Artikkelit

5.8.2019

M4ID: Systeeminen design auttaa maailman vähäosaisimpia äitejä ja lapsia

Kaikki todella ratkaisemisen arvoiset ongelmat ovat luonteeltaan monimutkaisia, riippumatta siitä, puhutaanko maailman haavoittuvimmista ihmisryhmistä tai länsimaisesta yhteiskunnasta. Jotta pystymme kehittämään toimivia ratkaisuja näihin ongelmiin, mukana tulee olla herkkyyttä niin ihmisiä kuin toimintaympäristön systeemejä kohtaan, sekä käytössä koko designin työvälineiden laaja kirjo. Vain näin voimme todella muuttaa ihmisten elämää aidosti kohti parempaa.

M4ID on luova ‘ongelmanratkaisutoimisto’, jonka tavoitteena on luoda parempia terveys- ja kehitysyhteistyöratkaisuja maailman vähäosaisimmille ja haavoittuvimmille ihmisryhmille. M4ID syntyi vuonna 2008 Mari Tikkasen ja Joe Wrightin ideasta lähestyä kehittyvien maiden ihmisten terveyteen ja erityisesti äitiyteen liittyviä haasteita aiempaa ketterämmin ja ihmislähtöisemmin.

Suurten järjestöjen lähestymistavoista poiketen M4ID luottaa monialaiseen tutkimukseen, kokonaisvaltaiseen designiin sekä luovaan viestintään ja markkinointiin. Yli 30 monialaista asiantuntijaa työllistävän yhteiskunnallisen yrityksen päämääränä on mahdollisimman laaja vaikuttavuus, joka näkyy aina syrjäkylien synnytyssairaalojen arkisista toimintatavoista hallitusten poliittisiin päätöksiin. Kansainvälisesti toimivan M4ID:n päämaja on Helsingissä ja yrityksen toiminta osoittaa hyvin, miten pohjoismaisilla arvoilla ja designotteella voidaan luoda uusia näkökulmia ja tuoda toimivia ratkaisuja ihmiskunnan tärkeimpiin ongelmiin.

Juttelimme M4ID:n toisen perustajan ja toimitusjohtajan Mari Tikkasen kanssa M4ID:n toimistolla Helsingissä lokakuussa 2017 maailman tärkeimpien terveyshaasteiden ratkaisemisesta designin keinoin.

Nuppu Gävert: On todella inspiroivaa nähdä, miten M4ID työskentelee globaalien terveyshaasteiden parissa perinteisistä malleista poikkeavilla tavoilla. Kertoisitko, miten M4ID on saanut alkunsa ja mitä teette vaikuttaaksenne äitien ja lasten hyvinvointiin kehittyvissä maissa?

Mari Tikkanen: Perustimme M4ID:n yhdessä Joe Wrightin kanssa vuonna 2008, tuoden yhteen kahden vuosikymmenen kokemuksen kansainvälisestä työstä johtavien järjestöjen, kuten Maailmanpankin ja YK:n kanssa Aasiassa ja Afrikassa. Yrityksen taustalla on vankka yhdistelmä taitoja, perspektiiviä ja kokemusta toiminnasta yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, kehittyvien talouksien sekä globaalin terveyssektorin parissa.

Kipinä M4ID:n perustamiseen syntyi aikanaan turhautumisesta ja huolesta suurten toimijoiden hitautta ja jäykkyyttä kohtaan. Halusimme kasvaa muutosagentiksi, jolla ei olisi isojen organisaatioiden rajoituksia. Olemme tarttuneet rohkeasti useisiin ongelmakohtiin ja asioihin, jotka eivät nykyisellään toimi ja näyttäneet myös alan perinteisille toimijoille, miten asioita voidaan tehdä eri tavoin.

Lopputuloksena hankkeista syntyy usein yhdistelmä uusia työkaluja, palveluita ja innovaatioita, jotka parantavat jo olemassa olevia terveyssysteemejä ja synnytysohjelmia. Ja jotta muutos tapahtuisi kokonaisvaltaisesti, tarvitaan aina mukaan myös luovaa viestintää ja käyttäytymisen muutokseen tähtääviä ratkaisuja. Asiakkaille tekemämme työn lisäksi rahoitamme ja teemme myös itse hankkeita, joilla viemme visiotamme eteenpäin.

