Blogi

1.2.2021

Muotoilu on edellytys muuntautumiskykyiselle terveydenhuollolle

Toimialalle tunnusomaiset piirteet leikkaavat läpi koko terveys- ja hyvinvointialan sektorin ja ne näkyvät yrityksen toiminnan kaikilla tasoilla, oli kyse sitten tuotteita tai palveluita tuottavasta toimijasta.

Terveysdesign ei siis kata pelkästään terveystuotteita ja -palveluita, vaan yleisesti terveyttä ja hyvinvointia edistävää muotoilua. Ala on perinteisesti tiukkaan säädelty, toimintaketjut voivat olla hyvinkin monitahoisia, asiakaskunnat ja käyttäjätarpeet moninaisia ja riskinottohalukkuus vähäistä, sillä pelissä on ihmisten terveys ja hyvinvointi. Hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävät palvelut ja tuotteet perustuvat vahvasti monialaiseen tutkimustietoon.

Ymmärrämme jatkuvasti laajemmin ihmisten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja tunnistettuihin tarpeisiin kokonaisvaltaisemmin vastaavia sovelluksia tulee alati lisää markkinoille. Ilmiö on nähty laajasti jo arkkitehtuurissa ja se on levinnyt viime vuosina myös tuote- ja palvelukentälle. Asiakkaan ja käyttäjän kokemus on yhä tärkeämpää myös terveyssektorilla. Lisääntynyt tietämys ja sen myötä kasvaneet vaatimukset käyvät ilmi mm. otsikoissa näkyvistä terveydenhuollon epäkohdista sekä hoitohenkilökunnan että asiakkaan näkökulmasta. Kohtaamme jokapäiväisessä elämässämme jatkuvasti monimuotoisia psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia rasittavia ongelmia, viimeisimpänä koko maailmaa kurittanut Covid-19.

 

Asiakaskokemuksen kehittämiseen pätee sama kuin tuotemuotoiluunkin: se voidaan alistaa funktionaalisuuden alle, jolloin muotoilu tukee tuotteen pääasiallista funktiota. Tällaiset tuotteet eivät vastaa mielikuvaamme designtuotteista, vaikka niiden muotoilu olisi hyvinkin pitkälle mietitty. Kokemuksen kehittäminen perustuu tietoon käyttäjien tarpeista ja toimintatavoista, ja hyvä käyttäjäkokemus on pohjimmiltaan näiden mahdollistamista parhaalla mahdollisella tavalla.

 

Terveysdesignia on tunnistaa toimialalle tyypilliset reunaehdot ja pyrkiä mahdollistamaan terveyden ja hyvinvoinnin alalle oleellisten tavoitteiden saavuttaminen niiden puitteissa.

Kokemuksesta tiedämme, että samat reunaehdot tulevat terveydenhoitoalalla vastaan eri muodoissa, oli kyse sitten strategisen tai operatiivisen tason toiminnoista, aina leikkaussalivälineistä hyvinvointipalvelun liiketoimintamalliin asti. Muotoilun tuoma lisäarvo tarkkaan säädellyllä terveyssektorilla ja erityisesti julkispuolen rajallisilla resursseilla piileekin sen kyvyssä käsitellä  moniulotteista ongelmakenttää kokonaisvaltaisesti. Muotoiluprosessi pyrkii kyseenalaistamaan ja uudelleenmäärittämään ongelmakuvauksen, jotta käsillä oleva tehtävä olisi linjassa halutun lopputuleman kanssa. Ei esimerkiksi ole tähdellistä suunnitella terveyspalvelulle uusia nettisivuja, jos palvelun sisäiset toiminnot aiheuttavat asiakkaille kohtuuttomia pullonkauloja palveluprosessissa.

Muotoilu auttaa paitsi tunnistamaan tällaisiä piileviä ongelmia myös palastelemaan ne konkreettisiksi palvelutuotannon vaiheiksi ja toimenpiteiksi, joita on helpompi käsitellä, ymmärtää ja täten myös muuttaa. Muotoiluajattelua (design thinking) ja muotoiluprosessia käytetään samoista syistä jo yhteiskunnallisella tasolla mm. uusien sosiaalijärjestelmien suunnittelussa ja kokeilussa.

 

Terveys- ja hyvinvointikenttää ja muotoilua yhdistää lisäksi oleellisesti niiden äärimmäisen inhimillinen mutta tutkimustietoon pohjautuva luonne.

Sen lisäksi että palvelut ja tuotteet ovat alati käyttäjäystävällisempiä ja humaanimpia, loppukäyttäjän rooli kehitystyössä on noussut yhä ratkaisevampaan asemaan. Muotoilu on perusluonteeltaan empaattista ja ihmislähtöistä, mutta viime vuosina co-design eli yhteiskehittäminen eri sidosryhmien ja käyttäjien kanssa on saavuttanut suuren suosion, ja hyvästä syystä. Muotoilijan rooli loppukäyttäjän puolestapuhujana on vaihtunut monin paikoin fasilitoijaksi, jonka tehtävä on mahdollistaa kaikille osapuolille suurinta lisäarvoa tuottavan ratkaisun kehittäminen. Terveysalan asiantuntijoilta vaaditaan alati syvempää erikoistumista, jolloin kokonaiskentän hahmotus sirpaloituu. Tämä näkyy loppukäyttäjälle sirpaloituneena palveluprosessina, jonka osatekijät toimivat epäsynkronoidusti ja asiakaskokemus kärsii.

 

Muotoilu auttaa tutkimusmenetelmillään keräämään ja jäsentämään tietoa sekä tuottamaan siitä lisäarvoa lisäämällä tiedon ymmärrystä aineistamalla ja konkretisoimalla sitä esimerkiksi visualisoinneilla.

Tunnistamalla ja osallistamalla oleellisia sidosryhmiä saatetaan kerätä tärkeää dataa ongelmakentän toimintamalleista ja -ketjuista ja luoda muutosta ylhäältä alaspäin. Muutos lähtee ymmärryksestä, ja muotoilulla on hallussaan sekä retoriikkaa että visualisointimenetelmiä, joilla aineellistaa kerättyä tietoa ja muuttaa se ymmärrykseksi, ja ymmärrys kohdesovellutuksesta riippuen jälleen palvelu- ja tuoteattribuuteiksi tai ohjeistoiksi.

Terveysdesign on toimintakenttänä laaja, monenkirjava ja kompleksi; ymmärtääkseen terveysdesignia on ymmärrettävä sen erilaisia rajapintoja. Toimialatuntemuksesta ja kokemusperäisestä erikoistumisesta on ehdottomasti hyötyä. Keskeistä on ymmärtää puitteet, joissa muotoilutyön on terveys- ja hyvinvointialalla mahdollista operoida, ja millaisia vaatimuksia ja standardeja alan sovelluksille on. Tällöin mahdollistetaan maksimaalisen lisäarvon tuottaminen alati kasvavalla terveysdesignin sektorilla.


Pekka Kumpula

Toimitusjohtaja

Annika Nygrén
Muotoilija

Seos Design Oy

Kuva 1: Pekka Kumpula ja Q-Flow-leikkaussalivalaisin, josta Merivaara Oy sai Grand Prix`n Fennia Prize 17 -muotoilukilpailussa.
Kuva 2: Practico-leikkauspöytä, josta Merivaara Oy sai Fennia Prize 20 -kunniamaininnan.