Olen seurannut Fennia Prize -muotoilukilpailun tuloksia vuodesta 1998 lähtien. Silloin näkökulma oli toimittajan, ja palkinnoista raportoitiin säännöllisesti Design Forum Finlandin julkaisemassa Form Function Finland -aikakauslehdessä. Palkinnon nimikin oli vielä Pro Finnish Design. Fennia Prize -nimen kilpailu sai vuonna 2003.
Designtoimittajan näkökulma vaihtui ensin tiedottajan työhön, sitten palkittuja esittelevien tekstien kirjoittamiseen. Se on edellyttänyt kilpailujuryn työskentelyn seuraamista ja perehtymistä kunkin yrityksen muotoilun käyttöön. On ollut mielenkiintoista nähdä, miten tavat hyödyntää muotoiluosaamista ovat muuttuneet näiden reilun kahdenkymmenen vuoden aikana.
Alussa palkinnon perusteena oli poikkeuksetta hyvin muotoiltu tuote. Oli käyttäjän tarpeista suunniteltuja laitteita, tuotteeksi kehitettyjä innovaatioita ja uusien materiaalien hyödyntämistä. Oli brändiä ja identiteettiä vahvistavia tuotesarjoja, varsinkin jo vakiintuneilta yrityksiltä. Palkittiin astiasarjoja, tekstiilejä, kalusteita ja teknisiä laitteita matkapuhelimista paperikoneisiin. Etenkin korkean insinööriosaamisen liittäminen käyttäjälähtöiseen muotoiluun oli voittoisa yhdistelmä.
Fennia Prize -kilpailun avulla Design Forum Finland nostaa esiin konkreettisia esimerkkejä muotoilun hyödyistä.
Vähitellen mukaan tuli uusia muotoilun alueita. Vuonna 2012 pääpalkinnon toi voimansiirtopylväs; senkin saattoi siis muotoilla. Ulkonäön ohella pylväässä oli niin rakenteellisia kuin maankäyttöönkin liittyviä monipuolisia hyötyjä.
Myöhemmin kunniamaininnan perusteena on ollut muun muassa matkailukonsepti, maalinvalmistajan myymäläkonsepti ja suuren rakennusliikkeen asiakaspalvelukonsepti. Ymmärrys muotoiluosaamisen antamista mahdollisuuksista kehittää toimintoja yrityksissä on kasvanut. Viime kerralla, vuoden 2020 Fennia Prize -kilpailussa liiketoiminta- ja palvelukonsepti toi ensi kertaa pääpalkinnon.
Fennia Prize -kilpailun avulla Design Forum Finland nostaa esiin konkreettisia esimerkkejä muotoilun hyödyistä. Voimme osoittaa, miten monille eri aloilla ja alueilla, yrityksissä ja julkisella sektorilla, on lukemattomia tapoja käyttää muotoiluosaamista. Tuloksena on ollut niin osallistavaa kaupunkilaisuutta ja saavutettavampia palveluja kuin vastuullisempia tuotteita ja asiakastarpeiden syvää ymmärrystä. Kuten kilpailun slogan kuuluu: Design for the future – muotoilua tulevaisuutta varten.
Fennia Prize -kilpailussa on aina palkittu yrityksiä ja organisaatioita niiden muotoilun käytöstä, ei siis tuotteita tai suunnittelijoita hyvästä muotoilusta. Valinnoilla on pyritty kannustamaan yhä syvällisempään muotoilun käyttöön – ylemmäksi designportailla. (Design ladder, alunperin Danish Design Centerin käyttämä kaavio, kuvaa, miten muotoilun käyttö nousee kuin portaita yrityksen toiminnassa, aina strategiselle tasolle saakka.)
Haaste on näkynyt sekä arviointikriteereissä että juryn työskentelyssäkin: yhä strategisempaa muotoilun käyttöä edellytetään palkittavilta. Voi myös huomata, että kun muotoilun käyttöalueet ja -tasot ovat laajentuneet, tämä on näkynyt osallistuvien yritysten muotoilukypsyydessä. Nokkela ja innovatiivinen uusi tuote ei enää oikein yksin riitä palkinnon perusteeksi.
Useat yritykset ovat ilahduttavasti hyödyntäneet palkintojen ja kunniamainontojen tuomaa näkyvyyttä ja maineen kasvua. Moni suomalainen, globaalistikin tunnettu yritys profiloituu hyvällä muotoilulla ja haluaa kertoa siitä. Kansainvälisillä markkinoilla on erottauduttava, eikä muotoilusta Suomessa saatu tunnustus ole ollenkaan merkityksetön seikka.
Jos tulet palkituksi, käytät oletettavasti muotoilua varsin korkealla strategisella tasolla, mikä on menestyvän yrityksen tai organisaation tunnusmerkki monenkin tutkimuksen mukaan.
Fennia Prize -kilpailu on myös ollut keino testata muotoilun käytön tasoa ja laatua: jos tulet palkituksi, käytät oletettavasti muotoilua varsin korkealla strategisella tasolla. Ja sehän on menestyvän yrityksen tai organisaation tunnusmerkki monenkin tutkimuksen mukaan.
Fennia Prize 22 -kilpailu käynnistyy syksyllä. Taas etsitään strategisesti muotoilua käyttäviä yrityksiä ja organisaatioita ja arvostetaan innovatiivista, asiakaslähtöistä ja korkeatasoista muotoilua. Uusi keskeinen arviointikriteeri on vastuullisuus, olipa se liiketaloudellista, ekologista tai sosiaalista. Muotoiluosaaminen on jälleen levittäytynyt uusille alueille, joilla sen työkaluista ja prosesseista on hyötyä. Tervetuloa mukaan – onko sinun yrityksesi seuraava strategisen muotoilun menestystarina?
Anne Veinola
Viestintäasiantuntija
Design Forum Finland
Yrityksille ja organisaatioille tarkoitetun Fennia Prize 22 -muotoilukilpailun järjestävät Design Forum Finland ja Fennia yhteistyössä Patentti- ja rekisterihallituksen ja Elon kanssa.
