Blogi

16.8.2021

Matkalla muotoiluun: Kaisa Spilling, Forum Virium Helsinki

Strategista muotoilua tutkivan haastattelusarjamme kolmannessa osassa tapaamme kehityspäällikkö Kaisa Spillingin Forum Virium Helsingistä.

Kaisa vastaa kokeilulaboratoriotoiminnan kehittämisestä ja tuo kaupunkimuotoilun käytäntöjä tulevaisuuden kaupungin ja arjen kestävien ratkaisujen yhteiskehittämiseen.


Kaisa, kerro ensin, mikä on Forum Virium Helsinki!

”Forum Virium Helsinki on Helsingin kaupungin omistama innovaatioyhtiö. Me teemme tulevaisuuden kaupunkipalveluita, yhteiskehitetään kaupungin ja innovaatioekosysteemien eli yritysten ja tutkimuskentän sekä kaupunkilaisten kanssa tulevaisuuden parempia palveluita. Helsingin visionahan on olla maailman toimivin kaupunki. Sen lisäksi tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035.

Forum Virium Helsingin tehtävä on auttaa kaupunkia pääsemään näihin tavoitteisiin. Siihen pyritään ensinnäkin löytämällä oikeita aihoita, jotka sopivasti kurottavat tulevaisuuteen, tehdään jotain sellaista mitä ei vielä ole. Toisaalta mietimme, kenen kanssa näitä aihioita lähdetään viemään yhdessä eteenpäin. Yhdessä tekeminen ja yhdessä kehittäminen, co-creation, on meidän tapa tehdä asioita.

Meitä on tällä hetkellä kuutisenkymmentä asiantuntijaa töissä, erilaisilla taustoilla. Forum Viriumista löytyy vahvasti teknistä taustaa omaavia henkilöitä, jopa koodaritaustaisia tai muuta teknistä asiantuntemusta, mutta toisaalta myös paljon generalisteja. Heillä saattaa olla muotoilijan tai kauppatieteilijän tausta, on kaupunkitutkimustaustaa, kaupunkimaantieteilijöitä, sosiologeja. Itse olen kauppatieteiden maisteri mutta valmistunut IDBM (International Design Business Management) -ohjelmasta. Poikkitieteellinen ja muotoilulähtöinen tekeminen on ollut aina työni ytimessä.”


Miten määrittelisit strategisen muotoilun tai muotoilun strategisen käytön teidän näkökulmastanne?

”Forum Virium on tällainen avoimen innovaation toimija. Aina, kun me lähdemme jotain tekemään, niin on tärkeää syventää ymmärrystä siitä, mitä ja minkä tyyppisiä ratkaisuja pitäisi lähteä yhdessä kehittämään. Strategisessa muotoilussa hyödynnetään muotoilun periaatteita systeemisten haasteiden ratkaisemiseen ja hahmottamiseen: pyritään hahmottamaan laajempia kokonaisuuksia. Tuomme ratkaisuja esimerkiksi hyvinvointipalvelujen kehittämiseen ja parantamiseen tai ilmastonmuutokseen liittyvien ratkaisujen kokeiluun ja kehittämiseen. Muotoilun menetelmiä käytetään paljon näissä prosesseissa eri vaiheissa, muun muassa siihen, miten täsmennetään ja konkretisoidaan haasteita, kun ollaan kuitenkin abstraktien asioiden äärellä.”

Strategisessa muotoilussa hyödynnetään muotoilun periaatteita systeemisten haasteiden ratkaisemiseen ja hahmottamiseen.

Forum Virium Helsinki taitaa olla hyvä esimerkki siitä, miten kaikenlaiset organisaatiot hyötyvät muotoilusta, vaikka niitä ei aina yhdistettäisi muuten muotoiluun?

”Juuri näin. Muotoiluajattelu on meillä ”embedded”, sisällä organisaation rakenteissa. Meillä näkökulma on hyvin kokonaisvaltainen. Jos haluaa tehdä asioita uudella tavalla, innovatiivisesti, niin kannattaa hyödyntää muotoiluajattelua ja muotoilun työkaluja. Myös silloin kun tehdään niin monen erilaisen toimijan kanssa, yhteisen terminologian ja ymmärryksen löytäminen on tärkeää ja siihen voidaan saada apua muotoilun menetelmistä.”


Mitkä voisivat olla haasteita muotoilun käyttämiselle?

”Monesti on helpompi vain äkkiä lähteä tekemään ratkaisuja, kun on vähän aikaa, mutta silloin mennään helposti vikaan. On todella tärkeää määritellä heti alussa, mitä tässä ollaan ratkomassa, päästä juurisyihin. Siihen pitää ottaa aikaa.”


Muotoilu ei ole mikään taikatemppu, jolla saadaan ratkaisu kuin kaupan hyllyltä, vaan pitää ottaa aikaa ja saada muotoiluajattelu sisään rakenteisiin.

