Tiistaina 4.4.2017 Teknologiateollisuus ry järjesti jäsenyrityksille suunnatun työpajan otsikolla ”Kiertotalouden mukainen suunnittelu”. Mukaan oli kutsuttu myös aiheesta kiinnostuneita muotoilijoita tuomaan sparrausnäkemyksiä yritysten omiin keisseihin. Testasimme työpajassa kehittämäämme työkalua, jonka avulla omaa suunnitteluprosessia voi lähteä kehittämään lineaarisesta kohti kiertotalouden mukaista.
Mutta mitä oikeastaan tarkoittaa circular design eli suunnittelu, joka noudattaa kiertotalouden periaatteita, ja miksi se on tärkeää?
Alla muutamia nostoja työkalun tiimoilta, mutta on hyvä aloittaa seuraavalla sitaatilla, joka kuvastaa suunnittelun tärkeyttä osana kiertotalouden isoa kuvaa: “We don’t have a waste problem, we have a design problem” (William MacDonough & Michael Braungart).
Elinkaariajattelusta osana suunnitteluprosessia on puhuttu jo pitkään, mutta kiertotalouden hierarkkisiin luuppeihin – 1. ylläpito & korjaus, 2. uudelleen käyttö, 3. uudelleen valmistus, 4. kierrätys – perustuva työskentely on ehkä harvemmalle suunnittelijalle tuttua. Jos esimerkiksi aiemmin päämääränä oli suunnitella mahdollisimman kestävä ja kierrätettävä tuote, niin nyt tulee lähtökohtana olla se, että pysytään mahdollisimman pitkään kolmella ensimmäisellä luupilla ja kierrätys on vasta viimeinen vaihtoehto.
Liikkeelle lähdetään siis tuotteen polun kartoittamisesta: mitä tuotteelle tapahtuu kunkin vaiheen jälkeen ja miten saadaan aikaan arvon säilyttäviä lukuisia kiertokulkuja. Avainsanoja ovat esimerkiksi modulaarisuus, päivitettävyys, yhteensopivuus ja helppo purku ja korjaus. Tilaisuudessa puhunut Tapani Jokinen, suunnittelija PuzzlePhonen takana, puhui juuri näistä periaatteista osana PuzzlePhonen kehitystyötä.
Liikkeelle lähdetään tuotteen polun kartoittamisesta: mitä tuotteelle tapahtuu kunkin vaiheen jälkeen ja miten saadaan aikaan arvon säilyttäviä lukuisia kiertokulkuja.
Systeemiajattelun hyödyntäminen on olennaista, ja se tarkoittaa suunnittelun kannalta mm. seuraavia asioita: Itse tuotesuunnittelun lisäksi peilataan tarvittavia muutoksia koko organisaation toiminnassa mukaan lukien koko kumppaniverkosto. Jos yritys luo esimerkiksi takaisinottojärjestelmän uudelleen käyttöä ja uudelleen valmistusta varten, vaatii se paitsi uutta osaamista myös logistiikan uudelleen organisoimista yhdessä kumppanien kanssa. Ja luonnollisesti bisneslogiikka tulee miettiä myös uudella tavalla, samalla, kun suunnitellaan palvelukonsepteja, joiden avulla päästään ”myy enemmän, myy nopeammin” -moodista kohti tilannetta, jossa yritys kasvaa, vaikka raaka-aineiden käyttö ja muiden luonnonresurssien käyttö vähenevät.
Systeemiajattelu tarkoittaa myös sitä, että luuppien kokonaisvaikutus on kestävä ja positiivinen sekä ympäristön että yhteiskunnan näkökulmasta. Ajattelu kannattaa siis nostaa tasolle, jossa “tehtaat ovat tulevaisuudessa kuin metsä”, kuten Interfacen Head of Sustainability Geanne von Arkel totesi parin viikon takaisessa puheenvuorossaan Amsterdamin World Bio Markets -konferenssissa.
Biomimetiikka tarkoittaa luonnon mekanismeista oppimista ja näiden mekanismien tuomista osaksi valmistusprosesseja.
Materiaalivalinnat, materiaalien puhtaus (jotta ne voivat kiertää turvallisesti luupeissa), uusiutuva energia, veden käyttö… siinä vain muutamia asioita, jotka circular designer ottaa huomioon. Näiden haasteiden ratkaisussa työkaluna kannattaa hyödyntää vaikkapa biomimetiikkaa. Biomimetiikka tarkoittaa luonnon mekanismeista oppimista ja näiden mekanismien tuomista osaksi valmistusprosesseja. Alkuun pääsee kysymällä, “miten luonto on järjestänyt asian”, esimerkiksi: miten poro hoitaa lämmöneristyksen, miten lootuksen kukka hylkii likaa ja bakteereja, tai miten hain nahan rakenne edistää aerodynaamisia ominaisuuksia?
Työkalun tiimoilta pohdittiin myös brändäystä ja tuotteen tarinaa. Millä tavalla asiakas voidaan tuoda osaksi luuppia, minkälaisia palautesysteemejä tuotteisiin voidaan rakentaa digitaalisten sovellusten avulla, ja ennen kaikkea: mikä on tuotteen ainutlaatuinen tarina kiertotalousratkaisujen takana?
Kaiken yllä mainitun jälkeen on vielä tärkein asia jäljellä: kiertotalouden mukainen suunnittelu tähtää aina ja poikkeuksetta entistä parempaan asiakaskokemukseen.
Lotta Immonen
Kirjoittaja on Ethican kiertotalousasiantuntija.
