Tapio Anttilan suunnittelutoimisto on Lahdessa vanhassa punatiilisessä teollisuusrakennuksessa vähän keskustan ulkopuolella. Viidennen kerroksen ikkunoista avautuvat laajat näkymät järvelle, yli metsien ja pientaloalueen.
Vaikka metsästä tai luonnon muotokielestä Anttila ei etsikään inspiraatiota, kuten niin moni muu suomalainen muotoilija. Hänen työnsä lähtee puuttuvasta tuotteesta tai käyttäjän tarpeesta.
Uran sisustusarkkitehtina ja huonekalusuunnittelijana tehnyt Tapio Anttila tuntee läpikotaisin asiakkaan toiveet ja tarpeet. Tarvitaan tietynlainen ruokapöytä, kevytilmeinen hylly, piensäilytysesineitä. Anttila tapaa ihmisiä – jälleenmyyjiä, markkinointiväkeä, messukävijöitä – ja keskustelujen pohjalta löytyvät parhaat ideat. Jälleenmyyjät tuntevat markkinat ja osaavat kertoa, mitä kysellään ja kaivataan, messukävijät kertovat omista toiveistaan. ”Minä juttelen ihmisten kanssa, poimin sieltä juttuja. Ja sitten osaan tehdä niistä nopeasti oman version”, hän kuvailee. Uusi tuote on nimenomaan oma versio, oman näköinen ja omaan tyyliin ja muotokieleen sopiva. Vuosien mittaan on valmistunut laaja valikoima muotoilua, josta nykyään on koottu Tapio Anttila Collection -niminen brändi.
Uran alku
Tapio Anttila päätyi sisustusarkkitehtuurin pariin melkein sattumalta. Hänellä ei ollut valmiita suunnitelmia koulun jälkeen, mutta tyttöystävän vinkistä hän haki Taideteolliseen korkeakouluun ja pääsi ensi yrittämältä opiskelemaan. Aivan uusi maailma valtavine mahdollisuuksineen avautui, sellainen, josta hänellä ei ollut ollut tietoakaan. Nimenomaan huonekalujen suunnittelu tuntui omalta. Sattui vielä hyviä opettajia, ensimmäisenä Ilmari Tapiovaara, jonka viimeiselle vuosikurssille Anttila pääsi.
Tapio Anttila muistelee Tapiovaaran olleen innostavan opettajan. Tapiovaaralta tuli myös oikea asenne työhön: ”Sellainen tietty nöyryys. Ja sellainen… ei silloin puhuttu mistään kuluttajalähtöisyydestä, mutta se, että tekee jollekin…” Muotoilulla ja suunnittelulla on aina asiakas, käyttäjä, tuotteita ei tehdä vain itselle, sanoo Anttila.
Huonekalumuotoilijan paikkoja ei vain Suomessa ollut paljoa tarjolla. Anttila suunnitteli jo opiskeluaikana kalusteita toimeksiantona yrityksille. Sisustusarkkitehtinä hän työskenteli arkkitehtitoimistoissa. Vastaan tuli isojakin hankkeita, muun muassa Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennus PES-Arkkitehtien kanssa – vastuullinen projekti nuorelle suunnittelijalle. Sitten alkoi kahdeksanvuotinen ura inhouse-suunnittelijana Iskulla. Se oli hyvä ja monipuolinen oppijakso ison mittakaavan ja suurien tuotantomäärien tekemisessä, mikä ei Suomessa ollut kovinkaan tavallista. Iskussa oppi myös myynnin merkityksen: tuotteen oli käytävä kaupaksi.
Vuonna 2005 Tapio Anttila lähti Iskulta ja perusti oman Tapio Anttila Design -toimiston. Hän suunnittelee useille suomalaisille valmistajille: julkisten tilojen kalusteita, monenlaisia kodin huonekaluja, valaisimia; jopa lintulautoja ja postilaatikoita on mahtunut työtehtäviin. Paljon tehdään myös näyttelyitä ja messuosastoja sekä jonkin verran sisustuksia.
Suunnittelun lähtökohta: puuttuva tuote
Tapio Anttilan suunnitteluprosessi lähtee siis aina käytännön tarpeesta, puuttuvasta tuotteesta tai ratkaisusta. ”Mutta sitten se varsinainen muotoilu, se vain tulee jostain. Tekemällä. Paljon luonnoksia”, hän kuvailee. ”Teen ensin käsin luonnoksia, saatan niitä jopa näyttää jollekin, ja jutella ja tehdä muutoksia.” Jatkotyöskentelytapa riippuu projektista tai tuotteesta: mallinnetaan tietokoneella, askarrellaan hahmomalli vaikka pahvista tai puusta. Toimiston tiimi jatkaa työtä, tekee lisää mallinnuksia ja protoja. Valmistajan kanssa voidaan miettiä tuotantoratkaisuja. Lopulta syntyy uusi tuote.
