtaen.
Tänä päivänä kuka tahansa voi kutsua itseään designeriksi ja designajattelussa korostetaan kaikkien mahdollisuuksia hyödyntää designia. Yleiset työkalut voi toki ottaa haltuun viikossa, mutta varsinaisten taitojen opettelu vie edelleen sen 10 vuotta. Kun palvelumuotoilusta on tullut melkein ilmoittautumisala ilman sertifikaatteja tai vertailukohtia, niin haluamme Nordkappilla erottautua massasta rohkeudella, taidolla ja näkemyksellä.
Projekteista on yleisesti tullut aikaisempaa monimutkaisempia ja Beddit on tästä hyvä esimerkki. Käytännössä teimme heidän kanssaan paketoinnin koko palvelukokemukselle, suunnittelimme appit sekä Apple Watchille että iPhoneen, muotoilimme pakkauksen, mietimme ydinviestit ja kehitimme fyysistä sensoria. Samalla muutimme koko yritystä ja sen kulttuuria, jopa henkilöstön rakenteen jossain määrin. Ja kaikki tämä tapahtui 1,5 vuoden aikana.
Lopputuloksena syntynyt Beddit 3 oli kova menestys markkinoilla. Sekä oletettavasti myös se, mistä Apple kiinnostui ja lopulta päätyi ostamaan koko yrityksen. Huhu kertoo, että kun Beddit 2 oli myynnissä Applen kaupassa, he eivät olleet täysin tyytyväisiä pakkaukseen ja siihen, miten tuotteesta kerrottiin. Mutta kun tulimme kolmosella ulos ja sanoimme, että olemme ratkaisemassa unta, niin Applella innostuttiin ja haluttiin heti kuulla lisää. Hehän ovat samojen haasteiden perässä, hekin.
VT: Vahva designpanostus on selkeästi auttanut Bedditiä muuttumaan teknologia- ja tuotekeskeisestä yrityksestä ratkaisu- ja palvelukeskeiseksi yritykseksi. Tuleeko uuden aallon digitaalisen designin kohdata strateginen design, jolloin muotoillaan sekä tuotteiden ja palveluiden käyttäjää koskettavat kohdat että näiden taustalla olevat rakenteet ja strategiat?
SN: Niin, sitähän se on. Muuten mennään koristeluihin, eikä kysytä missään kohtaa, miksi niitä tehdään. Tekemisen kriittinen arvioiminen on ehkä se tärkein asia tässä, jotta haastetaan vanhat toimintamallit ja koetetaan toimia paremmin ja ketterämmin.
Kun Sitran Helsinki Design Lab alkoi puhumaan strategisesta designista vuosikymmenen alussa, niin tavoitteena oli mennä yhteiskunnan rakenteisiin ja muotoilla niitä. Nyt sama metodologia on meillä käytössä, mutta kohteena ovat yritysten rakenteet. Siinä on paljon isommasta kysymys kuin pelkästä palvelumuotoilusta. Designin täytyy olla vaikuttamassa siellä, missä briiffit tuotteille ja palveluille tehdään.
Bedditin tapauksessa lähdimme liikkeelle Apple Watchista. Kun yrität tuoda tuotteen olemusta esiin hyvin pienellä ruudulla, niin joudut karsimaan kaiken turhan pois. Tämän takia olimme kolmantena päivänä Bedditin tärkeimmän osan, eli SleepScoren [0-100 asteikolla yhdellä luvulla esitetty yhteenveto unen laadusta] kimpussa miettimässä, mitä se todella tarkoittaa käyttäjälle. Teimme lopulta toistasataa visuaalista versiota siitä ja iteroimme uuden SleepScoren maaliin kolmen viikon aikana.
Apple Watchiin toteutettu lopputulos näytti paljon paremmalta kuin sen hetkinen Bedditin iOS-appi [Applen iPhoneen] ja webbisaitti, jotka päädyimmekin tekemään seuraavaksi. Tämän jälkeen meiltä kysyttiin uutta pakkausta Beddit 3:lle, jonka Apple halusi näkyvästi myyntiin liikkeisiinsä. Se johti meidät määrittelemään sekä tuotteen että firman ydinajatuksia: mitä Beddit oikeastaan tekee ja miksi yritys on olemassa. Bedditillä ei ollut vielä selkeästi tätä määriteltynä, vaikka tiimillä on todella syvällinen osaaminen unesta. Tästä syntyi ydinviesti “Solving Sleep”, joka on samalla kaikkea Bedditin toimintaa kuvaava ja ohjaava tarkoitus.