Esimerkiksi yksi Keniassa toteutetuista projekteistamme on pyrkinyt auttamaan vähäosaisia naisia pääsemään perhesuunnittelupalveluiden piiriin. Tämä tarkoittaa palvelumuotoilun lisäksi sitä, että meidän pitää luoda asian ympärille Keniassa sosiaalinen liike, joka auttaa kaikkia osallisia ymmärtämään aiheen merkityksen ja saa poliitikot avaamaan kukkaronnyörinsä. Myös hallinnon tasolla pitää tapahtua muutoksia, jotta kehitetyt palvelut todella otetaan käyttöön. Nigeriassa taas olemme auttaneet muuttamaan lainsäädäntöä ja tukeneet lakimiesryhmittymää viemään läpi uuden lain, joka kriminalisoi väkivallanteot yksilöitä kohtaan.

Työmme on oikeastaan kaikkea palvelukehittämisen, käyttäytymismuutoksen ja poliittisen vaikuttamisen väliltä. Olemme myös hyviä paikallisten oivallusten ja oppien linkittämisessä globaaliin mittakaavaan. Esimerkiksi työmme Ugandassa ja Nigeriassa on vaikuttanut suoraan WHO:n uusiin synnytystä koskeviin ohjeistuksiin, jotka taas vaikuttavat kaikkiin maailman maihin.

On todella tärkeää ottaa mukaan kaikki aiheeseen liittyvät tahot ja ihmiset, jotta syntyy oikeanlaista omistajuutta viedä asioita eteenpäin. Lisäksi tietenkin tulee olla siellä, missä tapahtuu. Siksi olemmekin seuraavaksi perustamassa M4ID:n toimistoja ja hubeja Nairobiin ja Delhiin sekä Yhdysvaltoihin, missä monet tämän sektorin vaikuttavat tahot toimivat.

NG: Tuo kokonaisvaltainen lähestysmistapa designiin ja vaikuttavuuteen on erittäin kiinnostava. Toimintanne keskittyy kehittyviin maihin ja tiiminne on hyvin kansainvälinen, mutta toimitte Helsingistä käsin. Näkyykö suomalaisuus tai laajemmin pohjoismaisuus arvomaailmassanne ja ohjaako se tapojanne tehdä asioita?

MT: Pohjoismaiset arvot ovat itse asiassa myös kansainvälisen kehitystyön ja yhteisön ytimessä ja se on hyvä pohja, mutta emme identifioi itseämme varsinaisesti suomalaiseksi yritykseksi.

Olemme todella ylpeitä siitä, että ihmiset tulevat meille töihin ympäri maailmaa ja olemme saaneet houkuteltua Suomeen huipputiimin. Ja tottakai se, että työssämme on paljon suomalaista kulttuuria mukana ja että olen itse suomalainen, vaikuttavat siihen, miten meidät otetaan maailmalla vastaan.

Meidät nähdään usein neutraalina ja reiluna tahona. Jos olemme samassa huoneessa muiden konsulttien kanssa, me kuuntelemme rauhassa ja argumentoimme faktoilla. Kumppanimme etenkin kehittyvissä maissa arvostavat tätä pohjoismaista nöyryyttä ja tapaamme kuunnella. Toisin kuin monet, me tulemme neuvotteluihin kertoen avoimesti, että emme itse asiassa tiedä vielä vastausta. Tämä on hyvin erilainen lähestymistapa verrattuna moneen muuhun, mutta se on samalla vahvuutemme.

