Kaj Franck -muotoilupalkinto 2022
Puuseppä Kari Virtanen tuntee puun. Sen rakenteen ja luonteen, eri puulajit ja niiden ominaisuudet, tavat, joilla puuta kannattaa työstää. Liitokset, pintakäsittelyt, oikean vuodenajan puun kaatamiseen ja kuivaamiseen. Ja sen, kuinka puusta tehdään huonekaluja, tuoleja, penkkejä, pöytiä ja kaappeja.
Oma puusepänverstas oli Kari Virtasen haave jo lapsena. Hän meni puusepän oppiin niin pian kuin mahdollista: opetteli tekemään ovia ja ikkunoita, kalusteita ja rakennusosia. Ja Pohjanmaalla kun oltiin, hän hankki myös koristeveistopuusepän taidot, joista maakunta oli kuuluisa. Hän pääsi toteuttamaan eri kalustetyylejä ja korjaamaan vanhoja huonekaluja. Mallipuusepän työssä taas arkkitehtien ja muotoilijoiden piirustukset tulivat tutuiksi. Siinä oppi paljon rakenteista ja mittasuhteista, hän sanoo.
Kari Virtanen oli 19-vuotias, kun hän sitten hankki oman verstaan vuonna 1967. Sen entinen omistaja oli Nikkarinkoski Oy; vuosien mittaan nimi muuntui omaksi Nikari-nimiseksi yritykseksi ja tuotemerkiksi. Nykyään Nikari on tunnettu kalustemallistostaan, jossa suomalainen muotoilu, puun tuntemus ja korkealaatuinen käsityötaito kohtaavat. Kari Virtasen suunnittelemien tuotteiden lisäksi yrityksen mallistossa on useiden kotimaisten ja kansainvälisten muotoilijoiden kalusteita.
Ensimmäisiä asiakkaita oli Alvar Aallon arkkitehtitoimisto. Seinäjoelle rakennettiin seurakuntakeskusta ja mallipuusepälle oli töitä monen vuoden ajan. Työskentely Aallon piirustusten kanssa sai Kari Virtasen miettimään uudella tavalla omaa työtään. Siihen asti hän oli tehnyt paljon kertaustyylien mukaisia huonekaluja. Mutta eikö jokaisen ajan tulisi toteuttaa nimenomaan sen ajan tyyliä ja muotoideoita? Toinen tärkeä ajatusten herättäjä oli Kaj Franck, joka oli kehittämässä Pohjanmaan käsiteollisuutta. Häneltä Virtanen oppi varhaisen ekologisuuden, kestävän muotoilun, funktionaalisuuden ja ryhmätyön merkitystä.
Ensimmäiset itse suunnitellut huonekalut syntyivät jo 60-luvun lopulla, silloin vielä yhden miehen käsityöläisverstaassa. Sitten tuli piensarjoja, usein yhteistyössä arkkitehtien kanssa. Varsinainen sarjatuotanto käynnistyi 1990-luvun lopulla: alunperin Taideteolliseen korkeakouluun opetustarkoituksiin suunniteltu tuoli KVT1 kiinnosti Kiasman arkkitehtiä Steven Hollia, ja tuolista tehtiin pinottava versio museoon. Tuolia seurasi sarja muitakin kalusteita ja ensimmäinen, Seminar-nimen saanut mallisto oli syntynyt.
Kari Virtasen suunnittelutyö ei lähde piirustuksista. ”Puusepälle piirustus on tavallaan turha välivaihe”, hän sanoo. Tuotteen on oltava selvänä mielessä, ja sitten vain ryhdytään työhön. ”Tekemisen kautta oppii hahmottamaan tuotteen, se on päässä valmiina. Rakenne on usein ratkaiseva, minulla on joku idea siitä ja se voi tuoda muodon kalusteelle.” Materiaali ja tarve ovat lähtökohtana, lopputulos syntyy niistä ja esineen funktiosta orgaanisesti ja luontevasti.