Meille on tullut tavaksi aina haastaa asiakasta tässä kohtaa, jotta löydämme sen olennaisen brändin ja tuotteen takaa. Kun puhutaan strategisesta designista, niin en näe mitään muuta tapaa tehdä asioita. Kuluttajateknologia on niin vaikea ala nykyään, tarvitaan tämän kaltaista rohkeutta ja näkemystä sekä itsensä laittamista kokonaan peliin. Muuten tulee kädenlämpöistä huttua, joka ei kiinnosta ketään.
Maailmalla yrityksen tarkoituksen ja tuotteiden laadun suhteen vaaditaan armottomuutta, niitä hinkataan ja pyöritellään kunnolla joka suunnasta, koska 90% maalissa ei riitä. Tätä toivoisin näkeväni yleisesti enemmän, koska 90 % siitä, miltä ne tuotteet tuntuvat, syntyy siitä viimeisestä ja vaikeimmasta 10 %:sta työtä.
VT: Jos loppumetreillä on tärkeää armottomuus, niin ehkä työn alkuvaiheessa haasteena on arvottomuus. Jotta firma ja sen tuotteet ovat todella merkityksellisiä ihmisille, täytyy tekemisen rakentua oikeanlaiselle arvopohjalle. Yrityksen tarkoitus on varmasti yksi tärkeimpiä tapoja kääntää taustalla olevat arvot käytäntöön, ja olisi kiinnostavaa kuulla, miten Bedditin “Solving Sleep” on ohjannut suunnittelutyötä. Ja miten mielestäsi arvot näkyvät yleisesti suomalaisessa ja pohjoismaisessa designkentässä?
SN: Pidin hiljattain puheen IxDA:n [Interaction Design Association] Helsingin tapahtumassa, ja joku kysyi, miten Beddit nyt sitten ratkaisee sen unen. Miten niin ratkaisee? Siinä ei nimenomaan ole kyse yhdestä konkreettisesta ratkaisusta, vaan Solving Sleep on yrityksen Pohjantähti, strateginen kiintopiste, joka näyttää suunnan. Yrityksen tarkoituksena on etsiä ja löytää niitä ratkaisuja parempaan uneen. Ja toisaalta se kuvaa ihmisnäkökulmasta, miksi kukaan haluaa tuoda elektroniikkaa sänkyyn, miksi ihmiset tarvitsevat Bedditiä ja mihin he haluavat käyttää sitä.
Ihmisillä on uniongelmia ja he haluavat voida paremmin. Ongelmat voivat johtua monesta syystä, kuten uniapneasta tai stressistä. Bedditin mittausteknologia ja SleepScore, joka tekee monimutkaisesta unidatasta ymmärrettävää tiivistämällä olennaisen yhteen numeroon, on yksi tärkeä pala unen ongelmien ratkaisussa. Kun teemme näkymättömän näkyväksi, niin voimme auttaa ihmisiä ymmärtämään asioita paremmin ja myös toimimaan tämän tiedon perusteella uusin tavoin. Design tekee samalla tavalla arvovalinnoista näkyviä.
Ja kun puhutaan arvoista, niin mitä enemmän tuolla maailmalla pyörii, niin sitä enemmän olen vakuuttunut, että skandinaavisella designilla on avaimet pelastaa maailma nimenomaan arvopohjan kautta. Jos esimerkiksi Uber olisi tehty täällä, no se olisi varmaan kaatunut lakikysymyksiin, mutta ainakin arvopohja olisi ollut hyvin erilainen ja [Uberin perustaja Travis] Kalanick ei varmasti olisi päässyt niin helpolla yhteiskunnallisten kysymysten suhteen.