Meidän työtämme ohjaavat todella vahvasti arvot ja ajatus siitä, että kaikilla on oikeus terveeseen ja arvokkaaseen elämään, ja että terveys ja hyvinvointi ovat ihmisoikeuksia. Arvomme tulevat hyvin esiin siinä, miten lähestymme ratkaistavia ongelmia, yhteistyökumppaneitamme ja verkostoja, jotka ovat keskeisiä työmme kannalta. Me uskomme esimerkiksi siihen, että kaikilla tulisi olla pääsy julkiseen terveydenhuoltoon ja teemme tämän eteen pitkän aikavälin muutostyötä, mikä vaatii kärsivällisyyttä ja rohkeutta nähdä nykytilanteen haasteiden läpi.

Muita arvojamme ovat yhteistyö ja kumppanuudet. Me investoimme paljon aikaa pitkäkestoisten suhteiden rakentamiseen kumppaneidemme kanssa, olivat he sitten hallitustason päättäjiä, yksittäisiä aktivisteja tai tahoja tältä väliltä. Tähän liittyen meille tärkeää on muiden kulttuurien kunnioittaminen. Meidät tunnetaankin siitä, että osaamme navigoida kulttuuristen herkkyyksien keskellä arvokkaasti ja rakentaa hyviä suhteita hyvinkin erilaisissa puitteissa.

Luontaisesti yksi arvomme on tietenkin vaikuttavuus ja olemme kiinnostuneita ainoastaan skaalautuvasta vaikuttavuudesta. Siitä on tullut jo ehkä hieman kulunut ja ylikäytetty sana, mutta vaikuttavuuden voi saavuttaa ainoastaan työskentelemällä yhdessä muiden kanssa ja tuomalla hyvin moninaisia näkökulmia työhön.

Ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä arvona meillä on tiedon jakaminen. Mikään, mitä tuotamme, suunnittelemme tai opimme, ei ole ainoastaan meitä tai asiakkaitamme varten, vaan kaikki on aina tarkoitettu jaettavaksi. Toivomme, että työstämme on hyötyä mahdollisimman monelle samojen haasteiden parissa työskenteleville ympäri maailmaa.

Mielestämme pohjoismaisten arvojen ja ihmiselämän kunnioittamisen välillä on vahva yhteys. Päämajamme sijaitessa Suomessa olemme kulttuurisella maaperällä, joka on linjassa arvojemme kanssa ja voimme puhua täältä käsin uskottavasti näistä asioita maailman päättäjille. Suomalaisessa yhteiskunnassa on vahvana ajatus solidaarisuudesta ja yhteiskunnallisesta vastuusta sekä sosiaalinen sopimus, jonka kaikki allekirjoitamme. Tästä näyttöinä ovat esimerkiksi tehokkaasti ja hyvin toimiva julkinen sektori ja terveydenhuollon sekä opetuksen systeemit.

NG: Muutoksen tahti on hyvin nopeaa myös kehitysyhteistyöalalla, vaikka sitä ei aina huomaakaan. Itse uskon, että menestyvä liiketoiminta ja merkityksellisten ongelmien ratkaiseminen vaativat molemmat rohkeasti erilaisia toimintatapoja. Teillä tuntuu olevan juuri tämä asenne. Osaatte navigoida epävarmuuksien keskellä, toimia ketterästi kansainvälisissä verkostoissa sekä tarttua systeemisiin ja kompleksisiin haasteisiin. Miten oikein olette onnistuneet tässä?

MT: Yhtenä vahvana periaatteenamme on riskien ottaminen ja eteenpäin katsominen. Emme oikeastaan tee mitään, mitä muut jo tekevät hyvin omalla sarallaan. Lähdemme jokaiseen hankkeeseen tavoitteenamme luoda uusia oivalluksia, tietoa ja ratkaisutapoja tiettyyn terveyshaasteeseen. Kumppanimme tietävät tämän, kun he lähtevät tekemään yhteishanketta kanssamme. Tuntematon tai välillä jopa tuskallinen tie perille ei tule yllätyksenä.

Brieffimme ovat aina hyvin avoimia, ja määrittelemme monesti uudestaan, mitä teemme ja miten asiat teemme. Olemme vuosien mittaan opettaneet terveys- ja kehityssektorille, että tämä on itse asiassa todella toimiva lähestymistapa ja he voivat luottaa siihen, että kuljemme tämän matkan heidän kanssaan turvallisesti käsi kädessä kohti päämääräämme. Prosessimme ja sen toistettavuus onkin oikeastaan ainoa pysyvä asia hankkeissamme.