Muotoilu kasvaa yleensä luontevasti tuotteen toiminnallisuudesta. Se onkin Tapio Anttilan suunnittelun vahvuuksia: muoto ei ole itseisarvo vaan oleellinen osa rakennetta tai kalusteen funktiota, tai valittuun materiaaliin sopiva. Muodot eivät kuitenkaan ole itsestään selviä ja tavanomaisia, vaan niissä on aina jotain oivaltavaa ja uutta, skandinaavisen modernismin hengessä. Materiaalivalikoima on tarkoituksellisen suppea – massiivipuuta, vaneria, metalliputkea. Nämä ovat ekologisia ja keveitä, sopivat tyyliin ja antavat tuotteille yhtenäisen ilmeen. Yksityiskohdat, kuten vanerin raidallisen reunan näkyminen hyllynkannakkeessa tai tason kyljessä, ovat minimalistisia ja hyvin harkittuja.
Väriskaala on sekin hillitty ja neutraali: valkoista, mustaa, luonnonväristä puuta. Vaihtelu ja värit saadaan Anttilan mukaan mieluimmin verhoiluilla ja tekstiileillä. Tällainen muoto- ja värimaailma myös takaa tuotteiden sopivuuden monenlaiseen sisustukseen. ”Me ollaan erikoistuttu ns. järkeviin kalusteisiin”, Tapio Anttila kuvailee. ”Arkipäivän ratkaisuja tavallisten ihmisten ongelmiin.” Yksi päätavoitteista on luoda aikaa kestäviä tuotteita. ”Jotain sellaista ajattomuutta. Onnistuuko se, sitä ei tiedä tällä hetkellä… se nähdään sitten vasta.”
Tapio Anttila Collection
Kolmisen vuotta sitten tuli uusi idea. Kun eri valmistajille suunnitellut tuotteet kuitenkin ovat samaa muotokieltä, voisiko niistä syntyä oma kokonaisuutensa? Niin sai alkunsa Tapio Anttila Collection, johon kuuluu perushuonekaluja: sohvia, pöytiä, tuoleja, valaisimia ja sisustuksen pienesineitä. Jo tuotannossa olevia tuotteita monelta eri yritykseltä yhdistettiin yhden suunnittelijabrändin alle. Mallisto on suunnattu kuluttajille, jotka kaipaavat toimivia kalusteita ja yhtenäistä ja selkeää linjaa.
Tapio Anttila Collection on suunnittelu- ja markkinointibrändi, joka toimii sateenvarjo-organisaationa eri valmistajille. Se ei siis itse valmista mitään. Toinen yhdistävä tekijä on iso jälleenmyyjä, jonka kautta tuotteet saavat näkyvyyttä ja markkinoita. Valmistajille tarjotaan sekä suunnittelua että valmis myyntikanava, vaihtelevin yhteistyömuodoin. Osa valmistajista markkinoi Anttilan tuotteita myös omalla brändillään, esimerkiksi ulkomaille, osa taas ei juurikaan halua päästä esille. Valtaosa valmistajista on kotimaisia.
Konseptille on selkeästi kysyntää: Tapio Anttila Collectionin tuotteet myyvät hyvin. Isojen jälleenmyyjien listoille on helpompi päästä, kun tarjolla on kokonaiskonsepti eikä erillisiä kalusteita. Kolmen vuoden aikana oma polku on löytynyt. Mallisto kasvaa hallitusti kaiken aikaa uutuuksilla, jotka jatkavat samaa ilmettä ja linjaa. HIntataso pyritään pitämään kohtuullisena ja laatu hyvänä. Tapio Anttila Collection on saanut myös varsin hyvin mediajulkisuutta, mihin osaltaan ovat vaikuttaneet onnistuneet markkinointi- ja messukampanjat.
Verkostot ja yhteistyö
Valmistajille mukana olo Tapio Anttila Collectionissa tuo hyötyjä. Nimi tunnetun brändin yhteydessä on tuotannon laadun takeena ja messuilla näkyvyys on suurempaa kuin omalla osastolla. Tapio Anttila on kehittänyt toimivia yhteistyömuotoja, joista yksi on kumppanuus eri talovalmistajien kanssa. Messuille tuodaan pieni talo tai tilakokonaisuus, joka kalustetaan Anttilan mallistolla. Talo saa sisällön, kalusteet kehyksen, ja molempien ilme ja tyyli tukevat toisiaan. Kustannukset jaetaan mukana olevien yritysten ja valmistajien kesken.