Voi ajatella, että Suomen ensimmäisiä palvelumuotoilijoita olivat [1900-luvun alkupuolen merkittävimpiä suomalaisia poliitikkoja ja osuustoimintaliikkeen edelläkävijä Väinö] Tanner ja kumppanit, jotka rakensivat perusteita hyvinvointiyhteiskunnalle 30- ja 40-luvuilla. Silloin mietittiin kokonaisvaltaista hyvinvointia ja yhteiskuntaa.
Osittain tästä on syntynyt vahva, yhteistä hyvää korostava ja jaettuun arvopohjaan perustuva muotoiluperinne, ja tämä näkyy vahvasti nykyisessä muotoilukentässä. Periksiantamattomuus oikeissa asioissa on varmasti yksi iso syy siihen, miksi suomalaisia tekijöitä arvostetaan maailmalla.
VT: Ollaan olennaisen äärellä. Uskon, että kaikki merkitykselliset ongelmat, joita nyt pitäisi olla ratkaisemassa, ovat unen ratkaisemisen kanssa samanlaisia monimutkaisia haastevyyhtejä. Bedditin muotoilutarina kuvaa siten hyvin nykydesignin monimutkaistuvaa kenttää, jossa konkreettisten tekojen kautta tavoitellaan strategista muutosta ja isoja päämääriä. Mihin mielestäsi tällaisella vaikuttavuuteen pyrkivällä designilla voidaan parhaimmillaan päästä?
SN: Systeeminen ote on tässä tärkeää. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on edelleen vähän palvelumuotoilua, koska siellä kehitetään paljon isojen yritysten johdolla kuluttajateknologiaa hyvin tuotekeskeisesti. Euroopassa joudutaan pelaamaan näillä jenkkialustoilla [kuten Facebook, Apple, IBM, jne.] ja miettimään, miten eri asiat toimivat osana isoja kokonaisuuksia. Muutenkin täällä on aina mietitty enemmän sitä designin isoa kontekstia aina Alvar ja Aino Aallosta lähtien. Meidän on helppo ottaa systeeminen näkökulma, jossa eri palaset nähdään osana laajempaa kokonaisuutta ja laajempaa vaikuttavuutta.
Kaikki tärkeät ongelmat ovat monimutkaisia ja esimerkiksi Bedditin uni on klassinen “wicked problem”, jolle ei ole yhtä ratkaisua. Se on äärimmäisen monimutkainen hähmäinen pallo, jota täytyy lähestyä kokonaisvaltaisesti. Tuntuu, että Suomessakin tajutaan hiljalleen, että vaikka kaiken pystyy mittaamaan ja kvantifioimaan, niin kaikkein merkityksellisimmät asiat ovat niitä, joita on todella vaikea mitata.
Otetaan esimerkiksi terveys. Pystyt helposti mittaamaan, montako askelta otat päivässä, mutta siitä ei ole mitään hyötyä, jos vaikka uni on päin helvettiä. Omasta elämästäkin pitäisi ymmärtää se kokonaiskuva, mikä tunnetusti on hyvin vaikeaa. Syömme pizzaa tai valvomme myöhään, mutta näiden vaikutukset näkyvät vasta kuukausien ellei vuosien päästä. Strategisen designin ajattelun mukaan tärkeää ei ole se, että tehdään aina oikeita päätöksiä. Sen sijaan tärkeää on se, että ymmärretään kokonaiskuva, liikutaan oikeaan suuntaan ja opitaan tekemään parempia ja tarkempia päätöksiä nopeammin, kokeilujen kautta.
Uudenlaisen designtekemisen tulisi siis lähteä isosta kuvasta ja tavoitella sitä, että jätetään maailma paremmaksi kuin mitä se oli, kun aloitettiin. Kun maailma monimutkaistuu, niin myös vaikuttavuudesta tulee monimuotoisempaa. Enää ei voida tehdä asioita euron kuvat silmissä, vaan meidän täytyy miettiä isompaa kuvaa ja asioiden positiivista vaikuttavuutta. Loppupeleissä kun ratkaiset aitoja arjen haasteita ja teet hyvää yhteiskuntaan, näkyy se aivan varmasti pitkällä aikavälillä aina myös viivan alla.
Artikkeli kirjasta Designin uusi aalto, Nuppu Gävert ja Ville Tikka 2018