Kuten mainitsin, emme ole designtoimisto, vaan luova ongelmanratkaisutoimisto, joka innovoi koko kehitysyhteistyö- ja terveyssektorin toimintaa. Olemme työssämme onnistuneet tuomaan mukaan parhaat puolet kaikista “maailmoista”, eli yksityiseltä, julkiselta ja järjestösektorilta. Olemme osittain säätiörahoituksella ja osittain asiakasprojekteilla toimiva yhteiskunnallinen yritys, jolle toiminnan taloudellinen kestävyys ja tehokkuus ovat tärkeitä.

Olemme itse asiassa hyvin ylpeitä tästä varsin kestävästä mallistamme, sillä olemme nähneet tällä alalla huomattavan määrän resurssien hukkaan heittämistä ja kohdentamista lopputuloksen kannalta epäolennaisiin asioihin. Olemme myös ylpeitä voidessamme näyttää, että on mahdollista olla yhteiskunnallinen yritys, joka tekee kansainvälisesti menestyvää liiketoimintaa.

NG: Lopputuloksista näkyy, miten jokainen yksityiskohta on suunniteltu ihmislähtöisesti ja palvelemaan työn vaikuttavuutta. Teidän tapauksessanne designin voisi määritellä keskeisenä toimintatapana, joka auttaa M4ID:tä pääsemään päämääriinsä. Voiko ajatella, että juuri vahva systeeminen designosaaminen erottelee teidät saman alan perinteisistä toimijoista?

MT: Suomalaisen designin funktionaalisuudella ja eleganssilla on ehdottomasti vaikutuksensa kaikkeen, mitä teemme. Kaikki, mitä suunnittelemme, on aina käytännöllistä ja hyvin toimivaa sekä tehty aidosti ihmisille ja tietenkin pohjoismaisten arvojen mukaisesti. Toimintaamme ohjaavat oikeastaan juuri designin ydinperiaatteet, vaikka samalla designin ja luovan tekemisen rajat ovat meillä myös hyvin joustavat.

Emme lähde ratkaisemaan koskaan ongelmia tuote- tai tilalähtöisesti, vaan aina holistisesti. Silloin emme suunnittele ainoastaan lopputuloksia, vaan myös prosessin sekä kaikki elementit, kohtaamiset ja viestinnän, jotka auttavat uutta ratkaisua skaalautumaan.

Esimerkiksi tuottamamme informaatio on suunniteltu tavalla, jota tällä sektorilla ei ole ennen nähty. Useimmat raportit näyttävät edelleen 1980-luvulla suunnitelluilta ja pahimmillaan tärkeä tieto on haudattu satoja sivuja pitkiin ja monimutkaisiin teksteihin. Siksi jokainen M4ID:n oivallus ja tärkeä tieto on aina muotoiltu ja paketoitu niin, että lukukokemus on jokaiselle innostava, ymmärrettävä ja saavutettava. On tärkeää, että asiat myös näyttävät hyviltä ja kokemus on miellyttävä.

Jokaiselle projektillemme on myös muotoiltu oma visuaalinen ulkoasu ja tarina, jotka tekevät niistä helpommin lähestyttäviä. Näin saamme innostettua yhä useamman mukaan ja kumppaneiksemme samalle matkalle. Sisällön on totta kai aina perustuttava faktoihin, mutta jotta uutta ymmärrystä ja muutosta syntyy, pitää kaikki herättää eloon designin avulla.

Voisi sanoa, että systeeminen designote auttaa meitä viemään pohjoismaisiin arvoihin pohjautuvan ihmiselämän kunnioituksen tehokkaasti käytäntöön.

 

Artkkeli kirjasta Designin uusi aalto, Nuppu Gävert ja Ville Tikka 2018

Kuva: Roopa Gogineni