Muutenkin Anttila on pyrkinyt joustavuuteen. ”Tämä on fleksiibeli, tämä koko homma”, hän kuvailee. ”Toimitaan siellä, missä kannattaa toimia, sillä tavalla, mikä kannattaa. Kun huonekalumarkkinat Suomessa eivät ole kovin laajat ja suunnittelijan on vaikea elää provisioilla, niin olemme löytäneet tällaisen uuden liiketoimintakonseptin.” Konsepti on poikkeava, jopa kansainvälisesti. Notkeus toimia, joustava ja erilainen ajattelutapa ja oikeat kumppanit ovat tuoneet kilpailuetua.
Toimintamallia tietysti jäljitellään, mutta ihan vielä ei vastaavaa ole olemassa. Vaaditaan juuri oikea yhdistelmä liiketoimintaratkaisuja, joustavuutta ja yhteistyökykyä. Toimivan ratkaisun löytäminen vei Anttilaltakin useamman vuoden, eivätkä kaikki malliston tuotteet luonnollisestikaan ole menestyneet.
Asiakas
Asiakkaan, kuluttajan ja käyttäjän tai toimeksiannon tehneen yrityksen tarpeet ja toiveet ovat suunnittelun lähtökohtana. Tapio Anttila korostaa, että työtä ei tehdä muotoilijalle itselleen vaan asiakkaalle. Kun hän suunnittelee tuotteita Tapio Anttila Collectionille, niiden on sovittava malliston ideaan. ”Mutta ihan samalla lailla, jos teen vaikka Lundialle, niin minun pitää miettiä, mikä sopii Lundia-brändiin. En minä tee itselleni. Monet suunnittelijat syyllistyvät siihen, että ne tekevät ensin itselleen ja sitten lähtevät tarjoamaan sitä jollekin yritykselle. Ne eivät katso kokonaisuutta. Tuotehan voi olla tosi hyvä, mutta se ei vain sovi yrityksen linjaan.”
Tapio Anttila ei näe tämän vaikuttavan omaan ilmaisuunsa tai identiteettiinsä suunnittelijana. Liikkumavaraa on kuitenkin melkein rajattomasti, hän toteaa. Ja totta kai häneen ottavat yhteyttä valmistajat, jotka jo tuntevat hänen muotokielensä ja tahtovat juuri sellaista. Muutenkaan hän ei arastele puhua kaupallisuudesta ja myynnistä työnsä yhteydessä. Jos muotoilu on hyvää, se käy kaupaksi, hän ajattelee. ”Kun perustin oman toimiston, päätin, että jos en saa tällä toimeentuloa niin lopetan. No, ei ole tarvinnut lopettaa vielä”, hän naurahtaa.
Yleisön houkuttelu vaikkapa trendiväreillä tai -muodoilla ei saa olla ensimmäisenä kriteerinä, kun uutta tuotetta suunnitellaan, mutta kyllä tuotteen on miellytettävä ostajia ja sovittava jälleenmyyjän valikoimaan. Muotoilun suuret klassikot käyvät yhä edelleen kaupaksi, Anttila toteaa, eikä niissä muotoilun ja myymisen kesken ole ristiriitaa.
Monet Tapio Anttilan tuotteista on palkittu vuosien mittaan erilaisilla muotoilupalkinnoilla, joten hyvästä muotoilusta voidaan hänen kohdallaan puhua perustellusti. Esineitä löytyy myös maailman designmuseoista. Tapio Anttila valittiin Vuoden huonekalusuunnittelijaksi vuonna 2012.
Brändi ja persoona
Tapio Anttila kokee oman brändin rakentamisen ja johtamisen mielenkiintoiseksi. ”Se on omanlaistaan työtä, jota suunnittelijat eivät yleensä pääse tekemään”, hän sanoo. ”Totta kai minä suunnittelen edelleen tuotteet, mutta me myös rakennetaan brändiä. Päätetään itse, mitä tehdään.” Tavallisesti valmistaja päättää, mikä tulee tuotantoon, nyt Anttila tiimeineen vastaa viime kädessä mallistosta. Ja kaikesta muustakin siihen liittyvästä, markkinoinnista messuosastoihin. Yhteistyökumppanina toimii pitkäaikainen jälleenmyyjä Vepsäläinen, jonka designpainotteiseen valikoimaan Tapio Anttila Collection sopii erinomaisesti. Verkosto toimii hyvin ja jälleenmyyjän kautta tulee myös palautetta ja uusia tuoteideoita.
