Eri aloja edustavia panelisteja osana SuomiAreenan ohjelmaa, minut mukaan lukien, on pyydetty pohtimaan kysymystä: Kehitetäänkö innovaatiota teknologia vai käyttäjä edellä? Paneelin otsikko ”Älykkäästä viisasta – Ihmiskeskeistä suunnittelua ja rakentamista” liittää innovoinnin moninaisuuteen vielä kysymyksen viisaudesta.
Viisaus on ikiaikainen teema, johon erilaiset elämän ohjekirjat ovat antaneet näköaloja vuosien varrella. Viime aikoina viisaus on saanut entistä enemmän syvyyttä akateemisen tutkimuksen myötä. Erikoistutkija, dosentti Eeva Kallio Jyväskylän yliopistosta on omassa tutkimustyössään syventynyt aikuisen viisauden kehitykseen sen eri ilmenemismuodoissaan. Monissa julkaisuissaan ja haastatteluissaan hän on tuonut esille viisauden eri puolia, sillä viisauden yksiselitteistä määritelmää hän ei halua esittää. Yksi viisauden osa-alue hänen mukaansa on kyky tarkastella asioita monesta näkökulmasta. Tähän liittyy läheisesti toinen viisauden elementti, pyrkimys eettisyyteen ja yleiseen hyvään. Viisas ihminen osaa siis tarkastella asioita muustakin kuin omasta näkökulmastaan ja haluaa edistää muiden hyvää. Tähän puolestaan kytkeytyy ajatus epävarmuuden sietämisestä: kun asioilla on useita puolia, niille ei välttämättä löydy yhtä oikeaa ratkaisua. Viisas sietää epävarmuutta.
Monet näistä viisauteen liitetyistä keskeisistä elementeistä ovat olennaisia myös luovuudessa. Voi jopa ajatella, että viisaus edellyttää luovuutta: joustavaa ja omaperäistä ajattelua sekä rohkeaa ja kokeilevaa toimintaa, joiden avulla löydetään erilaisia näkökulmia ja ratkaisuja elämän ilmiöihin. Luovuus on itsestään selvä osa kaikessa taiteellisessa toiminnassa ja muotoilussa, ja taide on itseisarvoinen osa kulttuuriamme. Tämän lisäksi luovuus, taide ja muotoilu ovat yhä kiinteämpi osa onnistuvia innovaatioita, kilpailukykyisiä yrityksiä sekä julkisten palvelujen kehittämistä.
Myös laajat yhteiskunnalliset ja elinympäristöömme liittyvät globaalit haasteet ja ongelmat edellyttävät luovuutta ja monialaista yhteistyötä, jolloin asioita kyetään katsomaan uudella tapaa ja eri näkökulmista, viisaasti. Esimerkiksi tekoälyn ja robotisaation kehittyessä yhä useammilla aloilla edellytetään empatiaan, eläytymiseen ja eettisyyteen sekä toiminnan muotoiluun liittyvää osaamista.
Luovien alojen toimijat, kuten taiteen, arkkitehtuurin, muotoilun sekä elokuvan ja median asiantuntijat ovat tottuneet ratkaisemaan erilaisten käyttäjien tarpeita ja tuottamaan kokonaisvaltaisia elämisen ratkaisuja. He ovat tottuneet tasapainoilemaan resurssitehokkuuden, kestävän kehityksen tarpeiden sekä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän lisäarvo-odotusten kesken. Tarvitsemme hyvää suunnittelua tekemään elämä ympärillämme ymmärrettävämmäksi, palvelut ja tuotteet helppokäyttöisemmiksi, puhumattakaan niiden edullisuudesta ja ekologisuudesta!
Opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä tarkasteli luovaa taloutta ja aineettoman arvon luomista vuonna 2017 jättämässään raportissa. Työryhmä toteaa kansainvälisiin esimerkkeihin viitaten, että muotoilun, palvelumuotoilun, käyttäjäkokemuksen ja muun luovuuteen perustuvan osaamisen parempi hyödyntäminen lisäisi merkittävästi työn tuottavuutta ja siten suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Tätä vahvistaa Palvelualojen työnantajien osoittama tieto siitä, että 2000-luvulla viennin kasvustamme on 68 % tullut palveluviennistä. Luovien alojen osaamisen merkitys kilpailutekijänä on huomattava. Investoinnit aineettomaan pääomaan, asiakkaille syntyvään lisäarvoon ja luovuuteen ovat innovaatioiden kaupallistamisen ja työn tuottavuuden parantamisen näkökulmista vähintään yhtä tärkeitä kuin muut tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit.
Työryhmä päätyi jopa toteamaan, että luovuus ja luovat alat ovat elinehto innovaatioiden ja uusien menestystekijöiden syntymiselle.
Me tarvitsemme vahvoja ja monialaisia ekosysteemejä, jotka tarjoavat mahdollisuuden eri toimialojen kohtaamiselle ja aloja uudistavalle yhteistyölle. Vain tällaisella eri alat toisiinsa liittävällä ja horisontaalisella lähestymistavalla voidaan löytää uusia merkittäviä läpimurtoinnovaatioita, joilla on niin sosiaalista, yhteiskunnallista kuin taloudellista vaikuttavuutta. Tästä erinomaisena esimerkkinä on Aalto-yliopiston kampusalue Otaniemessä, jossa eri alojen kohtaamisesta on opiskelijalähtöisesti syntynyt uusia kansainvälisesti menestyneitä tapahtumia ja yrityksiä, joissa taide, muotoilu ja luovat toimintatavat ovat keskeisesti mukana.
Edellä mainitun OKM:n raportin mukaan luovien alojen arvonlisäys vuonna 2016 oli Suomessa 7,3 miljardia euroa, mikä oli 3,6 % BKT:sta. Ruotsissa vastaavat luvut olivat 30,5 miljardia euroa, ja 5,8 % BKT:sta. Edellisten maiden lisäksi Hollanti on vuosina 2016 – 2017 investoinut 32 miljoonaa euroa luovien alojen infrastruktuurin vahvistamiseksi. Isossa-Britanniassa puolestaan luovien alojen talouselämään tuottama lisäarvo kasvoi vuodesta 2010 vuoteen 2017 yhteensä 53,1 prosenttia ja ylitti vuonna 2017 jo 100 miljardia puntaa (thecreativeindustries.co.uk).
Suomella ei ole varaa jäädä jälkeen. Luovat alat on nähtävä keskeisenä ja vahvistuvana innovaatioiden edellytyksenä ja kilpailuetuna Suomelle. Siksi niiden entistä vahvempi integroiminen osaksi eri toimialojen kehittämistä on välttämätöntä. Tämä on mahdollista toteuttaa esimerkiksi lisäämällä luovien alojen osaamista yrityksissä sekä vahvistamalla monialaista yhteistyötä nykyisissä innovaatioekosysteemeissä. Myös Business Finlandin rahoitusinstrumenttien kehittäminen tukemaan monialaista yhteistyötä on yksi reitti kohti viisaita innovaatioita.
Anna Valtonen
Vararehtori, professori
Aalto-yliopisto
