Estlander-palkinto

Estlander-palkinnon saaja on merkityksellisellä tavalla syventänyt muotoilukulttuurin ja suomalaisen elinkeinoelämän vuorovaikutusta. Tunnustuksen kriteereissä painotetaan muotoilun käytön edistämistä yritystoiminnassa ja työ alan hyväksi on ollut pitkäjänteistä toimintaa oman uran ohella.

Estlander-palkinto on Suomen Taideteollisuusyhdistys – Konstflitföreningen i Finland ry:n / Design Forum Finlandin perustama tunnustus, joka annetaan merkittävästä työstä suomalaisen muotoilun hyväksi.

Tunnustus on nimetty yhdistyksen perustajan professori Carl Gustaf Estlanderin (1834–1910) mukaan, ja se jaetaan Estlanderin elämäntyön ja suomalaisen muotoilun hengessä. Kultaisen, hopeisen tai pronssisen mitalin voi saada henkilö, joka on merkityksellisellä tavalla syventänyt muotoilukulttuurin ja suomalaisen elinkeinoelämän vuorovaikutusta. Tunnustuksen kriteereissä painotetaan muotoilun käytön edistämistä elinkeinoelämässä.

Tunnustukset on jaettu ensimmäisen kerran vuonna 2000 Suomen Taideteollisuusyhdistyksen 125-vuotisjuhlavuonna. Mitalin on suunnitellut taiteilija Tero Laaksonen.

 

Estlander-mitali 2017: Professori Yrjö Sotamaa

Estlander-mitali 2015: Muotoilujohtaja, professori Anne Stenros

Estlander-palkinto 2012: Helsinki Design Weekin perustaja ja johtaja Kari Korkman

Hopeinen Estlander-mitali 2012: Professori Kalevi Ekman; professori Raimo Nikkanen; professori Markku Salimäki

Kultainen Estlander-mitali 2012: DI Tapio Hintikka; OTL Harri Malmberg; varatuomari Hannele Pohjola

Estlander-palkinto 2002: Toimitusjohtaja Kirsti Paakkanen

Hopeinen Estlander-mitali: Fennia Group / tj. Kari Elo; Suomen Messusäätiö / tj. Pentti Kivinen

Estlander-palkinto 2000: Toimittaja Carla Enbom; toimittaja Pekka Suhonen

Kultainen Estlander-mitali 2000: Muotoilija Timo Sarpaneva; muotoilija Antti Nurmesniemi

Hopeinen Estlander-mitali 2000: Tasavallan presidentti Tarja Halonen; opetusministeriö; kauppa- ja teollisuusministeriö; ulkoasiainministeriö

Carl Gustaf Estlander (1834–1910) oli lahjakas papin poika Lapväärtistä, Cygnaeuksen oppilas ja seuraaja estetiikan professorina. Hänen akateemisia ansioitaan, jos vain visuaaliselta kannalta katsotaan, olivat ensimmäiset taidehistorian luennot Helsingissä, kun vakinaista opetusta ei vielä ollut. Ensimmäinen suomalaisen kirjoittama teos länsimaisesta taiteesta on myös hänen työtään. Vaikka Estlanderin taidemaku ehkä jäi 1800-luvun lopun mitoilla mitattuna vanhanaikaiseksi, hän oli kiinnostunut ihmisen tuotteliaisuudesta ja tekemisistä, uudesta teollisuudesta.

Estlanderin moderniin taideteollisuuden harrastukseen liittyi pedagoginen näkemys. Hän halusi korottaa taideteollisuuden sivistyksen piiriin, yhdessä mielessä nostaa käsityöläisten makua, toisessa taas taideteollisuuden asemaa taiteiden hierarkiassa.

Estlanderista tuli monien yritysten mies, joka saatuaan aikaan Helsingfors Dagbladin, aikanaan hyvin vaikuttavan lehden, ja sittemmin kunnianarvoisan Finsk Tidskriftin, yleensä vetäytyi puheenjohtajuuksista ja johtokunnista. Ateneum, sekä aate että rakennus, oli hänen suurisuuntaisin suunnitelmansa, joka myös toteutui. Hänen ansiostaan taideteollisuus sai siellä aluksi hiukan suuremmat tilat kuin kuvataide. Se oli pitkään suuri ”Atski”, jonka muistajia on monia.

Laila Alanen

Tuottaja, muotoilupalkinnot

050 548 4114