Tunnetko jo kiertotalouden tuotesuunnittelustrategiat?   

Anne Raudaskoski

Head of Consulting & Ethican toinen perustaja

Ethica Oy

Pysähdy hetkeksi ja katsele ympärillesi. Mitä näet? Kaappi, kahvinkeitin ja toimistotuoli ovat jonkun suunnittelemia, samoin kuin vaatteesi, työpaikan pihalla oleva polkupyörä ja kodin hyllyssä oleva kosmetiikka. 

Kun asioit verkkokaupassa tai varaat netissä hammaslääkärin, joku on suunnitellut käyttöliittymän ja sen mukana tulevan palvelukokemuksen. Olemme siis koko ajan suunnitteluratkaisujen ympäröiminä. Se, miten jokin tuote tai palvelu on suunniteltu, ohjaa sekä ajatteluamme, tottumuksiamme että käytöstämme. 

Nykyinen, lineaarinen ota–käytä–heitä pois -talousmallimme on totta kai ohjannut ja ohjaa myös suunnittelua. Suunnittelun keskiössä on ollut yksittäinen tuote sen käyttöhetkellä ilman laajempaa huomiota tuotteen kierrosta tai vaikutuksista. Toki esimerkiksi Ekosuunnitteludirektiivi on ohjannut sähkölaitteiden energiatehokkuuteen, ja ”ympäristöystävällisistä materiaaleista” ja elinkaarisuunnittelusta on puhuttu pitkään, mutta lineaarisen ajattelun mallia ei ole laajemmin kyseenalaistettu. 


Biologiset ja tekniset kierrot, Cradle-to-Cradlle


Nyt, kun koko EU ja Suomi etunenässä työstää kovaa vauhtia siirtymää kiertotalouteen, on yritysten hyödyllistä ymmärtää, miten tuotteita, palveluita ja niiden takana olevia prosesseja tulee kehittää, jotta pysytään mukana kilpailussa. Esimerkiksi EU:n Kestävä Tuotepolitiikka -aloite vaatii, että jatkossa kaikki EU:n alueella myytävät tuotteet ovat kiertotalouden mukaisia.  

Esimerkiksi EU:n Kestävä Tuotepolitiikka -aloite vaatii, että jatkossa kaikki EU:n alueella myytävät tuotteet ovat kiertotalouden mukaisia. 

Mitä siis tarkoitetaan kiertotalouden tuotesuunnittelustrategioilla? Kaikista lyhyin vastaus on, että kun käännät kiertotalouden kolme periaatetta kysymyksen muotoon ja lähdet hakemaan niihin vastauksia osana suunnitteluprosessia, olet jo ottamassa ensi askelia kohti kiertotaloussuunnittelua: 

  1. Miten jäte ja päästöt suunnitellaan pois? 
  1. Miten materiaalit pidetään kierrossa korkea-arvoisina? 
  1. Miten vahvistetaan luonnon ekosysteemejä? 

  

On kuitenkin paikallaan pureutua hieman syvemmälle siihen, mistä on kysymys, joten alla oleva teksti toimii johdantona kiertotalousperusteisen suunnittelun maailmaan. Käytännössä kiertotalousperustaisen tuotesuunnittelun voi tiivistää kolmeen otsikkoon: 

  1. tuoteominaisuudet 
  1. materiaalien puhtaus ja 
  1. tuote osana laajempaa systeemiä. 

  

Tuote osana laajempaa systeemiä 

Lähden liikkeelle tästä, koska tuotteen kierron ymmärtäminen ja sisäistäminen sekä teollisissa prosesseissa että osana luonnon ekosysteemiä muodostaa perustan kahdelle muulle otsikolle, eli tuoteominaisuuksien ja materiaalivalintojen suunnittelulle. 

Ihminen on keksinyt jätteen, tai toisin sanoin: jäte on suunnitteluvirhe. Luonnossa jätettä ei ole, vaan kaikki on pelkkää raaka-ainetta (eng. everything is food). Luonnossa raaka-aineet ovat osa laajempaa ekosysteemiä (metsä on hyvä esimerkki ekosysteemistä) vahvistaen, eheyttäen ja edesauttaen ekosysteemin toimintaa sen sijaan, että ne tuottavat jätettä tai saastuttavat maaperää, ilmaa tai vesistöä ja ovat vahingollista eläimille ja ihmisille. 