Tuotantoprosessi on keskeistä suunnittelussa: tehtaan mahdollisuudet, kustannukset. Nikari ei olisi ollut pystyssä yli puolta vuosisataa ilman vankkaa ymmärrystä tuotannosta ja kustannusrakenteesta. Kaupallisuudesta voisi puhua pitkään, Kari Virtanen nauraa. Nikarin myynti jakautuu usealle eri sektorille sekä kotimaassa että ulkomailla: yksityiset kuluttajat tavoitetaan eri jälleenmyyntiverkostojen kautta kuin projektisisustusasiakkaat. ”Syömähampaiksi” Virtanen kutsuu tuotteita, jotka ovat malliston perustana ja jotka myyvät vuodesta toiseen, kuten Seminar-kalusteet.
Luonnollisesti raaka-aine, puu, ja sen mahdollisuudet on tunnettava – kaikkea ei voi tehdä mistä tahansa puulajista. ”Materiaali ja muoto kulkevat yhdessä, niiden on sovittava yhteen oikealla tavalla ja ratkaisun on oltava käyttökelpoinen”, Virtanen sanoo. ”Meillä on esimerkiksi tuotteita, joissa pitää käyttää saarnea sen joustavan kestävyyden vuoksi. Siinä on se puusepän ammattitaito, hyvä materiaalin tuntemus.”
Ammattitaito on ollut yksi Kari Virtasen menestyksen avaimista korkean laadun lisäksi, ja sitä muotoilijat ja arkkitehdit arvostavat. Alkuaikojen mallipuusepän töistä lähtien Nikarissa on tehty yhteistyötä suunnittelijoiden kanssa monenlaisissa rakennus- ja sisustusprojekteissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Yksi Nikarin vahvuuksista on myös joustavuus. Sekä tuotanto että suunnittelu ja myynti ovat omissa käsissä, joten tarvittaessa malliston tuotetta voidaan räätälöidä.
Kari Virtanen on arkkitehtien lisäksi työskennellyt paljon opiskelijoiden kanssa. Mukana on ollut niin suunnittelijoita kuin puusepäksi opiskelevia. Siinä hän voi viedä puun työstön ja puusepän taitojen osaamista eteenpäin, samalla tavalla, kuin itse oppi aikanaan, kisällinä mestareilta. Itse hän on tutustunut muun muassa japanilaiseen puunkäsittelyyn, joka on tuonut uutta näkemystä materiaalista, laadusta ja perinteen säilyttämisen tärkeydestä.
Puu inspiroi Kari Virtasta elävänä ja ajan myötä muuntuvana raaka-aineena. Pitkä kokemus, ehkä myös koristeveistotaito, ovat antaneet hänelle syvällisen ymmärryksen puusta. On tiedettävä, millä tavalla ja miten päin puuta voi työstää, ja eri puulajit käyttäytyvät eri tavoin. Miten kolmiulotteinen muoto saadaan veistämällä esiin, millaisia muotoja tai rakenteita voidaan tehdä? Tai puun eläminen: osat kiristyvät tai löystyvät ajan myötä, miten se otetaan huomioon? Ja erilaiset liitokset, klassiset sormi- ja tappiliitokset, lohenpyrstöt – ne ovat samaan aikaan huonekalun rakenneosia ja koristeaiheita.
Vuoden 2022 keväällä tulee täyteen kuusikymmentä vuotta siitä, kun Kari Virtanen meni puusepän oppiin. Vuodet ovat tuoneet mukanaan menestystä, palkintoja ja töitä museoiden kokoelmiin, mistä kaikesta hän on kiitollinen: uravalinta on ollut oikea. Nyt hänellä on aikaa kokeilla uutta omassa kokeiluverstaassaan, sillä intoa ja ideoita – ja isossa varastossa erilaista puutavaraa – riittää. On ajateltava, että parhaat työt ovat vielä tekemättä, hän hymyilee. ”Mutta perussävel, se on ollut puuosaaminen”, hän sanoo. ”Ja se, että käsityön merkitys ei koskaan katoa.”
Anne Veinola
Design Forum Finland