”Se on totta. Me ollaan paljon tehty töitä sen eteen, että on kehitetty kaupunkilaboratorioille sopivia, muotoiluajattelua sisältäviä käytäntöjä, prosesseja ja menetelmiä, pysyviä asioita meidän organisaatiossa, kun ihmiset ja projektit vaihtuvat. Helsingin kaupungin organisaatiossa on hienosti saatu muotoilu mukaan kaikkiin prosesseihin. Se, miten muotoilua arvostetaan, näkyy kaupunkitasolla.”

Muotoiluajattelu on meillä ”embedded”, sisällä organisaation rakenteissa. Meillä näkökulma on hyvin kokonaisvaltainen. Jos haluaa tehdä asioita uudella tavalla, innovatiivisesti, niin kannattaa hyödyntää muotoiluajattelua ja muotoilun työkaluja.


Yhteissuunnittelussa asukkaiden kanssa kehitysprojektit voivat olla kaupunkilaisille kuin peli, johon he voivat antaa oman panoksensa sen enempää miettimättä menetelmiä. Ja muotoiluhan on mukana syvällä Helsingin kaupungin strategiassa. Mutta erilaiset organisaatiot saattavat olla haaste omine näkemyksineen tai toimintatapoineen, vai mitä?

”Meidän verkostossa, kun olemme mediaattori, on tyypillisesti hyvin erilaisia toimijoita isoista organisaatioista pieniin startup-yrityksiin ja kolmanteen sektoriin. Sellaisessa tilanteessa on tärkeää, että on muotoilun tarjoamia työkaluja hyödynnettävänä ja ymmärrystä siitä, mikä voisi toimia tällaisessa tilanteessa. Olemme pyrkineet tuomaan menetelmäosaamista palvelemaan hanketyötä, mehän olemme nimenomaan hankeorganisaatio.”


Hankkeesta riippuu, mitkä menetelmät ja lähestymistavat toimivat, mutta onhan muotoilun menetelmissä paljon valinnanvaraa.

”Onneksi! On hyvä, että on perusprosesseja ja sitten kirjo menetelmiä, prosessia voi sitten hyvin rikkoa omiin tarpeisiinsa.”

 

Kerro hyvä esimerkki muotoilun käytöstä kaupungin kehittämisessä!

”Teimme pitkään Fiksu Kalasatama -hanketta, mutta juuri nyt ollaan siirtymässä uuteen hankkeeseen nimeltä Fiksu kaupunki – Helsinki Innovation Districts. Muun muassa hyviä oppeja yhdessä tekemisestä ja kokeilemisesta ja samalla myös hyvistä ratkaisuista viedään lähiöihin pääkaupunkiseudulla. Pasila, Malmi, Mellunkylä, Malminkartano – Kannelmäki, niiden kanssa tullaan tekemään työtä seuraavat vuodet.

Kaupungin organisaatio on mukana, kaavoittajista yhdyskuntatyöntekijöihin, elinkeino-osastolta, aluerakentamisesta ja kaupunkiympäristön toimialalta, ihmisiä, joiden kanssa kartoitetaan kehitysaihioita. Viime keväänä yhdessä kaupungin kanssa tehty ennakointiprosessi tarjoaa meille paletin, jonka ympäriltä jatketaan. Seuraava askel on ottaa muita toimijoita mukaan. Yhdessä tekemällä saadaan sitoutumista ja määriteltyä paremmin tavoitteita.

Olen todennut, että näissä muotoilun menetelmiä hyödyntävissä prosesseissa on tärkeintä, että saadaan aikaan sitoutuminen, varsinkin silloin, kun projektin omistajia on monta. Varsinkin, kun tehdään erilaisia kokeiluja ja pilotteja, sitoutumisen pitää läpäistä koko kaupunkiorganisaatio. Mitä paremmin alkutyöt on tehty ja mitä paremmin on saatu ihmiset mukaan ja sitoutettua, sen paremmin asiat menevät yleensä myös eteenpäin. Avoimen innovaation prosesseissa on tärkeää, että saadaan kaikki mukaan ja niin osaaminenkin kumuloituu.”

Helsingin kaupungin sitoutuminen muotoilun käyttöön näkyi muun muassa vuonna 2012, kun Helsinki oli maailman designpääkaupunki, World Design Capital. Jo silloin muotoilu oli mukana monenlaisissa kehityshankkeissa. Fennia Prize -muotoilukilpailussa on vuosien mittaan nähty joitakin julkisten palveluiden kehittämiseen tähdänneitä hankkeita ja monet niistä on palkittu. Vuonna 2012 Helsingin kaupunginkirjasto sai Fennia Prize Winner -palkinnon ja viime vuonna palkittiin sekä Turun kaupunki kaupunkiopastuskonseptistaan että Tampereen Raitiotie Oy Tampereen ratikan yhteissuunnitteluprojektista. Laajojen hankkeiden ja monimutkaisten, jopa viheliäisten ongelmien ratkaisussa muotoiluosaaminen osoittaakin erityisesti voimansa.

Anne Veinola
Viestintäasiantuntija
Design Forum Finland

Kuvat:
1. Kalastamassa on kehitetty jakamistalouden palveluita esim. liikkumiseen liittyen. Kuva: Jussi Hellsten / Helsinki Marketing
2. Robottibussi testiajoi Kalasataman kortteleissa. Kuva: Jussi Hellsten / City of Helsinki