Brändin johtaminen vie luonnollisesti aikaa suunnittelulta, mutta Anttilan mielestä se kannattaa. Vahva ja erottuva brändi on iso kilpailuetu markkinoilla. Nykyään on myös yhä tärkeämpää, että tuotteen takaa löytyy suunnittelija, omalla nimellään ja kasvoillaan. Kuluttajat haluavat taustoja, juuria ja tarinoita. Ja itsensä on jaksettava panna likoon, yhä uudelleen – messuilla, erilaisissa tilaisuuksissa, julkisuudessa. Messut ovat aina yhtä jännittäviä, sanoo Anttila: seisot siinä, tuotteet ovat valmiit eikä mitään voi enää tehdä. Mutta jos vaikuttavuutta halutaan, paikalla on oltava ja näyttävä, henkilökohtaisestikin.
Tapio Anttilaa pyydetään usein puhumaan kalustemallistostaan ja brändistään. Hän kertoo sanovansa, että hyvä tuote huonossa brändissä on huonompi tilanne kuin huono tuote hyvässä brändissä. Brändin rakentaminen ja ylläpitäminen ei ole kuitenkaan helppoa, Anttila sanoo, ei sitä oikein opeteta missään. Työtä pitää tehdä joka osa-alueella, hän selittää. ”Totta kai tuote on osa brändiä ja tässä tapauksessa varsinkin osa brändiä on myös henkilö. Kaikki liittyy toisiinsa, kaikki tekeminen.”
Uudet haasteet
Tapio Anttilan muotoilu on huomattu myös ulkomailla: kansainvälisiä toimeksiantoja on tullut. Kiinassa Anttila tekee yhteistyössä muotoilija Jonas Hakaniemen kanssa Anttila & Hakaniemi -brändiä. Aivan uutta ovat ensi keväänä lanseerattavat, Vietnamissa valmistettavat ulkokalusteet ja uusi Tapio Anttila Outdoor Collection. Valmistaja pyysi suunnittelemaan pari tuoteperhettä – Anttila teki viisi erilaista ehdotusta, jotta olisi valinnanvaraa, ja kaikki otettiinkin valmistukseen. Tämä tiesi kiirettä studiolla, kun piti nopeasti saada piirustukset valmiiksi.
Tapio Anttila näkee ammattinsa kansainvälistymisen ainoana keinona, jos haluaa kasvaa. Suomen markkinat on nopeasti käyty läpi – asiakaskunta on kuitenkin varsin pieni ja valmistajia vain muutamia. Hänen kohdallaan kasvu on tullut pikkuhiljaa, jalat maassa, suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti. Omaa mallistoa on alettu viedä ulkomaille ja ensimmäiset lisenssillä valmistettavat tuotteet ovat tulossa markkinoille Kiinassa. Sitten ovat tietysti uudet projektit. Kaikki tämä vaatii uudenlaista osaamista.
Haasteita tuovat myös uudet kuluttajatarpeet ja mm. ympäristöseikat. Muotoilijan on seurattava aikaa ja maailman menoa: on osattava tarjota tuotteita, joita kuluttajat eivät välttämättä vielä osaa edes kaivata. Ekologisuus taas syntyy luontevasti, kun muotokielessä pyritään ajattomuuteen, sanoo Anttila. Kaikkein ekologisinta on, kun tuotteen elinkaari on mahdollisimman pitkä. Ja siihenhän hän pyrkii, tiettyyn ajattomuuteen.
Mahdollisuuksien rakentamista
Huonekalusuunnittelijan työ innostaa edelleen Tapio Anttilaa. ”Se, että tätä jaksaa tehdä, johtuu tietysti siitä, että minä koen tämän olevan melkein sellaista leikkiä! Että minä haeskelen ja kehittelen uusia ideoita. Ja se, että näin paljon on kuitenkin saanut aikaiseksi, johtuu varmaan siitä, että on hyviä yhteistyökumppaneita, hyvä tiimi. Ja sitten ei jotenkin jää paikalleen.”
Hän onkin johdonmukaisesti hakenut uusia väyliä, jäämättä paikoilleen. ”Ehkä minulla on kuitenkin ollut vähän erilainen ura. Olen hakenut erilaisia polkuja… en ole ihan tyytynyt siihen, mitä on ollut tarjolla, vaan itse rakentanut mahdollisuuksia.”
Anne Veinola 2018
