Blogi

10.11.2021

Hyvin muotoiltu business: Ihmiskeskeisestä muotoilusta biosentriseen

Yritykset kehittävät ja etsivät kestäviä toimintamalleja, joilla vastata ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Tästä huolimatta ’ihmiskeskeisyys’ on edelleen säilynyt toimintatapojen ytimessä ja strategioiden olennaisena mantrana. Entä jos liiketoiminnan ydin perustuisikin ajattelutapaan, jossa ihminen on yhdenvertainen muun luonnon kanssa, ei luonnon yläpuolella ja maailman keskiössä?

 

Yritysten strategioissa ja toimintamalleissa, muotoilutoimistojen verkkosivuilla ja muotoilutoimijoiden sananparressa toistuu kerta toisensa jälkeen termi human-centered – ihmislähtöinen tai ihmiskeskeinen.

Ihmislähtöisyys muotoutui muotoilun keskeiseksi ajattelutavaksi 1990-luvulla. Sen kuitenkin määritellään saaneensa alkunsa jo 1950-luvun lopulla Stanfordin yliopiston muotoilun koulutusohjelmasta, josta termi levisi käytäntöön seuraavalla vuosikymmenellä.

Vapaasti käännettynä esimerkiksi muotoilu- ja konsulttiyritys IDEO määrittelee ihmiskeskeisen muotoilun luovaksi lähestymistavaksi ongelmanratkaisuun. Ihmiskeskeisen suunnittelun prosessi alkaa ihmisistä, joille suunnitellaan, ja päätyy uusiin ratkaisuihin, jotka on räätälöity heidän tarpeisiinsa. Ihmiskeskeinen suunnittelu perustuu muun muassa syvään empatiaan niitä ihmisiä kohtaan, joille suunnitellaan. Prosessissa suunnittelija perehtyy käyttäjien elämään ja pyrkii syvällisesti ymmärtämään heidän tarpeensa ja vastaamaan näihin.

Maailma on kuitenkin muuttunut paljon 1960-luvulta, jolloin ihmiskeskeinen muotoilu sai jalansijaa liiketoiminnan muotoilussa. 2020-luvulla maailma on myös hyvin erilainen kuin 1990-luvulla, jolloin ihmiskeskeisen muotoilun ajattelumallista tuli vallitseva.

Vuosikymmenet taustalla haaleasti häilynyt ilmastonmuutos on noussut askel askeleelta näkyvämmäksi osaksi yritysten ja yhteiskuntien strategioita. Kestävyysajattelu on kasvanut ja saanut jalansijaa koko 2000-luvun ajan. Alamme hitaasti ymmärtää, että luonto ei ole ihmistä varten ja lopulta ihminen ihmiskeskeisyydessään tuhoaa omat elinmahdollisuutensa.

Kaikesta tästä huolimatta ihmiskeskeisyys on edelleen säilynyt muotoiluosaamisen keskeisenä lupauksena, metodina ja lähestymistapana.

Entä jos ihminen olisikin vain yksi tuotteiden, palveluiden tai liiketoiminnan muotoilun lähtökohdista? Entä jos tuotteiden, palveluiden tai liiketoiminnan kehittämisen perustana olisikin ihmisen lisäksi luonto, joka ihmisiä ympäröi?

Entä jos ihminen olisikin vain yksi tuotteiden, palveluiden tai liiketoiminnan muotoilun lähtökohdista? Entä jos tuotteiden, palveluiden tai liiketoiminnan kehittämisen perustana olisikin ihmisen lisäksi luonto, joka ihmisiä ympäröi? Jos ihminen ei olisikaan luonnon yläpuolella, vaan tasavertainen toimija muiden luonnossa elävien elollisten kanssa – yhdenmukainen osa ekosysteemiä? Entä jos muotoiluprosessi, IDEOn määritelmää mukaillen, perustuisikin syvään empatiaan kaikkia niitä elämänmuotoja kohtaan, joita tuotteen, palvelun tai liiketoimintamallin tuottaminen koskettaa? Entä jos suunnittelija pyrkisikin syvällisesti ymmärtämään myös näiden muiden elämänmuotojen tarpeet ja ottamaan ne huomioon?

Vaikka nyt pyritään kehittämään kestävämpää muotoilua ja ympäristön kannalta kestävämpiä ratkaisuja, luopuminen ihmiskeskeisestä termistä asettaa meidät uudenlaiseen asemaan. Uusi näkökulma muotoiluun vaikuttaa koko yrityksen toimintojen muotoiluun. Se pakottaa miettimään uudelleen toimintamme lähtökohdat ja luopumaan muun luonnon yläpuolelle asettautumisesta.

Ajattelutavan muutos asettaa myös suuren haasteen eteen. Se vaatii nöyrtymistä. Silti, mitä pikemmin pystymme ottamaan suuren haasteen vastaan ja pureutumaan siihen, sitä nopeammin pystymme luomaan uusia tuotteita, palveluita ja liiketoimintamalleja, joilla on edellytykset menestyä myös tulevaisuudessa.

Uusi näkökulma muotoiluun vaikuttaa koko yrityksen toimintojen muotoiluun. Se pakottaa miettimään uudelleen toimintamme lähtökohdat ja luopumaan muun luonnon yläpuolelle asettautumisesta.

Miksi tätä lähestymistapaa sitten voisi kutsua?

Biosentrisessä eli biokeskeisessä lähestymistavassa ihminen ymmärretään tasavertaiseksi olennoksi muiden luonnon olentojen kanssa, ei muiden elämänmuotojen yläpuolelle. Regeneratiivisen eli uudistavan ajattelutavan mukaisesti annetaan enemmän kuin otetaan. Planeettakeskeinen muotoilu pyrkii näkemään toiminnan systeemisenä osana planeetan kokonaisuutta.

Koska ihminen on kuitenkin itsekeskeinen laji, näkökulman sisäistämistä saattaa tukea one health -näkökulma: luonnon hyvinvointi on yhtä kuin ihmisen hyvinvointi.

Onko meillä enää varaa ihmiskeskeiseen ajattelutapaan?


Heini Lehtinen

Kuva: Caroline Hernandez

 

Design Forum Finlandin lokakuun 2021 lopulla järjestämä Design Forum Date Online 2021: Hyvin muotoiltu business -keskustelu pureutui liiketoiminnan muotoiluun. Tilaisuudessa muotoilualan asiantuntijat käsittelivät yritysten valmiutta muutoksiin ja muotoiluosaamisen merkitystä vahvan ja kestävän tulevaisuuden liiketoiminnan luomiseksi. Tilaisuuden videotallenne tarjoaa lisää näkökulmia muotoiluosaamisen hyödyntämiseen muun muassa tulevaisuuden ennakoinnissa ja yritystoiminnan kestävässä kehittämisessä.

Kirjoittaja Heini Lehtinen on konsepti- ja strategiseen muotoiluun keskittynyt, tulevaisuusorientoitunut muotoilualan ammattilainen, joka on työskennellyt laaja-alaisesti muotoilualan eri sektoreilla kestävästä muodista tilasuunnitteluun, hyvinvoinnin suunnittelusta yhteiskunnalliseen muotoiluun ja verkko- ja printtijulkaisuista arkkitehtuuripolitiikkaan. Hän on myös toimittanut kirjan Studio Time: Future Thinking in Art and Design (Belgia / Iso-Britannia 2018).