Tämän kiertokulun ymmärtäminen ja tuominen osaksi omaa suunnittelua on äärimmäisen tärkeää ja lähtökohta kaikelle muulle suunnittelutyölle. Niin ikään tähän ajatukseen pohjaa myös tuotteiden useiden elinkaarien suunnittelu, ei siis vain yhden elinkaaren suunnittelu, vaikka se olisi pitkäkin elinkaari. 

Luonnon kiertokulun tuominen osaksi omaa suunnittelua on lähtökohta kaikelle muulle suunnittelutyölle. Tähän ajatukseen pohjaa myös tuotteiden useiden elinkaarien suunnittelu. 

Hyvä esimerkki on vaikkapa rakennus: kiertotaloudessa rakennukset suunnitellaan materiaalipankeiksi. Tämä tarkoittaa, että talo on suunniteltu siten, että osia voidaan hyödyntää mahdollisimman korkea-arvoisina uudelleen seuraavissa rakennuksissa. Jos uusia elinkaaria ei ole huomioitu suunnittelussa, tulee rakennuksesta ”kertakäyttörakennus”. Esimerkiksi nykyisin rakennusten betonielementit päätyvät murskaksi ja tienpohjaksi, joka edustaa kierrätystaloutta mutta ei kiertotaloutta. 

  

Materiaalipuhtaus 

Lähde suunnittelemaan pelkkien materiaalivalintojen sijaan puhtaiden materiaalien ja turvallisten kemikaalien virtoja. Esimerkiksi Cradle to Cradle -suunnitteluviitekehyksessä ja sertifioinnissa kiinnitetään erityisen tarkkaa huomiota materiaalien puhtauteen ja haitallisten kemikaalien eliminointiin (mennään siis huomattavasti pidemmälle kuin REACH-asetus), jotta ne ovat turvallisia ihmisille ja ympäristölle ja mahdollistavat yllä mainitut turvalliset kierrot. Materiaalipuhtaus on siis ennen kaikkea tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa. 

Lähde suunnittelemaan pelkkien materiaalivalintojen sijaan puhtaiden materiaalien ja turvallisten kemikaalien virtoja. Cradle to Cradle -suunnitteluviitekehyksessä ja sertifioinnissa kiinnitetään huomiota materiaalien puhtauteen ja haitallisten kemikaalien eliminointiin. 

Esimerkiksi huonekalujen suunnittelija ja valmistaja Andreu World on C2C-sertifioinut koko laajan tuoteportfolion, vaihtanut materiaaleja biopohjaisiin ja kierrätettäviin sekä tehnyt tiukat kemikaalilinjaukset varmistaakseen, että heidän tuotteensa jättävät positiivisen jalanjäljen maailmaan. Osana prosessia yritys on kehittänyt omaa T&K-työtään ja prosessejaan hyvin kunnianhimoisesti sekä tehnyt tiivistä yhteistyötä omien toimitusketjukumppaneiden kanssa. 

Toinen hyvä esimerkki on ruotsalainen urheiluvaatebrändi Houdini, joka niin ikään on panostanut vahvasti kehitystyöhön, ja EU:n tekstiilistrategian mukaisesti kehittänyt monomateriaaleja, jotka on helppo pitää kierrossa yksinkertaisen materiaalikoostumuksensa takia.  Päinvastainen esimerkki heikosta suunnittelusta ovat esimerkiksi ilmalämpöpumput ja niissä käytettävät ikuisuuskemikaalit” eli fluoratut PFAS-yhdisteet, jotka päätyvät ympäristön lisäksi itseemme. 

Kaikki materiaalit kuuluvat joko nk. tekniseen kiertoon (ei-uusiutuvat materiaalit, esim. metallit ja mineraalit) tai biologiseen kiertoon (uusiutuvat materiaalit, esim. puuvilla ja puu). 

Kaikki materiaalit kuuluvat joko nk. tekniseen kiertoon (ei-uusiutuvat materiaalit, esim. metallit ja mineraalit) tai biologiseen kiertoon (uusiutuvat materiaalit, esim. puuvilla ja puu). 

Nyrkkisääntönä on, että kulutustavarat tulee suunnitella biologiseen kiertoon ja käyttötavarat tekniseen kiertoon. Jos esimerkiksi biologiseen kiertoon suunniteltu shampoo sisältää haitallisia kemikaaleja, huuhtoutuvat kemikaalit suihkuveden mukana maaperään, vesistöihin ja eliöihin ja lopulta takaisin itseemme juomaveden tai vaikkapa lautasella ateriana olevan kalan kautta. 

  

Tuoteominaisuudet 

Jotta puhtaat materiaalivirrat voivat toteutua, tulee materiaalien ja kemikaalien lisäksi miettiä, miten materiaalit yhdistetään toisiinsa. Hyvin yksinkertaistettu esimerkki on vaikkapa puusta ja metallista valmistettu tuoli. Puu kuuluu biologiseen kiertoon ja metalli tekniseen kiertoon. Jos osat on liimattu yhteen, niitä ei voi enää irrottaa toisistaan hajottamatta tuolia, jolloin tuolista on enää materiaalikierrätykseen. Tällaisesta suunnitteluratkaisusta käytetään nimeä monsterihybridi. Vältä siis monsterihybridien luomista! Jos liimauksen sijaan suunnitteluvaiheessa olisi valittu ruuvaus tai klikkikiinnitys, puuosat voitaisiin vaihtaa, hioa ja istuttaa uuteen tuoliin ja näin komponentti saisi uuden elinkaaren ja pysyisi kierrossa korkea-arvoisena. 

Tietokone kuuluu tekniseen kiertoon, mutta jos tietokonetta ei ole suunniteltu modulaariseksi siten, että koneen voi helposti purkaa osiin ja vaihtaa korjausta vaativat osat, siitäkin tulee helposti heikkoarvoista elektroniikkaromua. 

Jotta puhtaat materiaalivirrat voivat toteutua, tulee materiaalien ja kemikaalien lisäksi miettiä, miten materiaalit yhdistetään toisiinsa. Useissa tuotteista on sekä uusiutuvia että ei-uusiutuvia materiaaleja – onkin tärkeää miettiä modulaarisuusperiaatteen kautta, miten osat voidaan helposti erottaa toisistaan.

Eli tuotteen ominaisuudet tulee suunnitella kiertoja tukeviksi hyödyntäen seuraavia strategioita: 

  1. Modulaarisuus: helposti purettava ja uudelleen koottava (käytetään usein nimitystä design for disassembly) 
  1. Helppo ylläpito/korjaus/kunnostus/uudistettavuus 
  1. Päivitettävä + yhteensopiva, esim. tuoteportfolion osat/komponentit ovat yhteensopivia 
  1. Uudelleen valmistukseen kelpaava 
  1. Kierrätettävä 

On selvää, että useissa tuotteista on sekä uusiutuvia että ei-uusiutuvia materiaaleja – sen takia onkin tärkeää miettiä modulaarisuusperiaatteen kautta, miten osat voidaan helposti erottaa toisistaan. 

Käytännössä ja ensimmäisenä steppinä on se, että lähtee tarkastelemaan omaa suunnitteluprosessia näiden periaatteiden valossa: mikä toteutuu jo nyt, mitä ei olla vielä mietitty. Ja seuraava askel onkin luoda kiertotalouden mukainen suunnitteluohjeistus, jotta periaatteet jalkautuvat jokaiselle suunnittelutyössä mukana olevalle ja prosessin jokaiseen kohtaan. 

Ethica vetää yhdessä Design Forum Finlandin kanssa Circular Design – kehityspolku kohti kiertotaloutta -ohjelmaa 50 suomalaisyritykselle. 

Kuva: Biologiset kierrot ja tekniset kierrot, Cradle-to-Cradle